top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Vampula

Päivitetty: 6 päivää sitten


Rajakartta: Vampula

Muodostettiin Huittisten emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun neljä talonpoikaa oli rakentanut ensimmäisen kirkon 1590, mihin työhön seudun muutkin asukkaat määrättiin ottamaan osaa kuningas Juhana III:n kirjeellä 19.6.1590. Erotettiin Huittisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 16.1.1891 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1900. Vampulan kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Huittisten kaupunkiin 2009.


Muu nimet

Vambula


Kylät

Hanhikoski, Huhtaa, Kärväselä, Kotaja, Kukonharja, Matkusjoki, Murto, Punola, Sallila, Salmenoja, Siivikkala, Soinila, Tamare, Vampula


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherrat

1900–1943 Gustaf Manner


Kappalaiset

1722–1730 Gabriel Wallman

1730–1772 Anders Gummerus

1773–1789 Matthias Wirberg

1791–1808 Alexander Bergroth

1810–1819 Fredrik Lilius

1843–1852 Anders Lundén

1854–1861 Henrik Salonius

1864–1874 Johan Adolf Lindström, ensin vt. kappalainen

1888–1899 Adolf Valfrid Sjöblom, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1755– Henrik Gummerus, kappalaisen apulainen

1767– Johan Ytter, kappalaisen apulainen

1788– Anders Mennander, kappalaisen apulainen

1806–1810 Alexander Reinhold Bergroth, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1819–1822 Gabriel Granlund, välisaarnaaja

1822–1825 Isak Gustafsson, välisaarnaaja

1825–1826 Johan Fredrik Fléege, välisaarnaaja

1839–1843 Karl Herman Lindfeldt, kappalisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1852–1854 Berndt Gustaf Tauler, virka- ja armovuodensaarnaaja

1861–1864 Axel Richard Mauritz Creutlein, armovuodensaarnaaja

1875 Henrik Oskar Elers, vt. kappalainen

 

Arkisto


Vampulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1663 ja historiakirjat vuodesta 1656. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1944.

Kansallisarkisto on digitoinut Vampulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Kommentare


Hae

bottom of page