Perustettiin Sahalahden emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1841, kun pieni puinen, satulakattoinen ja torniton pitkäkirkko rakennettiin paikallisen puuseppä Benjamin Hellénin piirustusten mukaan. Emäseurakunnan papisto oli pitänyt jo useamman vuosikymmenen jumalanpalveluksia Vehkajärven kulmakunnassa yksityisissä taloissa. Myöhemmin 1840-luvulla kirkon viereen rakennettiin puinen kellotapuli. Siirrettiin rukoushuonekuntana kuuluvaksi Kuhmalahden kappeliin, kun se siirrettiin Kangasalan emäseurakunnasta kuuluvaksi Sahalahden emäseurakuntaan 1896. Rukoushuonekunta perustettiin uudelleen 1921. Naapuriseurakunnat Luopioinen

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 25.1.1899, jolloin Nilsiän emäseurakunta päätettiin jakaa kolmeksi seurakunnaksi ja papiston palkkausjärjestelyt vahvistettiin perustettuihin seurakuntiin. Uuden seurakunnan eroaminen astui voimaan 1.12.1909, jolloin ensimmäinen vakituinen kirkkoherra astui virkaansa. Kivikirkon piirrustuksen hyväksyttiin Keisarillisen senaatin kirkollisasiain toimituskunnassa 2.12.1902. Kirkko rakennettiin harmaasta graniitista arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan 1904. Varpaisjärven kunta perustettiin 1911 ja liitettiin Lapinlahden kuntaan 2011. Maakirjakylät Jumiskylä, Korpijärvi, Kärsämäki, Lukkarila, Paloiskylä, Pitkälänmäki, Sutela, Urimalahti Naapuriseurakunnat Lapinlahti , Nilsiä , Rautavaara , Siilinjärvi , Sonkajärvi Papisto Kirkkoherrat 1909–1932 Gottlieb Aron Kleofas Hymander Ylimääräiset papit 1908–1909 Gottlieb Aron Kleofas Hymander , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja Arkisto Varpaisjärven seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1910.

Rajakartta: Vanaja Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1329 mutta seurakunta lienee perustettu jo 1200-luvun puolella. Vanajan itäosa mainitaan Mälskälän nimellä ainakin 1329–1545. Seurakunta mainitaan kuninkaallisena 1352 ja samoin vielä 1520-luvulla. Tämän jälkeen Harvialan ja Kantolan kartanoilla oli patronaattioikeus, kunnes seurakunnan selitettiin olevan kuninkaallinen kuninkaan kirjeessä 24.7.1693. Seurakunnan katsottiin olevan konsistoriaalinen valtaneuvostossa 6.7.1722 ja asia päätettiin viedä valtiopäivien päätettäväksi, mutta asiaa ei otettu käsiteltäväksi ja seurakunta katsottiin vastedes konsistoriaaliseksi. Vanaja liitettiin kappelina kuuluvaksi Hämeenlinnan emäseurakuntaan kuninkaan päätöksellä 25.1.1803. Seurakuntaa alettiin kutsua Hämeenlinnan ja Vanajan seurakunnaksi, kun Renko liitettiin kappelina Hämeenlinnan emäseurakuntaan kuuluvaksi 1812. Seurakunnan kirkkoa korjattiin 1869 ja 1886. Seurakuntaan kuulunut Kronoborg eli Hämeen linna siirrettiin Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvaksi keisarillisella käskykirjeellä 12.8.1896. Vanaja erotettiin Hämeenlinnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904 ja ero toteutui 1926. Vanajan kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 1968. Muut nimet Vånå, Mäskälä Maakirjakylät Hangasmäki, Hattelmala, Heinäjoki, Idänpää, Ikaaloinen, Kankaantaka, Kankainen, Kiri, Koljala, Kontuvuori, Laasela, Luolaja, Miemala, Rastila, Syrjä Naapuriseurakunnat Hauho , Hämeenlinna , Janakkala , Lammi , Renko , Tuulos Papisto Kappalaisen virkatalo, entinen Josef Ryssin autiotila, annettiin Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen kirjeellä 27.8.1651. Seurakunnalla oli Rengon kanssa yhteinen pitäjänapulainen vuodesta 1773 kunnes virka muuutettiin Hämeenlinnan kappalaisen viraksi kuninkaan päätöksellä 23.6.1800. Kappalaisen palkankorotuksesta Keisarillisen senaatin päätös 17.1.1863. Kirkkoherran virkatalosta luovutetun maan korvaamisesta Keisarillisen senaatin päätös 24.2.1863. Kappalaisen virkatalo paloi 1882. Kirkkoherrat 1554 Olof 1560–1572 Henrik P. 1571–1574 Erik Benedicti 1575–1594 Olaus Martini Croock 1600 Jacob 1603–1606 Ericus Michaelis 1606–1636 Michael Bartholdi Gunnærus 1643–1658 Samuel Gunnærus, vt. 1638 1740–1762 Thomas Pacchalenius 1763–1765 Johan Welin 1767–1776 Karl Gustaf Leistenius 1777–1778 Johan Jusselius 1779–1793 Erik Johan Levan 1793–1800 Gabriel Palander , virka lakkautettu. Kappalaiset 1560 Olaus 1578–1582 Jöran Henrici 1593 Jacobus Simonis 1604 Johannes Jacobi 1612–1617 Johannes Nicolai 1625 Jacob 1627–1635 Ericus Henrici 1722–1738 Isak Pacchalenius 1738–1740 Thomas Pacchalenius 1741–1749 Thomas Manstenius 1750–1772 Simon Ramstadius 1774–1793 Gabriel Palander 1795–1823 Karl Gustaf Sanmark 1825–1831 Karl Gustaf Pihl 1834–1840 Johan Peter Carlstedt 1840–1862 Erik Wilhelm Rangelius 1864–1872 Viktor August Konsin 1874–1876 Teodor Titus Timoteus Tornell 1891–1906 Frans Josef Bergh , virka lakkautettiin 1904 Ylimääräiset papit 1749– Simon Gustaf Möllenberg , vt. kirkkoherra 1771– Karl Enckell , kirkkoherran apulainen 1794–1801 Johan Henrik Leván , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1801–1812 Kristian Enqvist , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1812–1814 Josef Tallgren , välisaarnaaja 1815–1817 Karl Fredrik Mennander , kirkkoherran apulainen 1820–1827 Erik Vallenborg , armovuodensaarnaaja ja vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1823–1824 Berndt Erik Holmberg , kappalaisen virassa virkavuodensaarnaaja 1827–1834 Johan Peter Carlsdtedt , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1831–1832 Jakob Efraim Hagelberg , kappalaisen virassa virka– ja armovuodensaarnaaja 1832 Henrik Linderoos , armovuodensaarnaaja 1834–1835 Karl Edvard Palander , kirkkoherran apulainen 1840 Erik Wilhelm Rangelius , välisaarnaaja 1842–1846 Gustaf Wilhelm Malmström , kirkkoherran apulainen 1860–1864 Frans Frithiof Colerus , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1865–1866 Gustaf Höglund , kirkkoherran apulainen 1872–1873 Erik Rautell , vt. kappalainen 1878–1882 August Edvard Helin , vt. kappalainen 1882–1890 Kaarlo Adrian Candolin , vt. kappalainen 1887–1893 Edvard Eliel Lundell , vt. kappalainen 1905 Martti Matias Hellevuori (Hellsten ), vt. kappalainen 1908–1909 Karl Kristfrid Sarlin , vt. kappalainen 1909– Robert Leonard Hernberg , vt. kappalainen Arkisto Vanajan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1703, tilikirjat vuodesta 1670 ja historiakirjat vuodesta 1662. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1598–1884. Kansallisarkisto on digitoinut Vanajan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Vampula Muodostettiin Huittisten emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun neljä talonpoikaa oli rakentanut ensimmäisen kirkon 1590. Seudun muutkin asukkaat määrättiin ottamaan osaa rakennustyöhön kuningas Juhana III:n kirjeellä 19.6.1590. Erotettiin Huittisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 16.1.1891 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1900. Vampulan kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Huittisten kaupunkiin 2009. Muu nimet Vambula Maakirjakylät Hanhikoski, Honko, Horna, Huhtaa, Kotaja, Kukonharja, Kärväselä, Matkusjoki, Murto, Närälä, Punola, Sallila, Salmenoja, Siivikkala, Soinila, Tamare, Vampula Naapuriseurakunnat Alastaro , Huittinen , Köyliö , Säkylä Papisto Kirkkoherrat 1900–1943 Gustaf Manner 1944–1957 Vilho Suurkari (Stenros) Kappalaiset 1722–1730 Gabriel Wallman 1730–1772 Anders Gummerus 1773–1789 Matthias Wirberg 1791–1808 Alexander Bergroth 1810–1819 Fredrik Lilius 1825–1840 Karl Johan Packalén 1843–1852 Anders Lundén 1854–1861 Henrik Salonius 1864–1874 Johan Adolf Lindström , ensin vt. kappalainen 1876–1888 Selim Ferdinand Possén 1888–1899 Adolf Valfrid Sjöblom , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1755– Henrik Gummerus , kappalaisen apulainen 1767– Johan Ytter , kappalaisen apulainen 1788– Anders Mennander , kappalaisen apulainen 1806–1810 Alexander Reinhold Bergroth , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1819–1822 Gabriel Granlund , välisaarnaaja 1822–1825 Isak Gustafsson , välisaarnaaja 1825–1826 Johan Fredrik Fléege , välisaarnaaja 1839–1843 Karl Herman Lindfeldt , kappalisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1852–1854 Berndt Gustaf Tauler , virka- ja armovuodensaarnaaja 1861–1864 Axel Richard Mauritz Creutlein , armovuodensaarnaaja 1875 Henrik Oskar Elers , vt. kappalainen Arkisto Vampulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1663 ja historiakirjat vuodesta 1656. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1944. Kansallisarkisto on digitoinut Vampulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Nurmeksen Elomäen, Haapajärven, Halmetjärven, Hirsiniemen, Karhunpään, Koiravaaran, Koppeljärven, Maaselän, Pajukosken, Rasimäen, Sivakkajoen ja Sivakkavaaran kylät sekä Halmetjärven metsänhoitoalue sekä Ylikylän kylän tilat rekisterinumeroilla 5 (Pekka Piironen), 13 (Reittu ja Tolvaset), 14 (Pekka Lasanen), 27 (Juho Tirmonen), 26 (Tolvaset) ja 28 (Juho Piironen) määrättiin muodostettavaksi Valtimon kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 5.9.1894. Seurakunnan eroaminen toteutui lopullisesti 1.5.1908, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa virkaa toimittavana. Valtimon kunta perustettiin 1910 ja liitettiin Nurmeksen kuntaan 2020. Maakirjakylät Elomäki, Haapakylä (Haapajärvi), Halmetjärvi, Hiirenjärvi, Hirsiniemi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelo (Koppelojärvi), Maanselkä, Pajukoski, Rasimäki, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Tiilikka, Ylikylä Naapuriseurakunnat Nurmes , Rautavaara , Sotkamo Papisto Kirkkoherrat 1909– Niilo Aleksanteri Huttunen Ylimääräiset papit 1908–1909 Gustaf Adolf Rossander , vt. kirkkoherra, Nurmeksen kappalainen 1909 Antti Nikolaus Verner Louhivuori 1909 Toivo Immanuel Pakarinen Arkisto Valtimon seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1910. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Valtimon seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Valkjärvi Alkuaan Muolaan emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan ainakin 1648, jolloin emäseurakunnassa oli kaksi kappalaista. Molemmat kappalaiset asuivat kuitenkin tällöin Muolaassa. Valkjärvi mainitaan paikkana jo 1500. Emäseurakunnan kappalainen muutti Valkjärvelle 1698. Seurakunnan ensimmäisen kirkon lienevät venäläiset hävittäneet isonvihan aikana. Toinen kirkko, Johanneksen nimikko, rakennettiin 1738. Seuraava kirkko rakennettiin 1739 ja vihittiin käyttöön 29.6.1799. Uusin kirkko nimettiin keisarin suostumuksella tämän mukaan Paavalin nimikoksi. Kirkko paloi ukkosen aiheuttamasta tulesta 22.8.1812. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1826 mutta se vihittiin käyttöön vasta 1840. Muolaan kirkkoherra ja Valkjärven kappalainen jakoivat toimensa 1720, mistä alkaen kappalainen hoiti pastoraalitoimen Valkjärvellä ja sai kantaa pastoraalisaatavat seurakunnasta. Tämän välipuheen hyväksyi sekä brigadieri Grigori Petrovitš Tšernyšev että Viipurin konsistorin esimies. Tästä alkaen seurakunnan kappalainen, jonka Pyhä Synodi määräsi kirkkoherraksi, hoiti seurakuntaa pastorina ilman, että seurakuntaa erotettiin Muolaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Muolaan kirkkoherra luopui tuloistaan Valkjärveltä ja Viipurin konsistori pyysi Valkajärven muodostamista anneksiksi kanslian maksuja ja notaarin palkkaamista varten, mihin oikeuskollegio suostui 3.3.1738. Tämän jälkeen Viipurin konsistori määräsi ensimmäisen kirkkoherran, jonka tuli maksaa konsistorin kassaan 40 ruplaa vuodessa ja palkata itselleen apulainen. Tällöin seurakunta virallisesti erosi Muolaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Seurakuntaan kuulunut Vuokselan rukoushuonekunta perustettiin 1905 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1912, jolloin siihen liitettiin osia myös Muolaasta ja Sakkolasta. Valkjärven kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Valkjärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Valkjärven asukkaat sijoitettiin Vilppulaan, Mänttään, Keuruulle, Jämsänkoskelle, Jämsään, Koskenpäähän, Korpilahdelle, Kuhmoisiin, Kuorevedelle ja Juupajoelle. Muut nimet Valkiajärvi, Valkeasaari Maakirjakylät Airikkala, Aliskala, Hampala, Harmala, Ilmola, Jauhola, Jutikkala, Kahkala, Kamajauhola, Karkeala, Koivula, Kostiala, Kuuppola, Kyllästilä, Laavola, Lankila, Lemettylä, Liikola, Mannisniemi, Naumola, Nirkkola, Nousiala, Nurmijärvi, Oravaniemi, Piikkilä, Puustinlahti, Päivilä, Pöppölä, Rampala, Rossila, Saavola, Sarkola, Siparila, Tarpila, Teppola, Turulila, Uosukkala, Utula, Vaalimo, Valkeamatka Naapuriseurakunnat Kivennapa , Muolaa , Rautu , Sakkola , Vuoksela Papisto Kappalaisen virkataloksi valtaneuvos Lorentz Creutz antoi 1/4 veromaata vuonna 1674 ja tähän lisättiin augmenttina 1/12 veromaata maaherra Anders Lindehjelmin päätöksellä 28.3.1698. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 11.9.1766, vahvistus 25.9.1769 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 20.4.1839 ja 22.1.1847. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870. Uudessa palkkausjärjestyksessä 3.2.1893 säädettiin, että "Jos uudessa veronlaskussa manttaalien lukumäärä seurakunnassa muuttuu, on uusi jako kaikkein pappispalkkausta silloin maksavien manttaalien välille tehtävä sillä tavoin, että vanhain manttalien maksusumma tasoittuu uusille manttaaleille". Kirkkoherrat 1738–1746 Johan Allenius 1746–1778 Karl Stråhlman 1780–1840 Johan Stråhlman 1842–1855 Henrik Johan Salenius 1859–1867 Otto Ferdinand Hofdahl 1868–1879 Fredrik Häyrén 1881–1887 Edvard Vilhelm Ulrik Niceforus Leidenius 1890–1905 Anders Samuel Kiljander 1908–1924 Juho Henrik Reijonen 1925–1931 Yrjö Puolanne 1931–1939 Vihtori Heinikainen 1940–1947 Arvo Liesmaa Kappalaiset 1648–1659 Henricus Georgii Karhu 1663–1682 Andreas Gustavi 1682–1689 Johannes Olavi 1689– Gustaf Porthan 1703–1720 Thomas Georgii Taberman 1729–1738 Johan Allenius 1747–1761 Johan Anders Byström 1761–1762 Johan Schroeder 1763–1785 Johan Herlin 1792–1795 Hans Henrik Wargelin 1797–1813 Henrik Johan Velén 1815–1837 Johan Niklas Stråhlman 1837–1847 Georg Ulrik Stråhlman 1851–1862 Karl Reinhold Cedervaller 1865–1868 Jakob Molin 1870–1877 Albert Boman 1877–1908 Karl Brynolf Lilius 1912–1917 Gustaf Lennart Lilius , nimitettiin 1909 1917–1925 Yrjö Puolanne 1925–1932 Oskar Vilhelm Hulkkonen 1933–1941 Otto Aukusti Kaksonen, aluksi vt. kappalainen Ylimääräiset papit 1720–1728 Thomas Georgii Taberman , vt. kirkkoherra 1786–1791 Claudius Fegman 1786–1792 Hans Henrik Wargelin , kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1795–1797 Jakob Schroeder 1805–1807 Karl Teodor Stråhlman , kirkkoherran apulainen 1807–1815 Johan Niklas Stråhlman , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1819–1820 Anders Johan Sælan , kirkkoherran apulainen 1828–1837 Georg Ulrik Stråhlman , kirkkoherran apulainen 1838–1839 Samuel Henrik Nordström , sijaiskirkkoherra 1839–1842 Georg Magnus Järnefelt , sijaiskirkkoherra 1847 Johan Hertz , virkavuodensaarnaaja 1848–1850 Erik Volmar Streng , armovuodensaarnaaja 1851–1863 Salomon Majander , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1855 Johan Stråhlman , kirkkoherran apulainen 1855–1859 Albert Boman , sijaiskirkkoherra 1863–1865 Bernhard Stenbäck , armovuodensaarnaaja 1867–1870 Teodor Titus Timoteus Tornell , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1878–1879 Peter Snellman , vt. kappalainen 1879–1880 Henrik Johan Helin , kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1886–1887 Gustaf Adolf Varén , kirkkoherran apulainen 1887–1890 Karl Anton Emerik Antell , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1891 Gustaf Henrik Kauppila , vt. kappalainen 1891 Nestor Nordling , vt. kappalainen 1893 August Hjalmar Kyyniö , kirkkoherran apulainen 1898–1902 Elis Richard Siimes (Ståhlhammar) , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1902–1903 Johan Arthur Ahlstén , kirkkoherran apulainen 1903–1908 Juhana Kustaa Sakkinen , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1924 Aksel Kärkkäinen 1925 Johannes Alfred Kuusisto 1925 Siilas Leskinen Arkisto Valkjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1765 ja historiakirjat vuodesta 1761. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1952. Seurakunnan kirkko, kellotapuli ja kappalaisen pappila paloivat punaisten tykkitulesta sisällissodan aikana 2.4. ja 4.4.1918, jolloin maalliset kuulutukset vuosilta 1800–1917 tuhoutuivat mutta varsinaisia kirkonkirjoja ei tiettävästi kuitenkaan tuhoutunut. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Valkjärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Toksovan emäseurakunnan kappeliksi 1685 ja erotettiin Toksovasta itsenäiseksi seurakunnaksi 1734, johon tuli kuulumaan Siestarjoen (Systerbäck) tehdasseurakunta. Seurakunnassa oli 4 904 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Pähkinälinnan rovastikuntaan. Muut nimet Walkiasaari Kylät Akkasenkylä (Leistilä), Alakylä, Alosaari, Kaljala, Konnunkylä (Konnunselkä), Luuppola, Mainila, Merituittu, Mottori, Myllynkylä (Aleksandrovka), Nakara, Pienikivi, Retukylä, Revonnenä, Suontaka, Suurikivi, Tipuna, Valkeasaari, Vaskisavotta Naapuriseurakunnat Haarakangas, Lahti, Lempaala , Siestarjoki

Rajakartta: Valkeala Perustettiin Iitin emäseurakunnan kappeliksi noin 1614, jolloin siihen tuli kuulumaan muutamia Vehkalahden ja Taipalsaaren nimismiehenpitäjien kyliä. Erotettiin Iitistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1640. Seurakunnalla oli persoonallisia pitäjänapulaisia 1700-luvulla ja vuosina 1817–1854. Uusi kirkko vihittiin Aleksanterin nimikoksi 10.4.1796. Valkealan kyliä liitettiin perustettuun Kuusankosken kirkkoherrakuntaan 1917. Seurakuntaan kuulunut Kouvola erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1921. Valkealan kunta perustettiin 1868. Maakirjakylät Anttila, Haimila, Heikkilä, Hevosoja, Inkerilä, Jokela, Karhula, Kinansaari, Kipparila (Skipparila), Kourula, Kouvola, Kuivala, Kääpälä, Lipiälä, Miettula, Oravala, Parola, Pihlajansaari, Pyöriälä, Pyötsiälä, Rautjärvi, Rämälä, Saarento, Selänpää, Sorsala, Toikkala, Tuohikotti, Valkeala Naapuriseurakunnat Anjala , Elimäki , Iitti , Jaala , Kouvola , Kuusankoski , Luumäki , Mäntyharju , Savitaipale , Sippola Papisto Kaksi autiotilaa annettiin kirkkoherran virkataloksi 21.3.1640. Seurakunnassa oli pidettävä neljä jumalanpalvelusta ruotsiksi vuodessa Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.1.1836. Papiston palkasta toimitettiin tutkimus kihlakunnanoikeudessa 17.8.1766 ja Hallitseva senaatti vahvisti sen 25.9.1769. Papiston palkasta suostumus 11.12.1842 ja vahvistus 16.6.1847. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätöksissä 16.11.1871 ja 19.12.1878. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 13.3.1873. Kirkkoherrat 1640–1645 Bartholdus Caroli Ithimaeus 1647–1659 Sigfridus Martini 1659–1670 Henricus Petri 1672–1699 Carolus Bartholdi Ithimaeus 1703–1705 Bartholdus Caroli Ithimaeus 1705–1709 Gustaf Nehrman 1710–1714 Gustavus Johannis Procopaeus 1715–1741 David Jonæ Hirn 1742–1752 Gabriel Procopaeus 1754–1758 Jonas Backman 1759–1770 Isaak Indrenius 1773–1786 Karl Gustaf Nikander 1787–1801 Erik Fabian Backman 1803–1807 Mikael Procopaeus 1808–1864 Johan Kristian Hornborg 1866–1873 Knut Gustaf Reinhold Blåfield 1875–1891 Bernhard Kristfrid Sarlin 1892– Karl Vilén Kappalaiset 1614–1647 Petrus Petri Procopaeus 1652–1682 Johannes Petri 1688–1691 Johan Ursinus 1694 Sigfridus Petri 1696–1701 Gustavus Johannis Procopaeus 1701–1703 Bartholdus Caroli Ithimaeus 1703–1705 Gustaf Nehrman 1705–1714 Thomas Riemonius 1723–1732 Michael Heintzius 1733–1742 Gabriel Procopaeus 1742–1759 Isaak Indrenius 1760–1770 Anders Bethulin 1775–1803 Mikael Procopaeus 1806–1864 Erik Vahlberg 1866–1870 Karl Gustaf Stenroth 1874–1890 Otto Vilhelm Segersvärd 1891–1896 Otto Edvard Härmälä 1898–1903 August Evald Cederberg 1907– Akseli Edvard Tammisto (Ekroth) Persoonallinen pitäjänapulainen –1733 Gabriel Procopaeus 1764–1772 Michael Procopaeus 1772–1775 Niklas Mellberg 1817–1854 Abraham Ulrik Procopaeus Ylimääräiset papit 1752–1759 Isaak Indrenius , sijaiskirkkoherra 1800–1806 Erik Vahlberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1801–1806 Gustaf Magnus Elephant , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1806–1809 Gustaf Borg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1834 Konstantin Schroeder , kirkkoherran apulainen 1847–1854 Klas Edvard Hornborg , kirkkoherran apulainen 1854–1855 Otto Gustaf Blomgren , kappalaisen apulainen 1855–1861 Alexander Vilhelm Mansner , kirkkoherran apulainen 1858–1862 Alexander Bernhard Stråhlman , kappalaisen sijainen 1861–1866 Johan Fridolf Relander , sijaiskirkkoherra, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1863–1871 Konstantin Lindh , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1871 William Veckman , kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja 1871–1874 Henrik Vilhelm Salenius , sijaiskirkkoherra 1872–1873 Mauritz Elenius , armovuodensaarnaaja 1875 Karl von Hertzen , armovuodensaarnaaja 1883–1883 Artur Lorenz Gulin , kirkkoherran apulainen 1883–1886 Karl Ruben Jauhiainen , kirkkoherarn apulainen 1886–1889 Konstantin Helén , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Anders Haniel Ruuth , kappalaisen apulainen 1889–1892 Oskar Hugo Berndt Godenhjelm , papiston apulainen, vt. kirkkoherra 1890–1891 Artur Lorenz Gulin , kirkkoherran apulaienn 1891–1892 Johan Emil Andelin , vt. kappalainen 1894 Daniel Klami , vt. kirkkoherra 1896–1897 Frans Henrik Snellman , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1897–1898 Niilo Pispala , vt. kappalainen 1903–1904 Paavo Pakkanen , vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1904–1907 Juho Edvard Niemi, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1907–1908 Kaarle Johannes Kustaa Silvander , papiston apulainen, Kouvolassa Arkisto Valkealan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1675 ja historiakirjat vuodesta 1679. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1921. Seurakunnan toinen vuonna 1674 rakennettu kirkko poltettiin isonvihan aikana ja uuden kirkon ryöstivät kasakat pikkuvihan aikana. Kirkko paloi 17.4.1795, jolloin osa arkistosta tuhoutui. Kansallisarkisto on digitoinut Valkealan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Pälkäne Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä jo 1405 mutta Kangasalan emäseurakunnan kappelina vielä 1409 ja uudelleen itsenäisenä seurakuntana 1445. Kirjallisuudessa on esitetty seurakunnan kuuluneen alkuaan Sääksmäen emäseurakuntaan. Seurakuntaan kuulunut Sahalahti mainitaan kappelina 1559 ja se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1581. Seurakunnan Pyhän Mikaelin harmaakivikirkko suunniteltiin ja rakennettiin todennäköisesti vuosien 1495 ja 1505 välisenä aikana Pälkäneen kirkonkylään Onkkaalaan. Uskonpuhdistus 1500-luvulla vaikutti niin, että kirkon sisäosia uusittiin. Pyhimysten kuvat poistettiin, ja kirkkoon tuli saarnastuoli, penkit ja parvekkeet. Ulkokuori säilyi pääosin ennallaan. Isonvihan Kostianvirran taistelun aikaan kirkko ryöstettiin lähes kokonaan. 1740-luvulla hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää, seiniin ilmestyi halkeamia ja toisen päädyn alttaritaulu vajosi. Lopulta kirkko hylättiin Pälkäneen uuden kirkon valmistuttua arkkitehti Ludvig Engelin piirustusten mukaan 1836–1839. Vanhan kirkon katto sortui joulukuun 3. päivänä 1890 raivonneessa myrskyssä. Rauniota ja sen ympäristöä on sen jälkeen kunnostettu ja tutkittu useita kertoja. Kirkollisia tilaisuuksia rauniokirkossa on pidetty 1920-luvulta lähtien. Pälkäneen kunta perustettiin 1866. Maakirjakylät Epaala, Harhala, Huhtioinen (Huhtis), Huntila, Joensuu, Kaitamo, Kankahainen, Kantokylä, Kinnala, Kirpu, Kollola, Kotila, Kuisema, Kukkola, Kuuliala, Kärväntälä, Laitikkala, Lovensalo, Luikala, Myttälä, Mälkilä, Mällinoja, Onkkaala, Pappila, Pitkäjärvi, Pohjalahti, Ruokola, Ruotsila, Salmentaka, Sape (Sappis), Taustiala, Tommola, Täytänniemi, Vuolijoki, Äimälä Naapuriseurakunnat Hauho , Kangasala , Luopioinen , Sahalahti , Sääksmäki , Tyrväntö , Valkeakoski Papisto Suostumuksen papiston palkasta vahvisti kuningas 9.8.1734. Parinsalon tila tuomittiin kirkkoherran virkataloon kuuluvaksi laamanninoikeuden tuomiolla 3.4.1604. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1660, kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 24.7.1864. Kirkkoherrat 1553–1574 Bartholomaeus Johannis 1575 Ericus Benedicti 1576–1585 Eskil Henrici 1586–1615 Josephus Johannis 1618–1634 Ambrosius Matthiae Pistor 1634–1635 Andreas Mathaei 1637–1648 Clemens Clementis 1653–1666 Johannes Ambrosii 1669–1670 Arvidus Arvidi Rothovius 1671–1679 Johannes Christierni Melartopaeus 1671–1720 Mathaeus Lignipaeus 1700–1711 Mathias Lignipaeus 1711–1724 Matthias Ithalin 1729–1736 Olaus Castrénius 1738–1777 Gustaf Rothovius 1779–1807 Gustaf Nils Idman 1813–1825 Henrik Aspegren 1827–1832 Erik Johan Fridberg 1834–1845 Isak Immanuel Hällfors 1848–1862 Carl Magnus Limon 1865–1869 Gustaf Villenius 1872–1877 Johan Vilhelm Nybergh 1878–1885 Karl Johan August Gotthard Leidenius 1885–1893 Erik Gustaf Julius Roschier 1893–1907 Gustaf Junnelius , ensin vt. kirkkoherra 1908–1944 Kaarlo Aleksanteri Varmavuori 1946–1970 Niilo Hakalehto Kappalaiset 1560 Jören 1593 Matthias Petri 1604 Laurentius Erici 1615 Johannes Mathaei 1631–1650 Johannes Ambrosii 1658–1669 Arvidus Rothovius 1670–1688 Sigridus Revallius 1701–1700 Matthias Lignipaeus 1701–1729 Olaus Castrenius 1729–1730 Petrus Bergius 1730–1776 Anders Mennander 1777–1816 Anders Algot Alander 1819–1828 Vilhelm Thurén 1830–1834 Isak Immanuel Hällfors 1835–1849 Karl Fredrik Canth 1853–1869 Johan Axel Zidbäck 1870–1879 Adolf Cedberg 1879–1883 Gustaf Alfred Lönnmark 1883–1886 August Henrik Salminen 1887–1902 August Laaksonen 1902–1909 Juho Valfrid Vallinheimo e Vallin 1909–1913 Kaarle Theodor Nikolai Hulkkonen 1913–1919 Otto Edvard Lahtinen Pitäjänapulaiset 1661–1665 Paulus Johannis 1668–1677 Petrus Wanaeus 1638–1671 Matthias Lignipaeus –1694 Eschillius Revallius 1694–1719 Andreas Rilander 1722–1727 Jakob Lind 1730–1740 Johan Fabrinius 1740–1755 Gustaf Lindvall 1756–1768 Johan Fabrilius 1768–1769 Anders Algoth Alander 1772–1777 Johan Henrik Askelin 1786–1813 Henrik Aspegren 1813–1824 Nils Aron Bergroth 1826–1830 Peter Johan Sumelius 1831–1840 Karl Kristian Törnqvist 1843–1846 Gustaf Polviander 1848–1864 Fredrik Napoleon Ottelin , virka lakkautettiin 1864 Ylimääräiset papit 1729–1730 Johan Fabrinus , kirkkoherran apulainen 1768–1769 Anders Algot Alander , kappalaisen apulainen 1772–1777 Johan Henrik Askelin , kappalaisen apulainen 1773–1779 Gustaf Nils Idman , kirkoherran apulainen 1800–1808 Adolf Johan Alander , kappalaisen apulainen 1804–1809 Gabriel Domander , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1810–1813 Johan Palmroos , välisaarnaaja 1811–1815 Karl Vilenius , kappalaisen apulainen 1815–181 Anders Lundén , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1824 Erik Vilenius , välisaarnaaja 1824–1826 Karl Kristian Törnqvist , välisaarnaaja 1825– Josef Heldán , apulainen 1825–1827 Anders Johan Svenson , armovuodensaarnaaja 1830–1831 Adrian Gabriel Björnberg , välisaarnaaja 1840–1843 Gustaf Polviander , armovuodensaarnaaja 1850–1852 Johan Verner Limon , kirkkoherran apulainen 1864–1865 Johan Anton Immanuel Forss , vt. pitäjänapulainen 1869–1870 Henril Zoliman Salonius , kirkkoherran ja kappalaisen apulainen 1870 Arvid Lundén , kappalaisen apulainen Arkisto Pälkäneen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1692 ja historiakirjat vuodesta 1711. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1604–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Pälkäneen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Lempäälä Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana jo 1400-luvun alussa. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan olisi kuulunut alkuaan Vesilahden emäseurakuntaan ja Karkun pitäjään. Lempäälä mainitaan paikkakuntana jo 1439. Seurakunnan ensimmäisen puisen kirkon sanotaan rakennetun Aimalan Mikkolaan 1418. Kivinen kirkko rakennettiin vuoden 1461 jälkeen mutta kuitenkin ennen 1500-luvun alkua ja se laajennettiin sittemmin ristikirkoksi vuonna 1838. Seurakunnan Alkkulan, Taipaleen ja Tolvilan kylät liitettiin perustettuun Viialan kirkkoherrakuntaan 1926. Lempäälän kunta perustettiin 1866. Muut nimet Lembois Maakirjakylät Ahtiala, Aimala, Alkkula, Hahkala, Haurala, Hemminkilä, Herrala, Hietaniemi, Hinsala, Hulaus, Hyrkkälä, Häihenmatka, Hävältilä, Ihamaa, Innilä, Jokipohja, Jokioinen, Junnila, Kaakila, Kelho, Korkeemäki, Korpiniemi, Kuivaspää, Kulju, Kuokkala, Kurala, Kärppälä, Lahti, Lastunen (Vatsola), Laukko, Lempoinen, Lietsamo, Lippo, Lumiala, Luoto, Maakala, Masienranta, Miemola, Moisio, Nurkkila, Niemi, Niemenpää, Ojoinen, Pappila, Perälä, Peuraus, Putkisto, Pyhältö, Rikala, Ruuhola, Sakoinen, Salospohja, Sarvikas, Sotavalta, Sukkila, Suojala, Taipale, Tiurala, Tolvila, Vaihmala, Vakkala, Viik Naapuriseurakunnat Akaa , Kangasala , Kylmäkoski , Messukylä , Pirkkala , Sääksmäki , Valkeakoski , Vesilahti Papisto Kuokkalan mylly kuului Lempäälän kirkkoherran virkataloon, mistä annettiin tuomio jo 1458. Korvaukseksi hävitetystä myllystä sai kirkkoherra 7 1/2 tynnyriä eli 12,09 hehtolitraa rukiita ja 5 1/8 tynnyriä eli 8,80 hehtolitraa ohraa kruununjyvistä keisarillisella käskykirjeellä 2.11.1865. Virkatalon kalastusvesien rauhoittamisesta kihlakunnanoikeuden tuomio 17.11.1747 ja maaherran päätös 9.5.1806. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1679, kunnes virka lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 10.2.1804. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös. Kirkkoherran suostumusjyvistä Keisarillisen senaatin päätös 22.3.1877. Kirkkoherrat 1550–1554 Mårthen 1556–1574 Olaus Martini Crock 1575–1583 Jacobus Henrici Smogrodh 1584 Nils Laurentii 1584–1609 Andreas Petri 1611–1616 Nicolaus Erici Aboensis 1618 Martinus Erici 1618–1623 Johannes Matthiæ Särki 1624–1626 Jacobus Jacobi Hiisi Lundensis 1626–1650 Michael Martini Maexmontanus 1650–1670 Martinus Jacobi Lignipaeus 1750–1779 Erik Edner 1781–1803 Lars Eckman 1806–1817 Johan Utter 1818–1840 Karl Johan Schaeffer 1843–1844 Jakob Johan Sadenius 1848–1868 Josef Sevonius 1869–1872 Gustaf Johansson 1876–1904 Karl Peter Grönros 1905– Isak Reinhold Tamminen Kappalaiset 1591–1609 Nicolaus Erici Aboensis 1609 Simon Clementis 1615–1616 Martinus Erici 1625–1650 Martinus Jacobi Lignipaeus 1722–1724 Lars Alcenius 1725–1763 Mikael Maexmontan 1764–1774 Mikael Maexmontan 1774–1800 Anders Rabdenius 1802–1803 Abraham Mellenius 1804–1806 Abraham Liljestrand 1807–1812 Georg Voivalén 1815–1827 Gustaf Törnqvist 1830–1843 Jakob Johan Sadenius 1843–1857 Berndt Fredrik Gedda 1857–1864 Karl Peter Grönros 1866–1871 Matias Vilhelm Hannelius 1872–1875 Karl Oskar Kraft 1876 Johan Gustaf Skogström 1880–1881 John Kristian Mittler 1886–1888 Frans Josef Bergh 1891–1901 Alfred Teodor Appelberg 1901–1907 Erlanti Pispala 1907– Fabian Kalervo Pitäjänapulaiset 1722–1725 Mikael Maexmontan 1732–1774 Simon Justander 1775–1790 Alexander Bergroth 1791–1802 Abraham Mellenius Ylimääräiset papit 1580–1586 Bertil Pauli 1630 Ericus Johannis 1746– Mikael Maexmontan , kappalaisen apulainen 1748–1750 Erik Edner , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1772–1775 Alexander Bergroth , vt. kappalainen 1774 Anders Johan Mennander , pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja 1776– Jakob Taimeli , kirkkoherran apulainen 1781–1784 Alexander Maexmontan , kappalaisen apulainen 1791 Abraham Mellenius , kappalaisen apulainen 1792– Jonas Gustaf Spoof , kappalaisen apulainen 1793–1795 Karl Gustaf Sanmark , kirkkoherran apulainen 1794– Nils Kristian Sanmark , kappalaisen apulainen 1801–1804 Berndt Johan Gadd , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja ja sijaiskirkkoherra 1803–1806 Anders Kristian Kruuse , armovuodensaarnaaja 1806–1809 Benjamin Lilljestrand , kirkkoherran apulainen 1809–1812 Johan Skogström , kirkkoherran apulainen 1812–1815 Erik Johan Friberg , kirkkoherran apulainen 1812–1817 Jakob Johan Sadenius , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1817–1821 Mikael Kellman , apulainen 1821–1825 Karl Johan Schaeffer , nuorempi, kirkkoherran apulainen 1826–1827 Anders Johan Salovius , kirkkoherran apulainen 1827–1830 Johan Erik Grönlund , virka- ja armovuodensaarnaaja 1827–1833 David Nylund , kirkkoherran apulainen 1833–1834 Gustaf Elers , kirkkoherran apulainen 1834–1843 Johan Ernst Lovén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1844 Gustaf Vilhelm Malmström , virkavuodensaarnaaja 1844–1848 Gustaf Oskar Teofil Sumelius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1849–1866 Frans Emil Lilius , kirkkoherran apulainen, Ahlmanin koulun vt. opettaja. 1871–1872 Gustaf Johansson , nuorempi, vt. kappalainen 1872–1876 Josua Johansson , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1878 Oskar Viktor Starkman , vt. kappalainen 1880 Adam Edvard Ewendorff , vt. kappalainen 1882–1886 Emil Filemon Eränen , vt. kappalainen 1888–1891 Karl Johan Voldemar Breitholtz , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1901–1903 Fabian Kalervo , vt. kirkkoherra 1903–1907 Erlanti Pispala , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Arkisto Lempäälän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1730, tilikirjat vuodesta 1661 ja historiakirjat vuodesta 1661. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1624–1925. Kansallisarkisto on digitoinut Lempäälän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)