Rajakartta: Vampula Muodostettiin Huittisten emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun neljä talonpoikaa oli rakentanut ensimmäisen kirkon 1590. Seudun muutkin asukkaat määrättiin ottamaan osaa rakennustyöhön kuningas Juhana III:n kirjeellä 19.6.1590. Erotettiin Huittisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 16.1.1891 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1900. Vampulan kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Huittisten kaupunkiin 2009. Muu nimet Vambula Maakirjakylät Hanhikoski, Honko, Horna, Huhtaa, Kotaja, Kukonharja, Kärväselä, Matkusjoki, Murto, Närälä, Punola, Sallila, Salmenoja, Siivikkala, Soinila, Tamare, Vampula Naapuriseurakunnat Alastaro , Huittinen , Köyliö , Säkylä Papisto Kirkkoherrat 1900–1943 Gustaf Manner 1944–1957 Vilho Suurkari (Stenros) Kappalaiset 1722–1730 Gabriel Wallman 1730–1772 Anders Gummerus 1773–1789 Matthias Wirberg 1791–1808 Alexander Bergroth 1810–1819 Fredrik Lilius 1825–1840 Karl Johan Packalén 1843–1852 Anders Lundén 1854–1861 Henrik Salonius 1864–1874 Johan Adolf Lindström , ensin vt. kappalainen 1876–1888 Selim Ferdinand Possén 1888–1899 Adolf Valfrid Sjöblom , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1755– Henrik Gummerus , kappalaisen apulainen 1767– Johan Ytter , kappalaisen apulainen 1788– Anders Mennander , kappalaisen apulainen 1806–1810 Alexander Reinhold Bergroth , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1819–1822 Gabriel Granlund , välisaarnaaja 1822–1825 Isak Gustafsson , välisaarnaaja 1825–1826 Johan Fredrik Fléege , välisaarnaaja 1839–1843 Karl Herman Lindfeldt , kappalisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1852–1854 Berndt Gustaf Tauler , virka- ja armovuodensaarnaaja 1861–1864 Axel Richard Mauritz Creutlein , armovuodensaarnaaja 1875 Henrik Oskar Elers , vt. kappalainen Arkisto Vampulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1663 ja historiakirjat vuodesta 1656. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1944. Kansallisarkisto on digitoinut Vampulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Nurmeksen Elomäen, Haapajärven, Halmetjärven, Hirsiniemen, Karhunpään, Koiravaaran, Koppeljärven, Maaselän, Pajukosken, Rasimäen, Sivakkajoen ja Sivakkavaaran kylät sekä Halmetjärven metsänhoitoalue sekä Ylikylän kylän tilat rekisterinumeroilla 5 (Pekka Piironen), 13 (Reittu ja Tolvaset), 14 (Pekka Lasanen), 27 (Juho Tirmonen), 26 (Tolvaset) ja 28 (Juho Piironen) määrättiin muodostettavaksi Valtimon kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 5.9.1894. Seurakunnan eroaminen toteutui lopullisesti 1.5.1908, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa virkaa toimittavana. Valtimon kunta perustettiin 1910 ja liitettiin Nurmeksen kuntaan 2020. Maakirjakylät Elomäki, Haapakylä (Haapajärvi), Halmetjärvi, Hiirenjärvi, Hirsiniemi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelo (Koppelojärvi), Maanselkä, Pajukoski, Rasimäki, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Tiilikka, Ylikylä Naapuriseurakunnat Nurmes , Rautavaara , Sotkamo Papisto Kirkkoherrat 1909– Niilo Aleksanteri Huttunen Ylimääräiset papit 1908–1909 Gustaf Adolf Rossander , vt. kirkkoherra, Nurmeksen kappalainen 1909 Antti Nikolaus Verner Louhivuori 1909 Toivo Immanuel Pakarinen Arkisto Valtimon seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1910. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Valtimon seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Valkjärvi Alkuaan Muolaan emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan ainakin 1648, jolloin emäseurakunnassa oli kaksi kappalaista. Molemmat kappalaiset asuivat kuitenkin tällöin Muolaassa. Valkjärvi mainitaan paikkana jo 1500. Emäseurakunnan kappalainen muutti Valkjärvelle 1698. Seurakunnan ensimmäisen kirkon lienevät venäläiset hävittäneet isonvihan aikana. Toinen kirkko, Johanneksen nimikko, rakennettiin 1738. Seuraava kirkko rakennettiin 1739 ja vihittiin käyttöön 29.6.1799. Uusin kirkko nimettiin keisarin suostumuksella tämän mukaan Paavalin nimikoksi. Kirkko paloi ukkosen aiheuttamasta tulesta 22.8.1812. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1826 mutta se vihittiin käyttöön vasta 1840. Muolaan kirkkoherra ja Valkjärven kappalainen jakoivat toimensa 1720, mistä alkaen kappalainen hoiti pastoraalitoimen Valkjärvellä ja sai kantaa pastoraalisaatavat seurakunnasta. Tämän välipuheen hyväksyi sekä brigadieri Grigori Petrovitš Tšernyšev että Viipurin konsistorin esimies. Tästä alkaen seurakunnan kappalainen, jonka Pyhä Synodi määräsi kirkkoherraksi, hoiti seurakuntaa pastorina ilman, että seurakuntaa erotettiin Muolaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Muolaan kirkkoherra luopui tuloistaan Valkjärveltä ja Viipurin konsistori pyysi Valkajärven muodostamista anneksiksi kanslian maksuja ja notaarin palkkaamista varten, mihin oikeuskollegio suostui 3.3.1738. Tämän jälkeen Viipurin konsistori määräsi ensimmäisen kirkkoherran, jonka tuli maksaa konsistorin kassaan 40 ruplaa vuodessa ja palkata itselleen apulainen. Tällöin seurakunta virallisesti erosi Muolaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Seurakuntaan kuulunut Vuokselan rukoushuonekunta perustettiin 1905 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1912, jolloin siihen liitettiin osia myös Muolaasta ja Sakkolasta. Valkjärven kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Valkjärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Valkjärven asukkaat sijoitettiin Vilppulaan, Mänttään, Keuruulle, Jämsänkoskelle, Jämsään, Koskenpäähän, Korpilahdelle, Kuhmoisiin, Kuorevedelle ja Juupajoelle. Muut nimet Valkiajärvi, Valkeasaari Maakirjakylät Airikkala, Aliskala, Hampala, Harmala, Ilmola, Jauhola, Jutikkala, Kahkala, Kamajauhola, Karkeala, Koivula, Kostiala, Kuuppola, Kyllästilä, Laavola, Lankila, Lemettylä, Liikola, Mannisniemi, Naumola, Nirkkola, Nousiala, Nurmijärvi, Oravaniemi, Piikkilä, Puustinlahti, Päivilä, Pöppölä, Rampala, Rossila, Saavola, Sarkola, Siparila, Tarpila, Teppola, Turulila, Uosukkala, Utula, Vaalimo, Valkeamatka Naapuriseurakunnat Kivennapa , Muolaa , Rautu , Sakkola , Vuoksela Papisto Kappalaisen virkataloksi valtaneuvos Lorentz Creutz antoi 1/4 veromaata vuonna 1674 ja tähän lisättiin augmenttina 1/12 veromaata maaherra Anders Lindehjelmin päätöksellä 28.3.1698. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 11.9.1766, vahvistus 25.9.1769 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 20.4.1839 ja 22.1.1847. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870. Uudessa palkkausjärjestyksessä 3.2.1893 säädettiin, että "Jos uudessa veronlaskussa manttaalien lukumäärä seurakunnassa muuttuu, on uusi jako kaikkein pappispalkkausta silloin maksavien manttaalien välille tehtävä sillä tavoin, että vanhain manttalien maksusumma tasoittuu uusille manttaaleille". Kirkkoherrat 1738–1746 Johan Allenius 1746–1778 Karl Stråhlman 1780–1840 Johan Stråhlman 1842–1855 Henrik Johan Salenius 1859–1867 Otto Ferdinand Hofdahl 1868–1879 Fredrik Häyrén 1881–1887 Edvard Vilhelm Ulrik Niceforus Leidenius 1890–1905 Anders Samuel Kiljander 1908–1924 Juho Henrik Reijonen 1925–1931 Yrjö Puolanne 1931–1939 Vihtori Heinikainen 1940–1947 Arvo Liesmaa Kappalaiset 1648–1659 Henricus Georgii Karhu 1663–1682 Andreas Gustavi 1682–1689 Johannes Olavi 1689– Gustaf Porthan 1703–1720 Thomas Georgii Taberman 1729–1738 Johan Allenius 1747–1761 Johan Anders Byström 1761–1762 Johan Schroeder 1763–1785 Johan Herlin 1792–1795 Hans Henrik Wargelin 1797–1813 Henrik Johan Velén 1815–1837 Johan Niklas Stråhlman 1837–1847 Georg Ulrik Stråhlman 1851–1862 Karl Reinhold Cedervaller 1865–1868 Jakob Molin 1870–1877 Albert Boman 1877–1908 Karl Brynolf Lilius 1912–1917 Gustaf Lennart Lilius , nimitettiin 1909 1917–1925 Yrjö Puolanne 1925–1932 Oskar Vilhelm Hulkkonen 1933–1941 Otto Aukusti Kaksonen, aluksi vt. kappalainen Ylimääräiset papit 1720–1728 Thomas Georgii Taberman , vt. kirkkoherra 1786–1791 Claudius Fegman 1786–1792 Hans Henrik Wargelin , kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1795–1797 Jakob Schroeder 1805–1807 Karl Teodor Stråhlman , kirkkoherran apulainen 1807–1815 Johan Niklas Stråhlman , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1819–1820 Anders Johan Sælan , kirkkoherran apulainen 1828–1837 Georg Ulrik Stråhlman , kirkkoherran apulainen 1838–1839 Samuel Henrik Nordström , sijaiskirkkoherra 1839–1842 Georg Magnus Järnefelt , sijaiskirkkoherra 1847 Johan Hertz , virkavuodensaarnaaja 1848–1850 Erik Volmar Streng , armovuodensaarnaaja 1851–1863 Salomon Majander , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1855 Johan Stråhlman , kirkkoherran apulainen 1855–1859 Albert Boman , sijaiskirkkoherra 1863–1865 Bernhard Stenbäck , armovuodensaarnaaja 1867–1870 Teodor Titus Timoteus Tornell , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1878–1879 Peter Snellman , vt. kappalainen 1879–1880 Henrik Johan Helin , kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1886–1887 Gustaf Adolf Varén , kirkkoherran apulainen 1887–1890 Karl Anton Emerik Antell , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1891 Gustaf Henrik Kauppila , vt. kappalainen 1891 Nestor Nordling , vt. kappalainen 1893 August Hjalmar Kyyniö , kirkkoherran apulainen 1898–1902 Elis Richard Siimes (Ståhlhammar) , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1902–1903 Johan Arthur Ahlstén , kirkkoherran apulainen 1903–1908 Juhana Kustaa Sakkinen , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1924 Aksel Kärkkäinen 1925 Johannes Alfred Kuusisto 1925 Siilas Leskinen Arkisto Valkjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1765 ja historiakirjat vuodesta 1761. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1952. Seurakunnan kirkko, kellotapuli ja kappalaisen pappila paloivat punaisten tykkitulesta sisällissodan aikana 2.4. ja 4.4.1918, jolloin maalliset kuulutukset vuosilta 1800–1917 tuhoutuivat mutta varsinaisia kirkonkirjoja ei tiettävästi kuitenkaan tuhoutunut. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Valkjärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Toksovan emäseurakunnan kappeliksi 1685 ja erotettiin Toksovasta itsenäiseksi seurakunnaksi 1734, johon tuli kuulumaan Siestarjoen (Systerbäck) tehdasseurakunta. Seurakunnassa oli 4 904 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Pähkinälinnan rovastikuntaan. Muut nimet Walkiasaari Kylät Akkasenkylä (Leistilä), Alakylä, Alosaari, Kaljala, Konnunkylä (Konnunselkä), Luuppola, Mainila, Merituittu, Mottori, Myllynkylä (Aleksandrovka), Nakara, Pienikivi, Retukylä, Revonnenä, Suontaka, Suurikivi, Tipuna, Valkeasaari, Vaskisavotta Naapuriseurakunnat Haarakangas, Lahti, Lempaala , Siestarjoki

Rajakartta: Valkeala Perustettiin Iitin emäseurakunnan kappeliksi noin 1614, jolloin siihen tuli kuulumaan muutamia Vehkalahden ja Taipalsaaren nimismiehenpitäjien kyliä. Erotettiin Iitistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1640. Seurakunnalla oli persoonallisia pitäjänapulaisia 1700-luvulla ja vuosina 1817–1854. Uusi kirkko vihittiin Aleksanterin nimikoksi 10.4.1796. Valkealan kyliä liitettiin perustettuun Kuusankosken kirkkoherrakuntaan 1917. Seurakuntaan kuulunut Kouvola erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1921. Valkealan kunta perustettiin 1868. Maakirjakylät Anttila, Haimila, Heikkilä, Hevosoja, Inkerilä, Jokela, Karhula, Kinansaari, Kipparila (Skipparila), Kourula, Kouvola, Kuivala, Kääpälä, Lipiälä, Miettula, Oravala, Parola, Pihlajansaari, Pyöriälä, Pyötsiälä, Rautjärvi, Rämälä, Saarento, Selänpää, Sorsala, Toikkala, Tuohikotti, Valkeala Naapuriseurakunnat Anjala , Elimäki , Iitti , Jaala , Kouvola , Kuusankoski , Luumäki , Mäntyharju , Savitaipale , Sippola Papisto Kaksi autiotilaa annettiin kirkkoherran virkataloksi 21.3.1640. Seurakunnassa oli pidettävä neljä jumalanpalvelusta ruotsiksi vuodessa Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.1.1836. Papiston palkasta toimitettiin tutkimus kihlakunnanoikeudessa 17.8.1766 ja Hallitseva senaatti vahvisti sen 25.9.1769. Papiston palkasta suostumus 11.12.1842 ja vahvistus 16.6.1847. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätöksissä 16.11.1871 ja 19.12.1878. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 13.3.1873. Kirkkoherrat 1640–1645 Bartholdus Caroli Ithimaeus 1647–1659 Sigfridus Martini 1659–1670 Henricus Petri 1672–1699 Carolus Bartholdi Ithimaeus 1703–1705 Bartholdus Caroli Ithimaeus 1705–1709 Gustaf Nehrman 1710–1714 Gustavus Johannis Procopaeus 1715–1741 David Jonæ Hirn 1742–1752 Gabriel Procopaeus 1754–1758 Jonas Backman 1759–1770 Isaak Indrenius 1773–1786 Karl Gustaf Nikander 1787–1801 Erik Fabian Backman 1803–1807 Mikael Procopaeus 1808–1864 Johan Kristian Hornborg 1866–1873 Knut Gustaf Reinhold Blåfield 1875–1891 Bernhard Kristfrid Sarlin 1892– Karl Vilén Kappalaiset 1614–1647 Petrus Petri Procopaeus 1652–1682 Johannes Petri 1688–1691 Johan Ursinus 1694 Sigfridus Petri 1696–1701 Gustavus Johannis Procopaeus 1701–1703 Bartholdus Caroli Ithimaeus 1703–1705 Gustaf Nehrman 1705–1714 Thomas Riemonius 1723–1732 Michael Heintzius 1733–1742 Gabriel Procopaeus 1742–1759 Isaak Indrenius 1760–1770 Anders Bethulin 1775–1803 Mikael Procopaeus 1806–1864 Erik Vahlberg 1866–1870 Karl Gustaf Stenroth 1874–1890 Otto Vilhelm Segersvärd 1891–1896 Otto Edvard Härmälä 1898–1903 August Evald Cederberg 1907– Akseli Edvard Tammisto (Ekroth) Persoonallinen pitäjänapulainen –1733 Gabriel Procopaeus 1764–1772 Michael Procopaeus 1772–1775 Niklas Mellberg 1817–1854 Abraham Ulrik Procopaeus Ylimääräiset papit 1752–1759 Isaak Indrenius , sijaiskirkkoherra 1800–1806 Erik Vahlberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1801–1806 Gustaf Magnus Elephant , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1806–1809 Gustaf Borg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1834 Konstantin Schroeder , kirkkoherran apulainen 1847–1854 Klas Edvard Hornborg , kirkkoherran apulainen 1854–1855 Otto Gustaf Blomgren , kappalaisen apulainen 1855–1861 Alexander Vilhelm Mansner , kirkkoherran apulainen 1858–1862 Alexander Bernhard Stråhlman , kappalaisen sijainen 1861–1866 Johan Fridolf Relander , sijaiskirkkoherra, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1863–1871 Konstantin Lindh , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1871 William Veckman , kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja 1871–1874 Henrik Vilhelm Salenius , sijaiskirkkoherra 1872–1873 Mauritz Elenius , armovuodensaarnaaja 1875 Karl von Hertzen , armovuodensaarnaaja 1883–1883 Artur Lorenz Gulin , kirkkoherran apulainen 1883–1886 Karl Ruben Jauhiainen , kirkkoherarn apulainen 1886–1889 Konstantin Helén , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Anders Haniel Ruuth , kappalaisen apulainen 1889–1892 Oskar Hugo Berndt Godenhjelm , papiston apulainen, vt. kirkkoherra 1890–1891 Artur Lorenz Gulin , kirkkoherran apulaienn 1891–1892 Johan Emil Andelin , vt. kappalainen 1894 Daniel Klami , vt. kirkkoherra 1896–1897 Frans Henrik Snellman , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1897–1898 Niilo Pispala , vt. kappalainen 1903–1904 Paavo Pakkanen , vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1904–1907 Juho Edvard Niemi, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1907–1908 Kaarle Johannes Kustaa Silvander , papiston apulainen, Kouvolassa Arkisto Valkealan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1675 ja historiakirjat vuodesta 1679. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1921. Seurakunnan toinen vuonna 1674 rakennettu kirkko poltettiin isonvihan aikana ja uuden kirkon ryöstivät kasakat pikkuvihan aikana. Kirkko paloi 17.4.1795, jolloin osa arkistosta tuhoutui. Kansallisarkisto on digitoinut Valkealan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Pälkäne Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä jo 1405 mutta Kangasalan emäseurakunnan kappelina vielä 1409 ja uudelleen itsenäisenä seurakuntana 1445. Kirjallisuudessa on esitetty seurakunnan kuuluneen alkuaan Sääksmäen emäseurakuntaan. Seurakuntaan kuulunut Sahalahti mainitaan kappelina 1559 ja se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1581. Seurakunnan Pyhän Mikaelin harmaakivikirkko suunniteltiin ja rakennettiin todennäköisesti vuosien 1495 ja 1505 välisenä aikana Pälkäneen kirkonkylään Onkkaalaan. Uskonpuhdistus 1500-luvulla vaikutti niin, että kirkon sisäosia uusittiin. Pyhimysten kuvat poistettiin, ja kirkkoon tuli saarnastuoli, penkit ja parvekkeet. Ulkokuori säilyi pääosin ennallaan. Isonvihan Kostianvirran taistelun aikaan kirkko ryöstettiin lähes kokonaan. 1740-luvulla hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää, seiniin ilmestyi halkeamia ja toisen päädyn alttaritaulu vajosi. Lopulta kirkko hylättiin Pälkäneen uuden kirkon valmistuttua arkkitehti Ludvig Engelin piirustusten mukaan 1836–1839. Vanhan kirkon katto sortui joulukuun 3. päivänä 1890 raivonneessa myrskyssä. Rauniota ja sen ympäristöä on sen jälkeen kunnostettu ja tutkittu useita kertoja. Kirkollisia tilaisuuksia rauniokirkossa on pidetty 1920-luvulta lähtien. Pälkäneen kunta perustettiin 1866. Maakirjakylät Epaala, Harhala, Huhtioinen (Huhtis), Huntila, Joensuu, Kaitamo, Kankahainen, Kantokylä, Kinnala, Kirpu, Kollola, Kotila, Kuisema, Kukkola, Kuuliala, Kärväntälä, Laitikkala, Lovensalo, Luikala, Myttälä, Mälkilä, Mällinoja, Onkkaala, Pappila, Pitkäjärvi, Pohjalahti, Ruokola, Ruotsila, Salmentaka, Sape (Sappis), Taustiala, Tommola, Täytänniemi, Vuolijoki, Äimälä Naapuriseurakunnat Hauho , Kangasala , Luopioinen , Sahalahti , Sääksmäki , Tyrväntö , Valkeakoski Papisto Suostumuksen papiston palkasta vahvisti kuningas 9.8.1734. Parinsalon tila tuomittiin kirkkoherran virkataloon kuuluvaksi laamanninoikeuden tuomiolla 3.4.1604. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1660, kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 24.7.1864. Kirkkoherrat 1553–1574 Bartholomaeus Johannis 1575 Ericus Benedicti 1576–1585 Eskil Henrici 1586–1615 Josephus Johannis 1618–1634 Ambrosius Matthiae Pistor 1634–1635 Andreas Mathaei 1637–1648 Clemens Clementis 1653–1666 Johannes Ambrosii 1669–1670 Arvidus Arvidi Rothovius 1671–1679 Johannes Christierni Melartopaeus 1671–1720 Mathaeus Lignipaeus 1700–1711 Mathias Lignipaeus 1711–1724 Matthias Ithalin 1729–1736 Olaus Castrénius 1738–1777 Gustaf Rothovius 1779–1807 Gustaf Nils Idman 1813–1825 Henrik Aspegren 1827–1832 Erik Johan Fridberg 1834–1845 Isak Immanuel Hällfors 1848–1862 Carl Magnus Limon 1865–1869 Gustaf Villenius 1872–1877 Johan Vilhelm Nybergh 1878–1885 Karl Johan August Gotthard Leidenius 1885–1893 Erik Gustaf Julius Roschier 1893–1907 Gustaf Junnelius , ensin vt. kirkkoherra 1908–1944 Kaarlo Aleksanteri Varmavuori 1946–1970 Niilo Hakalehto Kappalaiset 1560 Jören 1593 Matthias Petri 1604 Laurentius Erici 1615 Johannes Mathaei 1631–1650 Johannes Ambrosii 1658–1669 Arvidus Rothovius 1670–1688 Sigridus Revallius 1701–1700 Matthias Lignipaeus 1701–1729 Olaus Castrenius 1729–1730 Petrus Bergius 1730–1776 Anders Mennander 1777–1816 Anders Algot Alander 1819–1828 Vilhelm Thurén 1830–1834 Isak Immanuel Hällfors 1835–1849 Karl Fredrik Canth 1853–1869 Johan Axel Zidbäck 1870–1879 Adolf Cedberg 1879–1883 Gustaf Alfred Lönnmark 1883–1886 August Henrik Salminen 1887–1902 August Laaksonen 1902–1909 Juho Valfrid Vallinheimo e Vallin 1909–1913 Kaarle Theodor Nikolai Hulkkonen 1913–1919 Otto Edvard Lahtinen Pitäjänapulaiset 1661–1665 Paulus Johannis 1668–1677 Petrus Wanaeus 1638–1671 Matthias Lignipaeus –1694 Eschillius Revallius 1694–1719 Andreas Rilander 1722–1727 Jakob Lind 1730–1740 Johan Fabrinius 1740–1755 Gustaf Lindvall 1756–1768 Johan Fabrilius 1768–1769 Anders Algoth Alander 1772–1777 Johan Henrik Askelin 1786–1813 Henrik Aspegren 1813–1824 Nils Aron Bergroth 1826–1830 Peter Johan Sumelius 1831–1840 Karl Kristian Törnqvist 1843–1846 Gustaf Polviander 1848–1864 Fredrik Napoleon Ottelin , virka lakkautettiin 1864 Ylimääräiset papit 1729–1730 Johan Fabrinus , kirkkoherran apulainen 1768–1769 Anders Algot Alander , kappalaisen apulainen 1772–1777 Johan Henrik Askelin , kappalaisen apulainen 1773–1779 Gustaf Nils Idman , kirkoherran apulainen 1800–1808 Adolf Johan Alander , kappalaisen apulainen 1804–1809 Gabriel Domander , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1810–1813 Johan Palmroos , välisaarnaaja 1811–1815 Karl Vilenius , kappalaisen apulainen 1815–181 Anders Lundén , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1824 Erik Vilenius , välisaarnaaja 1824–1826 Karl Kristian Törnqvist , välisaarnaaja 1825– Josef Heldán , apulainen 1825–1827 Anders Johan Svenson , armovuodensaarnaaja 1830–1831 Adrian Gabriel Björnberg , välisaarnaaja 1840–1843 Gustaf Polviander , armovuodensaarnaaja 1850–1852 Johan Verner Limon , kirkkoherran apulainen 1864–1865 Johan Anton Immanuel Forss , vt. pitäjänapulainen 1869–1870 Henril Zoliman Salonius , kirkkoherran ja kappalaisen apulainen 1870 Arvid Lundén , kappalaisen apulainen Arkisto Pälkäneen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1692 ja historiakirjat vuodesta 1711. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1604–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Pälkäneen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Lempäälä Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana jo 1400-luvun alussa. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan olisi kuulunut alkuaan Vesilahden emäseurakuntaan ja Karkun pitäjään. Lempäälä mainitaan paikkakuntana jo 1439. Seurakunnan ensimmäisen puisen kirkon sanotaan rakennetun Aimalan Mikkolaan 1418. Kivinen kirkko rakennettiin vuoden 1461 jälkeen mutta kuitenkin ennen 1500-luvun alkua ja se laajennettiin sittemmin ristikirkoksi vuonna 1838. Seurakunnan Alkkulan, Taipaleen ja Tolvilan kylät liitettiin perustettuun Viialan kirkkoherrakuntaan 1926. Lempäälän kunta perustettiin 1866. Muut nimet Lembois Maakirjakylät Ahtiala, Aimala, Alkkula, Hahkala, Haurala, Hemminkilä, Herrala, Hietaniemi, Hinsala, Hulaus, Hyrkkälä, Häihenmatka, Hävältilä, Ihamaa, Innilä, Jokipohja, Jokioinen, Junnila, Kaakila, Kelho, Korkeemäki, Korpiniemi, Kuivaspää, Kulju, Kuokkala, Kurala, Kärppälä, Lahti, Lastunen (Vatsola), Laukko, Lempoinen, Lietsamo, Lippo, Lumiala, Luoto, Maakala, Masienranta, Miemola, Moisio, Nurkkila, Niemi, Niemenpää, Ojoinen, Pappila, Perälä, Peuraus, Putkisto, Pyhältö, Rikala, Ruuhola, Sakoinen, Salospohja, Sarvikas, Sotavalta, Sukkila, Suojala, Taipale, Tiurala, Tolvila, Vaihmala, Vakkala, Viik Naapuriseurakunnat Akaa , Kangasala , Kylmäkoski , Messukylä , Pirkkala , Sääksmäki , Valkeakoski , Vesilahti Papisto Kuokkalan mylly kuului Lempäälän kirkkoherran virkataloon, mistä annettiin tuomio jo 1458. Korvaukseksi hävitetystä myllystä sai kirkkoherra 7 1/2 tynnyriä eli 12,09 hehtolitraa rukiita ja 5 1/8 tynnyriä eli 8,80 hehtolitraa ohraa kruununjyvistä keisarillisella käskykirjeellä 2.11.1865. Virkatalon kalastusvesien rauhoittamisesta kihlakunnanoikeuden tuomio 17.11.1747 ja maaherran päätös 9.5.1806. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1679, kunnes virka lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 10.2.1804. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös. Kirkkoherran suostumusjyvistä Keisarillisen senaatin päätös 22.3.1877. Kirkkoherrat 1550–1554 Mårthen 1556–1574 Olaus Martini Crock 1575–1583 Jacobus Henrici Smogrodh 1584 Nils Laurentii 1584–1609 Andreas Petri 1611–1616 Nicolaus Erici Aboensis 1618 Martinus Erici 1618–1623 Johannes Matthiæ Särki 1624–1626 Jacobus Jacobi Hiisi Lundensis 1626–1650 Michael Martini Maexmontanus 1650–1670 Martinus Jacobi Lignipaeus 1750–1779 Erik Edner 1781–1803 Lars Eckman 1806–1817 Johan Utter 1818–1840 Karl Johan Schaeffer 1843–1844 Jakob Johan Sadenius 1848–1868 Josef Sevonius 1869–1872 Gustaf Johansson 1876–1904 Karl Peter Grönros 1905– Isak Reinhold Tamminen Kappalaiset 1591–1609 Nicolaus Erici Aboensis 1609 Simon Clementis 1615–1616 Martinus Erici 1625–1650 Martinus Jacobi Lignipaeus 1722–1724 Lars Alcenius 1725–1763 Mikael Maexmontan 1764–1774 Mikael Maexmontan 1774–1800 Anders Rabdenius 1802–1803 Abraham Mellenius 1804–1806 Abraham Liljestrand 1807–1812 Georg Voivalén 1815–1827 Gustaf Törnqvist 1830–1843 Jakob Johan Sadenius 1843–1857 Berndt Fredrik Gedda 1857–1864 Karl Peter Grönros 1866–1871 Matias Vilhelm Hannelius 1872–1875 Karl Oskar Kraft 1876 Johan Gustaf Skogström 1880–1881 John Kristian Mittler 1886–1888 Frans Josef Bergh 1891–1901 Alfred Teodor Appelberg 1901–1907 Erlanti Pispala 1907– Fabian Kalervo Pitäjänapulaiset 1722–1725 Mikael Maexmontan 1732–1774 Simon Justander 1775–1790 Alexander Bergroth 1791–1802 Abraham Mellenius Ylimääräiset papit 1580–1586 Bertil Pauli 1630 Ericus Johannis 1746– Mikael Maexmontan , kappalaisen apulainen 1748–1750 Erik Edner , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1772–1775 Alexander Bergroth , vt. kappalainen 1774 Anders Johan Mennander , pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja 1776– Jakob Taimeli , kirkkoherran apulainen 1781–1784 Alexander Maexmontan , kappalaisen apulainen 1791 Abraham Mellenius , kappalaisen apulainen 1792– Jonas Gustaf Spoof , kappalaisen apulainen 1793–1795 Karl Gustaf Sanmark , kirkkoherran apulainen 1794– Nils Kristian Sanmark , kappalaisen apulainen 1801–1804 Berndt Johan Gadd , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja ja sijaiskirkkoherra 1803–1806 Anders Kristian Kruuse , armovuodensaarnaaja 1806–1809 Benjamin Lilljestrand , kirkkoherran apulainen 1809–1812 Johan Skogström , kirkkoherran apulainen 1812–1815 Erik Johan Friberg , kirkkoherran apulainen 1812–1817 Jakob Johan Sadenius , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1817–1821 Mikael Kellman , apulainen 1821–1825 Karl Johan Schaeffer , nuorempi, kirkkoherran apulainen 1826–1827 Anders Johan Salovius , kirkkoherran apulainen 1827–1830 Johan Erik Grönlund , virka- ja armovuodensaarnaaja 1827–1833 David Nylund , kirkkoherran apulainen 1833–1834 Gustaf Elers , kirkkoherran apulainen 1834–1843 Johan Ernst Lovén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1844 Gustaf Vilhelm Malmström , virkavuodensaarnaaja 1844–1848 Gustaf Oskar Teofil Sumelius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1849–1866 Frans Emil Lilius , kirkkoherran apulainen, Ahlmanin koulun vt. opettaja. 1871–1872 Gustaf Johansson , nuorempi, vt. kappalainen 1872–1876 Josua Johansson , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1878 Oskar Viktor Starkman , vt. kappalainen 1880 Adam Edvard Ewendorff , vt. kappalainen 1882–1886 Emil Filemon Eränen , vt. kappalainen 1888–1891 Karl Johan Voldemar Breitholtz , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1901–1903 Fabian Kalervo , vt. kirkkoherra 1903–1907 Erlanti Pispala , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Arkisto Lempäälän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1730, tilikirjat vuodesta 1661 ja historiakirjat vuodesta 1661. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1624–1925. Kansallisarkisto on digitoinut Lempäälän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Kangasala Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja omana pitäjänään ainakin jo 1366. Seurakunta oli Turun kymnaasin historian lehtorin ja sittemmin Turun arkkipiispa Edvard Bergenheimin prebendana 1840–1851. Kirkon korjaukseen myönnettiin 25 000 markan kuoletuslaina 27.6.1896. Seurakunnassa pidettiin koulua Ahlmanin testamentin varoilla vuodesta 1817 ja seurakuntaan perustettiin Suomen ensimmäinen kansanopisto 1889. Kangasalan kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kaupungiksi 2018. Seurakuntaan kuuluneista Kuhmalahti perustettiin kappeliksi noin 1640 ja liitettiin kuulumaan perustettuun Sahalahden kirkkoherrakuntaan 1896. Pälkäne mainitaan Kangasalan kappeliksi 1409, joskin se mainitaan myös itsenäisenä kirkkoherrana kuntana jo 1405 ja vuodesta 1445 alkaen. Seurakuntaan kuulunut Havisevan rukoushuone perustettiin 1911. Muut nimet Kangasalusta Maakirjakylät Alanen (Alais), Apajanpohja, Haapaniemi, Haavisto, Haviseva, Heponiemi, Herttuala, Hykönsalo, Hyppärilä, Jokioinen, Joutsiniemi, Kaltila, Kaukola, Kautiala, Keljo, Kerppola, Keso (Kesomalahti), Koivisto, Kuru, Kyötikkälä, Köyrä, Leipi, Lemponen (Riunvaiva), Lentola (Frigård), Lihasula, Liuksiala, Luukkala, Monikkala, Musto, Mutikko (Liljekulla), Mäyrä, Neulaniemi, Nuorto, Ohtola, Paalila, Palo, Pappila, Parvela, Pikkola, Pispala, Ponsa, Raikku, Ranssila, Raronsalo, Rekiälä, Riku, Ruokonen, Sammalisto, Sarkkila, Sarsa, Savo, Sorola, Suinula, Suomatka, Suomela, Suoramaa, Tarkeela, Tarpila, Tiihala, Tohkala, Toikkola, Toosila (Petternäs), Tursola, Vahderpää, Varala, Vatiala, Vehoniemi, Vihtinen, Vihtiälä, Vänninsalo, Vääksy Naapuriseurakunnat Aitolahti , Kuhmalahti , Lempäälä , Messukylä , Orivesi , Pälkäne , Sahalahti , Sääksmäki , Teisko , Valkeakoski Papisto Pitäjänapulaisia mainitaan seurakunnassa ainakin vuodesta 1669, mutta virka lakkautettiin tuomiokapitulin päätöksellä 8.10.1885 ja pitäjänapulaisen palkka jaettiin seurakunnan muiden pappien kesken. Kappalaisen virkataloon kuuluivat Pynnölän ja Klemolan tilat. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 5.10.1870. Kirkkoherrat 1403–1409 Rotgerus Pauli Trast 1460–1476 Olaus Finke 1490–luku Sigfridus 1510 Henricus 1541–1554 Laurentius Henrici 1555–1584 Olaus Olaui Björn 1585–1609 Georgius Henrici 1610–1617 Johannes Henrici Agricola 1618 Andreas Judas 1619 Andreas Jacobi 1621–1625 Andreas Judas 1628–1632 Henricus Georgii 1634–1654 Josephus Matthiae Melartopaeus 1656–1672 Johannes Arvidi Frisius 1674–1701 Johannes Thuroni Waenerus (Thuronius) 1701–1714 Abraham Johannis Thuronius 1718–1721 Elias Enckell 1721–1731 Martin Florinus 1733–1749 Petter Widbom 1751–1785 Gustaf Allenius 1786–1809 Johan Tennberg 1811–1837 Abraham Liljenstrand 1840–1851 Edvard Bergenheim 1852–1854 Henrik Tallqvist 1856–1875 Esaias Vegelius , ensin vt. kirkkoherra 1878–1889 Johan Adolf Colérus 1892–1909 Frans Fritjof Vallenius 1910–1941 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen 1943–1961 Johannes Samuel Heriberg (Hannes) Pihlamaa (Pihlman) Kappalaiset 1560 Henricus Erici 1571 Thomas Johannis 1593–1610 Johannes Henrici Agricola 1613–1628 Henricus Georgii 1628 Ericus Georgii 1636–1639 Henricus Arvidi 1642–1652 Johannes Matthiae 1657–1670 Johannes Gregorii Utter 1670–1680 Henricus Thomae Wichtilaeus 1680–1693 Krister Melartopaeus 1693–1701 Johannes Enckell 1702–1721 Elias Enckell 1722–1733 Petter Widbom 1733–1753 Martin Florin 1753–1771 Gustaf Lilius 1772–1782 Matthias Antonius 1783–1814 Johan Justin 1815–1834 Anders Johan Steen 1836–1849 Per Gustaf Rikberg 1853–1856 Alexander Magnus Jungberg 1857–1861 Klas Erik Inberg 1861–1869 Henrik Erland Brander 1870–1874 Johan Stefan Tallqvist 1874–1886 Johan Särkkä 1886–1905 Emil Filemon Eränen 1907–1910 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen 1910–1916 Akseli Einar Leiniö 1919–1922 Ville Laurila 1923–1962 Tuomas Eemil Ponsimaa Pitäjänapulaiset 1656–1670 Henricus Thomae Wichtilaeus 1671–1677 Andreas Mikaeli Dalmannus (Almannus) 1678–1688 Daniel Lignipaeus 1689–1693 Johannes Enckell 1695–1703 Johan Hulchovius (Hulkovius) 1703–1704 Johan Langius 1704–1713– Johan Hedenius (Edenius) 1715–1722 Petter Wijdbom 1722–1729 Kristofer Enckell 1729–1747 Johan Mennander 1748–1772 Matthias Antonius 1772–1773 Abraham Wanochius 1773–1783 Johan Justin 1783–1799 Anders Grönlund 1800–1815 Anders Johan Steen 1816–1836 Per Gustaf Rikberg 1837 Karl Abraham Rikberg 1837–1853 Alexander Magnus Jungberg 1853–1885 Vilhelm Pomoell , virka lakkautettiin 1885 Ylimääräiset papit 1740–1748 Matthias Antonius, kirkkoherran apulainen 1749– Nils Widbom , vt. kirkkoherra 1757–1767 Gustaf Allenius , vt. kirkkoherra 1775–1780 Johan Tennberg , kirkkoherran apulainen 1777–1783 Anders Grönlund , kirkkoherran apulainen 1779–1784 Jakob Mennander , kappalaisen apulainen 1785–1787 Johan Utter , vt. kirkkoherra 1790–1800 Anders Johan Steen , kirkkoherran apulainen 1793–1805 Henrik Justin , kappalaisen apulainen 1803–1812 Johan Essbjörn , kirkkoherran apulainen 1803–1807 Alexander Wialén , kappalaisen apulainen 1807–1813 Johan Widberg , kappalaisen apulainen 1813–1817 Matias Grönberg , kirkkoherran apulainen 1817–1818 Johan Aurén , kirkkoherran apulainen 1818–1820 Johan Henrik Nordlund , kirkkoherran apulainen 1819–1820 Berndt Adolf Nordlund , kappalaisen apulainen 1820–1823 Fredrik Elers , kappalaisen apulainen 1820–1822 Tuomas Lundell , kirkkoherran apulainen 1822–1825 Josef Heldán , kirkkoherran apulainen 1825–1827 Reinhold Hertzberg , kirkkoherran apulainen 1827–1828 Adrian Elers , kirkkoherran apulainen 1828–1830 Johan Erik Immanuel Telenius , kirkkoherran apulainen 1829–1832 August Timoteus Sumelius , kappalaisen apulainen 1831–1836 Karl Enebäck , kirkkoherran apulainen 1832–1837 Johan Per Leander , kappalaisen apulainen 1836–1838 Mikael Palenius , kappalaisen apulainen 1838–1840 Karl Abraham Rikberg , välisaarnaaja 1840–1846 Johan Fredrik Färling , sijaiskirkkoherra 1840–1845 Per Alexander Polviander , kappalaisen apulainen 1845–1852 Berndt Robert Rikberg , kappalaisen apulainen 1846–1853 Vilhelm Pomoell , sijaiskirkkoherra 1889–1891 Karl Anton Pomoell , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja 1896–1898 Juho Oskar Kättö , vt. kappalainen 1898 Kustaa Emil Erander , vt. kappalainen 1899–1901 Kaarle Konstantin Aalto , vt. kappalainen 1901–1903 Kustaa Iivari Savander , vt. kappalainen 1903–1904 Uno Ivar Vallenius , vt. kappalainen 1904–1907 Fabian Kalervo , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1909– Akseli Einar Leiniö, virka– ja armovuodensaarnaaja Arkisto Kangasalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1708, tilikirjat vuodesta 1714 ja historiakirjat vuodesta 1714. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1708–1963. Kansallisarkisto on digitoinut Kangasalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Hämeenlinna Kronoborg eli Hämeen linna rakennettiin noin 1250 ja pian sen rakentamisen jälkeen linnan ympärille muodostui kirkkoherrakunta. Hämeenlinnan kaupunki perustettiin muodostamalla paikalla aiemmin sijainnut kauppala kaupungiksi 1639. Tällöin nimitettiin myös ensimmäinen kirkkoherra jakamattomalle kaupunki- ja maaseurakunnalle, ja kaupunki sai privilegionsa 1650. Kaupunki siirrettiin linnan ympäristöstä Saarisen sotilastilan maille 1778. Anomukseen Hämeenlinnan yhdistämisestä Vanajan emäseurakunnan kanssa yhteiseksi kirkkoherrakunnaksi kuningas antoi kieltävän vastauksen 11.11.1776. Kuningas kuitenkin suostui viiden Vanajan kylän siirtämiseen kaupunkiin kuuluviksi. Vanaja liitettiin Hämeenlinnan kaupunki- ja maaseurakuntaan kuninkaan päätöksellä 25.1.1803. Tästä lähtien seurakuntaa ryhdyttiin kutsumaan Hämeenlinnan ja Vanajan seurakunnaksi. Koska Vanajan kirkkoherrakunta oli ollut konsistoriaalinen ja Hämeenlinna kuninkaallinen, päätettiin perustetun seurakunnan olevan vuorotellen konsistoriaalinen ja kuninkaallinen vuodesta 1812 alkaen. Seurakuntaan kuuluneista Renko liitettiin kappelina kuuluvaksi Hämeenlinnan ja Vanajan emäseurakuntaan 1812 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1879. Vanaja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Hämeen linna paloi 5.6.1659. Palossa tuhoutui myös linnassa sijainnut kappeli eli linnankirkko, joka oli toiminut aiemmin samalla myös kaupungin kirkkona. Hämeenlinnan kaupunki paloi 15.9.1831, jolloin myös kirkko syttyi palamaan. Palo saatiin kuitenkin tukahdetuksi ja vain kirkon sistustus kärsi vaurioita. Palossa kirkon kellotapuli tuhoutui kokonaan. Muut nimet Tavastehus, Hämeenlinna ja Vanaja, Tavastehus och Vånå Maakirjakylät Harviala, Hattelmala, Hämeenlinna, Hätilä, Idänpää, Järviäinen, Kankaantaka, Kankainen, Kantola, Katinala, Kappola, Kirstula, Kouvola, Kitu, Kukkola, Luhtiala, Luolaja, Miemala, Mäskälä, Niemenpää, Ojoinen, Paikkala, Pappila, Parola, Ruununmylly (Kuninkaanmylly), Sillanpää, Vuorentaka, Yläne, Äikäälä Naapuriseurakunnat Hattula , Hauho , Janakkala , Renko , Valkeakoski , Vanaja Papisto Kirkkoherran kaupungista maksettavasta palkasta tehtiin suostumus 15.2.1734, joka vahvistettiin 9.8.1734, ja uusi vahvistus tehtiin 25.1.1766. Papiston palkasta tehtiin suostumus 1.5.1874 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 5.12.1879 ja 23.11.1883. Toimitustaksasta tehtiin suostumus kirkonkokouksessa 15.1.1873. Kaupungin ja maaseurakunnan osallistumisesta papinvaaleihin keisarilllinen käskykirje 28.4.1830. Linnansaarnaajat 1557 Peder 1559–1562 Hans 1563–1571 Ericus Bartholdi 1572–1577 Thomas Martini 1578–1581 Morthen Philippi 1582 Niels 1586–1593 Thomas Martini Kirkkoherrat 1639 Johannes Manni 1652 Johannes Stephani (Svanestrup) –1662 Gabriel Thauvonius 1664–1671 Henric Florinus 1671–1676 Isaacus Arvidi Florinius 1676–1695 Ericus Favorinius 1695–1699 Gabriel Röökman 1700–1704 Gabriel Wallman 1705–1708 Martinius Arvidi Florinius 1708–1722 Ericus Chosselius 1722–1728 Mikael Sadeel 1729–1730 Samuel Möller 1731–1740 Henrik Deutsch 1741–1743 Anders Polviander 1744–1751 Karl Zidbeck 1752–1760 Jakob Aejmelaeus 1761–1776 Israel Idman 1778–1792 Adam Salvenius 1793–1811 Zakarias Cygnaeus 1814–1820 Johan Gustaf Florin 1824–1829 Adolf Wassbom 1855–1852 Matias Churberg 1855–1867 Berndt Wilhelm Vegelius 1870–1880 Erik Wilhelm Johan Boisman 1882–1887 Karl Fredrik Öller 1890–1905 Josua Johansson 1906–1934 Karl Ludvig Enkvist 1936–1953 Eelis Albert Alanen Pitäjänapulaiset 1773–1774 Gabriel Bergelin 1774–1778 Adam Salvenius 1778–1791 Fredrik Salvenius 1792–1799 Mikael Åhlgren Kappalaiset 1804–1807 Simon Grönros 1808–1814 Matias Churberg 1815–1822 Henrik Konsin 1824–1851 Karl Gustaf Aulén 1854–1877 Peter Alexander Polviander 1879–1913 Anton Viktor Appelqvist 1915–1934 Henrik Abraham Autero 1936–1964 Yrjö Oliver Joutsi Ylimääräiset papit 1771–1773 Gabriel Bergelin , papiston apulainen 1805–1806 Abraham Johan Logren , kirkkoherran apulainen 1806–1809 Matias Churberg , kirkkoherran apulainen 1809–1815 Henrik Konsin , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1811 Nils Helenius , kirkkoherran apulainen 1817–1820 Gustaf Adolf Gedda , kirkkoherran apulainen 1820–1822 Johan Henrik Nordlund , virka- ja armovuodensaarnaaja 1822 Berndt Adolf Nordlund , virka- ja armovuodensaarnaaja 1822–1824 Johan Kristian Lundbäck , välisaarnaaja ja vt. kirkkoherra 1823–1824 Johan Henrik Forss , armovuodensaarnaaja 1830–1832 Axel Herlin , armovuodensaarnaaja 1835–1845 Olof Reinhold Churberg , kirkkoherran apulainen 1837 Adolf Andberg , kirkkoherran apulainen 1845–1848 Fredrik Joakim Ekman , kirkkoherran apulainen 1846–1847 Alexander Edvard Nygrén , kirkkoherran apulainen 1847–1849 Gustaf Wilhelm Blomberg , kirkkoherran apulainen 1848–1854 Henrik Malin , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1850–1855 Johan Adolf Lindström , kirkkoherran apulainen 1855–1857 Emil August Bredenberg , kirkkoherran apulainen 1857 Berndt Johan Anthoni , kirkkoherran apulainen 1857–1860 Johan Verner Limon , kirkkoherran apulainen 1873–1874 Gustaf Erander , vt. kappalainen 1877–1879 Reinhold Grönvall , kirkkoherran apulainen 1878 August Edvard Helin , vt. kappalainen 1878–1879 Anton Viktor Appelqvist , vt. kappalainen 1887–1890 Kaarlo Adrian Candolin , virkaatekevä kirkkoherra, armovuoden saarnaaja 1889–1890 Matti Haataja , vt. kappalainen 1891–1905 Henrik Verner Vartia , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1900–1902 Robert Leonard Hernberg , kappalaisen apulainen 1902–1903 Kanutus Onni Nyström , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1905–1906 Martti Matias Hellevuori (Hellsten) , kirkkoherra, virallinen välisaarnaaja 1906 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen , papin apulainen Arkisto Hämeenlinnan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1678, tilikirjat vuodesta 1663 ja historiakirjat vuodesta 1698. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1796–1868. Kansallisarkisto on digitoinut Hämeenlinnan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Hattula Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1324. Seurakunnan kirkko rakennettiin tiilestä keskiajalla ja Hattulan kirkko mainitaan ulkomaalaistenkin pyhiinvaelluspaikkana 1405. Kirkon saarnatuoli on 1550-luvulta. Vuonna 1753 kannettiin kolehti ukkosen vahingoitettua kirkkoa. Uusi kirkko rakennettiin 1848-1857. Hattulan kunta perustettiin 1868. Seurakuntaan kuuluneista Tyrväntö mainitaan kappelina jo 1429 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Lehijärvi mainitaan 1540-luvulla, mutta sen tai Ihalemmen seurakunnan toiminta hiipui täysin 1660-luvun loppuun mennessä. Kalvola mainitaan kappelina jo 1494 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1660. Maakirjakylät Ahonen, Halkorpi, Hurttala, Hyrvälä, Ihalempi, Kalkkonen, Kantola, Katinala, Kerälä, Kirstula, Kivijoki, Koski, Kouvala, Kärsälä, Leiniälä, Luhtiala, Merve, Metsänkylä, Mierola, Nihattula, Nummi, Paikkala, Pappila, Pekola, Pelkola, Pyhälahti, Rahkola, Saari, Sattula, Takajärvi, Tenhiälä, Tenhola, Valtee, Ventola, Vesunti, Vuohiniemi Naapuriseurakunnat Hauho , Hämeenlinna , Kalvola , Renko , Tammela , Tyrväntö , Valkeakoski Papisto Suostumus papiston palkasta tehtiin 13.2.1734 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 18.1.1866. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin 1670–1789. Virka lakkautettiin tuomiokapitulin päätöksellä 8.9.1813. Kirkkoherrat 1550–1558 Matthias Nilsson 1562–1576 Andreas Laurentii Härkäpää 1578–1602 Canutus Sigfridi 1604–1615 Mathœus Olai 1615 Mathias Canuti 1616–1625 Paulus Johannis Paulinus 1627–1651 Gregorius Bartholomœi Cardiaster 1651–1660 Gregorius Mathœi Favorinus 1661–1676 Hemming Joshephi Ollonius 1676 Isaacus Florinus 1676–1697 Abraham Erici Alftanus 1698–1723 Emanuel Reuter 1724–1726 Simon Sadenius 1727–1728 Benjamin Sackelius 1728–1732 Mikael Sadeel 1733–1743 Håkon Lundbäck 1745–1752 Mathias Fontenius 1753–1783 Gustaf Polviander , sen 1783–1805 Gustaf Polviander , jun 1810–1824 Wilhelm Åkerman 1825–1863 Gustaf Adolf Lindeqvist 1864–1871 Benjamin Sulin 1874–1877 Gustaf Leonard af Enehjelm 1880–1891 Fredrik Julius Lilius 1892–1930 Johan Jakob Westerlund 1928–1937 Artturi E. Lehtinen 1938–1941 Kalervo Kurkiala Kappalaiset 1560 Erik 1560–1561 Hendrich 1574 Martin Person 1575–1578 Andreas Sigfridi 1581 Morthenn 1593 Thomas Andreœ 1602–1620 Simon Michaelis 1603–1604 Johannes Stenonis 1623–1648 Simon Laurentius 1623–1631 Martinus Thomæ Florinus 1644–1650 Canutus Erici 1656–1677 Georgius Clementis 1678–1696 Simon Wallinus 1696–1713 Matthias Favorinus 1722–1745 Samuel Emanuelis Reuter 1745–1756 Engelbrekt Rancken 1757–1782 Jakob Pellmark 1783–1787 Thomas Thorén 1789–1813 Jakob Taimelin 1815–1832 Matts Churberg 1832–1840 Gustaf Adolf Saxbäck 1840–1857 Johan Peter Carlstedt 1858–1867 Anton Lilius 1867–1877 August Saxelin 1878–1888 Hugo Benjamin Sulin 1890–1909 Hugo Hjalmar Molin 1909– Artturi Eemil Lehtinen Pitäjänapulaiset 1724–1732 Kristern Orenius 1735–1757 Jakob Pellmark 1770–1779 David Johan Elfvenberg 1784–1789 Jakob Taimelin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1670 Michael Erici 1672–1678 Simon Wallius 1696–1714 Matthias Favorinus 1696–1699 Haraldus Alftanus 1700–1709 Henricus Sievonius 1710–1714 Mårten Stichelius 1724–1732 Kristern Orenius 1735–1757 Jakob Pellmark 1752–1753 Karl Fontenius 1770–1779 David Johan Elfenberg 1784–1789 Jakob Taimelin Ylimääräiset papit 1602–1604 Simon Michaelis, vt. kirkkoherra 1752–1753 Karl Fontenius , armovuodensaarnaaja 1759–1765 Thomas Thorén , kirkkoherran apulainen 1767–1770 David Johan Elfvenberg , kirkkoherran apulainen 1773–1776 Gustaf Polviander , kirkkoherran apulainen 1795–1799 Kristian Sandbäck , kirkkoherran apulainen 1803–1804 Thomas Timoteus Kriander , kirkkoherran apulainen 1805–1827 Johan Forssman , välisaarnaaja, kirkkoherran viransijainen, kirkkoherran apulainen 1810–1813 Henrik Konsin , kirkkoherran apulainen 1813–1815 Karl Fredrik Mennander , apulainen 1822–1823 Peter Fogelberg , kappalaisen apulainen 1831–1833 Henrik Hidén , kirkkoherran apulainen 1833–1834 Josef Heldán , kirkkoherran apulainen 1834–1836 Adolf Andberg , kirkkoherran apulainen 1836–1840 Henrik Hidén , kirkkoherran apulainen 1840–1841 Karl Samuel Forsberg , kirkkoherran apulainen 1842 Elias Malakias Rosengren , kirkkoherran apulainen 1842–1843 Gustaf Fredrik Palander , kirkkoherran apulainen 1843–1844 Edvard Gustaf Hannibal Tallgren , kirkkoherran apulainen 1844–1846 Karl Gustaf Törnqvist , kirkkoherran apulainen 1846–1853 Magnus Edvard Alander , kirkkoherran apulainen 1854–1855 Tobias Petterson , kirkkoherran sijainen 1855–1858 Anton Lilius , kirkkoherran sijainen 1857–1859 Gustaf Grönholm , välisaarnaaja, kappalaisen viransijainen, kirkkoherran apulainen 1859–1860 Karl Gustaf Grönberg , kirkkoherran apulainen 1860–1864 Viktor August Konsin , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1871–1872 Henrik Oskar Elers , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1877 Hugo Benjamin Sulin , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1877–1878 Gustaf Adolf Rydman , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1878–1880 Karl August Hildén , vt. kirkkoherra 1888–1889 Abel Kivioja , vt. kappalainen 1889–1890 Kaarle Konstantin Aalto , vt. kappalainen 1890 Pekka Adolf Fogman , kirkkoherran apulainen 1941–1945 Lauri Sahi, vt. kirkkoherra Arkisto Hattulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1720, tili- ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1990. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana, jolloin vanhin vanhin osa kirkonarkistosta hävisi. Kansallisarkisto on digitoinut Hattulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1920-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)