Muodostettiin Huittisten emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun neljä talonpoikaa oli rakentanut ensimmäisen kirkon 1590, mihin työhön seudun muutkin asukkaat määrättiin ottamaan osaa kuningas Juhana III:n kirjeellä 19.6.1590. Erotettiin Huittisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 16.1.1891 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1900. Vampulan kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Huittisten kaupunkiin 2009.
Muu nimet
Vambula
Kylät
Hanhikoski, Huhtaa, Kärväselä, Kotaja, Kukonharja, Matkusjoki, Murto, Punola, Sallila, Salmenoja, Siivikkala, Soinila, Tamare, Vampula
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1900–1943 Gustaf Manner
Kappalaiset
1722–1730 Gabriel Wallman
1730–1772 Anders Gummerus
1773–1789 Matthias Wirberg
1791–1808 Alexander Bergroth
1810–1819 Fredrik Lilius
1825–1840 Karl Johan Packalén
1843–1852 Anders Lundén
1854–1861 Henrik Salonius
1864–1874 Johan Adolf Lindström, ensin vt. kappalainen
1876–1888 Selim Ferdinand Possén
1888–1899 Adolf Valfrid Sjöblom, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1755– Henrik Gummerus, kappalaisen apulainen
1767– Johan Ytter, kappalaisen apulainen
1788– Anders Mennander, kappalaisen apulainen
1806–1810 Alexander Reinhold Bergroth, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1819–1822 Gabriel Granlund, välisaarnaaja
1822–1825 Isak Gustafsson, välisaarnaaja
1825–1826 Johan Fredrik Fléege, välisaarnaaja
1839–1843 Karl Herman Lindfeldt, kappalisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1852–1854 Berndt Gustaf Tauler, virka- ja armovuodensaarnaaja
1861–1864 Axel Richard Mauritz Creutlein, armovuodensaarnaaja
1875 Henrik Oskar Elers, vt. kappalainen
Arkisto
Vampulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1663 ja historiakirjat vuodesta 1656. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1944.
Kansallisarkisto on digitoinut Vampulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.