top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Pälkäne

Päivitetty: 13. toukok.


Rajakartta: Pälkäne

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä jo 1405, mutta Kangasalan emäseurakunnan kappelina vielä 1409 ja uudelleen itsenäisenä seurakuntana 1445. Seurakunnan on esitetty kirjallisuudessa kuuluneen alkuaan Sääksmäen emäseurakuntaan. Seurakuntaan kuulunut Sahalahti mainitaan kappelina 1559 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1581. Seurakunnan harmaasta kivestä rakennettu Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin ennen vuotta 1450. Kirkko oli käytössä vuoteen 1839, sen katto purettiin noin 1860 ja sitä korjattiin 1903. Uusi kirkko rakennettiin arkkitehti Ludvig Engelin piirustusten mukaan 1836–1839. Pälkäneen kunta perustettiin 1866.


Kylät

Äimälä, Epaala, Harhala, Huhti, Huntila, Kaitamo, Kantokylä, Kärväntälä, Kirpu, Kollola, Kotila, Kukkola, Kuuliala, Laitikkala, Lovensalo, Luikala, Mälkilä, Myttäälä, Onkkaala, Paino, Pitkäjärvi, Pohjalahti, Salmentausta, Sappee, Seitsye, Sillantaka, Taurila, Tausti, Vuolijoki


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Suostumuksen papiston palkasta vahvisti kuningas 9.8.1734. Parinsalon tila tuomittiin kirkkoherran virkataloon kuuluvaksi laamanninoikeuden tuomiolla 3.4.1604. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1660, kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 24.7.1864.


Kirkkoherrat

1553–1574 Bartholomaeus Johannis

1575 Ericus Benedicti

1576–1585 Eskil Henrici

1586–1615 Josephus Johannis

1618–1634 Ambrosius Matthiae Pistor

1634–1635 Andreas Mathaei

1637–1648 Clemens Clementis

1653–1666 Johannes Ambrosii

1671–1679 Johannes Christierni Melartopaeus

1700–1711 Mathias Lignipaeus

1711–1724 Matthias Ithalin

1729–1736 Olaus Castrénius

1738–1777 Gustaf Rothovius

1779–1807 Gustaf Nils Idman

1813–1825 Henrik Aspegren

1848–1862 Carl Magnus Limon

1865–1869 Gustaf Villenius

1893–1907 Gustaf Junnelius, ensin vt. kirkkoherra

1908–1944 Kaarlo Aleksanteri Varmavuori


Kappalaiset

1560 Jören

1593 Matthias Petri

1604 Laurentius Erici

1615 Johannes Mathaei

1631–1650 Johannes Ambrosii

1658–1669 Arvidus Rothovius

1670–1688 Sigridus Revallius

1701–1729 Olaus Castrenius

1729–1730 Petrus Bergius

1730–1776 Anders Mennander

1819–1828 Vilhelm Thurén

1835–1849 Karl Fredrik Canth

1870–1879 Adolf Cedberg

1887–1902 August Laaksonen


Pitäjänapulaiset

1661–1665 Paulus Johannis

1668–1677 Petrus Wanaeus

1696–1719 Andreas Rilander

1722–1727 Jakob Lind

1730–1740 Johan Fabrinius

1740–1755 Gustaf Lindvall

1756–1768 Johan Fabrilius

1786–1813 Henrik Aspegren

1813–1824 Nils Aron Bergroth

1843–1846 Gustaf Polviander

1848–1864 Fredrik Napoleon Ottelin, virka lakkautettiin 1864


Ylimääräiset papit

1729–1730 Johan Fabrinus, kirkkoherran apulaonen

1768–1769 Anders Algot Alander, kappalaisen apulainen

1772–1777 Johan Henrik Askelin, kappalaisen apulainen

1773–1779 Gustaf Nils Idman, kirkoherran apulainen

1800–1808 Adolf Johan Alander, kappalaisen apulainen

1804–1809 Gabriel Domander, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1810–1813 Johan Palmroos, välisaarnaaja

1811–1815 Karl Vilenius, kappalaisen apulainen

1815–181 Anders Lundén, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1824 Erik Vilenius, välisaarnaaja

1824–1826 Karl Kristian Törnqvist, välisaarnaaja

1825– Josef Heldán, apulainen

1825–1827 Anders Johan Svenson, armovuodensaarnaaja

1830–1831 Adrian Gabriel Björnberg, välisaarnaaja

1840–1843 Gustaf Polviander, armovuodensaarnaaja

1850–1852 Johan Verner Limon, kirkkoherran apulainen

1864–1865 Johan Anton Immanuel Forss, vt. pitäjänapulainen

1869–1870 Henril Zoliman Salonius, kirkkoherran ja kappalaisen apulainen

1870 Arvid Lundén, kappalaisen apulainen

 

Arkisto


Pälkäneen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1692 ja historiakirjat vuodesta 1711. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1604–1945.


Kansallisarkisto on digitoinut Pälkäneen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

24 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page