Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä jo 1405, mutta Kangasalan emäseurakunnan kappelina vielä 1409 ja uudelleen itsenäisenä seurakuntana 1445. Kirjallisuudessa on esitetty seurakunnan kuuluneen alkuaan Sääksmäen emäseurakuntaan. Seurakuntaan kuulunut Sahalahti mainitaan kappelina 1559 ja se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1581. Seurakunnan Pyhän Mikaelin harmaakivikirkko suunniteltiin ja rakennettiin todennäköisesti vuosien 1495 ja 1505 välisenä aikana Pälkäneen kirkonkylään Onkkaalaan. Uskonpuhdistus 1500-luvulla vaikutti niin, että kirkon sisäosia uusittiin. Pyhimysten kuvat poistettiin, ja kirkkoon tuli saarnastuoli, penkit ja parvekkeet. Ulkokuori säilyi pääosin ennallaan. Isonvihan Kostianvirran taistelun aikaan kirkko ryöstettiin lähes kokonaan. 1740-luvulla hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää, seiniin ilmestyi halkeamia ja toisen päädyn alttaritaulu vajosi. Lopulta kirkko hylättiin Pälkäneen uuden kirkon valmistuttua arkkitehti Ludvig Engelin piirustusten mukaan 1836–1839. Vanhan kirkon katto sortui joulukuun 3. päivänä 1890 raivonneessa myrskyssä. Rauniota ja sen ympäristöä on sen jälkeen kunnostettu ja tutkittu useita kertoja. Kirkollisia tilaisuuksia rauniokirkossa on pidetty 1920-luvulta lähtien. Pälkäneen kunta perustettiin 1866.
Maakirjakylät
Epaala, Harhala, Huhtioinen (Huhtis), Huntila, Joensuu, Kaitamo, Kankahainen, Kantokylä, Kinnala, Kirpu, Kollola, Kotila, Kuisema, Kukkola, Kuuliala, Kärväntälä, Laitikkala, Lovensalo, Luikala, Myttälä, Mälkilä, Mällinoja, Onkkaala, Pappila, Pitkäjärvi, Pohjalahti, Ruokola, Ruotsila, Salmentaka, Sape (Sappis), Taustiala, Tommola, Täytänniemi, Vuolijoki, Äimälä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Suostumuksen papiston palkasta vahvisti kuningas 9.8.1734. Parinsalon tila tuomittiin kirkkoherran virkataloon kuuluvaksi laamanninoikeuden tuomiolla 3.4.1604. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1660, kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 24.7.1864.
Kirkkoherrat
1553–1574 Bartholomaeus Johannis
1575 Ericus Benedicti
1576–1585 Eskil Henrici
1586–1615 Josephus Johannis
1618–1634 Ambrosius Matthiae Pistor
1634–1635 Andreas Mathaei
1637–1648 Clemens Clementis
1653–1666 Johannes Ambrosii
1669–1670 Arvidus Arvidi Rothovius
1671–1679 Johannes Christierni Melartopaeus
1671–1720 Mathaeus Lignipaeus
1700–1711 Mathias Lignipaeus
1711–1724 Matthias Ithalin
1729–1736 Olaus Castrénius
1738–1777 Gustaf Rothovius
1779–1807 Gustaf Nils Idman
1813–1825 Henrik Aspegren
1827–1832 Erik Johan Fridberg
1834–1845 Isak Immanuel Hällfors
1848–1862 Carl Magnus Limon
1865–1869 Gustaf Villenius
1872–1877 Johan Vilhelm Nybergh
1878–1885 Karl Johan August Gotthard Leidenius
1885–1893 Erik Gustaf Julius Roschier
1893–1907 Gustaf Junnelius, ensin vt. kirkkoherra
1908–1944 Kaarlo Aleksanteri Varmavuori
1946–1970 Niilo Hakalehto
Kappalaiset
1560 Jören
1593 Matthias Petri
1604 Laurentius Erici
1615 Johannes Mathaei
1631–1650 Johannes Ambrosii
1658–1669 Arvidus Rothovius
1670–1688 Sigridus Revallius
1701–1700 Matthias Lignipaeus
1701–1729 Olaus Castrenius
1729–1730 Petrus Bergius
1730–1776 Anders Mennander
1777–1816 Anders Algot Alander
1819–1828 Vilhelm Thurén
1830–1834 Isak Immanuel Hällfors
1835–1849 Karl Fredrik Canth
1853–1869 Johan Axel Zidbäck
1870–1879 Adolf Cedberg
1879–1883 Gustaf Alfred Lönnmark
1883–1886 August Henrik Salminen
1887–1902 August Laaksonen
1902–1909 Juho Valfrid Vallinheimo e Vallin
1909–1913 Kaarle Theodor Nikolai Hulkkonen
1913–1919 Otto Edvard Lahtinen
Pitäjänapulaiset
1661–1665 Paulus Johannis
1668–1677 Petrus Wanaeus
1638–1671 Matthias Lignipaeus
–1694 Eschillius Revallius
1694–1719 Andreas Rilander
1722–1727 Jakob Lind
1730–1740 Johan Fabrinius
1740–1755 Gustaf Lindvall
1756–1768 Johan Fabrilius
1768–1769 Anders Algoth Alander
1772–1777 Johan Henrik Askelin
1786–1813 Henrik Aspegren
1813–1824 Nils Aron Bergroth
1826–1830 Peter Johan Sumelius
1831–1840 Karl Kristian Törnqvist
1843–1846 Gustaf Polviander
1848–1864 Fredrik Napoleon Ottelin, virka lakkautettiin 1864
Ylimääräiset papit
1729–1730 Johan Fabrinus, kirkkoherran apulainen
1768–1769 Anders Algot Alander, kappalaisen apulainen
1772–1777 Johan Henrik Askelin, kappalaisen apulainen
1773–1779 Gustaf Nils Idman, kirkoherran apulainen
1800–1808 Adolf Johan Alander, kappalaisen apulainen
1804–1809 Gabriel Domander, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1810–1813 Johan Palmroos, välisaarnaaja
1811–1815 Karl Vilenius, kappalaisen apulainen
1815–181 Anders Lundén, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1824 Erik Vilenius, välisaarnaaja
1824–1826 Karl Kristian Törnqvist, välisaarnaaja
1825– Josef Heldán, apulainen
1825–1827 Anders Johan Svenson, armovuodensaarnaaja
1830–1831 Adrian Gabriel Björnberg, välisaarnaaja
1840–1843 Gustaf Polviander, armovuodensaarnaaja
1850–1852 Johan Verner Limon, kirkkoherran apulainen
1864–1865 Johan Anton Immanuel Forss, vt. pitäjänapulainen
1869–1870 Henril Zoliman Salonius, kirkkoherran ja kappalaisen apulainen
1870 Arvid Lundén, kappalaisen apulainen
Arkisto
Pälkäneen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1692 ja historiakirjat vuodesta 1711. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1604–1945.
Kansallisarkisto on digitoinut Pälkäneen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.