Rajakartta: Eurajoki Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1346. Seurakunnan kirkkoa on kutsuttu Kustaa Aadolfin nimellä. Seurakuntaan kuuluneista Luvia perustettiin kappeliksi ilmeisesti jo 1558 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Irjanne mainitaan rukoushuonekuntana jo katolisella ajalla. Eurajoen kunta perustettin 1869. Muut nimet Euraåminne Maakirjakylät Auvi, Hankkila, Huhta, Ilavainen, Irjanne, Kainu, Kaukomäki, Kaukonpieli, Kirkonkylä, Koivuniemi, Kuivalahti (Zviflax), Köykkä, Lappijoki, Lavila, Linnamaa, Lutta, Mattila, Mullila, Pappila, Pappilankoski, Pihlaus, Rikantila, Saari, Sydänmaa, Tahkoniemi, Taipale, Tarvola, Vaimala, Vuojoki, Väkkärä Naapuriseurakunnat Eura , Kiukainen , Lappi , Luvia , Rauma Papisto Pappilan kruununveroista maaherran päätöksessä 9.2.1784. Pitäjänapulaisia oli seurakunnasa ainakin vuodesta 1673, kunnes virka lakkautettiin ja palkka annettiin kappalaiselle Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.2.1789. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 14.5.1890. Kirkkoherrat 1550–1557 Sigfridus Bartholdi Borgensis (Nijlenninge) 1557–1579 Bartholdus Sigfridi 1580–1587 Matthias Erici 1588–1589 Andreas Henrici Rawtherus 1602–1634 Michael Henrici 1634–1659 Johannes Ephraemi Wojolanus 1663– Martinus Magni 1775–1811 Johan Pihlman 1812–1820 Henrik Törnroth 1823–1827 Abraham Paulin 1830–1834 Henrik Solin 1838–1852 Henrik Tallqvist 1853–1864 Gustaf Nestén 1867–1882 Gustaf Molin 1884–1892 Karl Fredrik Rothström 1895–1907 Kristian Sjöblom 1908–1919 Vilhelm Vaurio 1920–1932 Frans Artur Fröberg 1934–1951 Väinö Suojamaa Kappalaiset 1569–1577 Matz Olaui 1579–1607 Henricus Olai 1609 Gregorius Johannis 1632–1636 Martinus Magni 1712 Mikael Höckert 1765–1814 Samuel Höckert 1816–1826 David Johan Vegelius 1826–1853 Gustaf Nestén 1854–1858 Albert Ferdinand Almberg 1861–1884 Karl Fredrik Rothström 1890–1897 Isak Lot Roos 1898–1906 Simo Oskari Korpela 1907–1913 Jaakko Markkula, myös vt. kirkkoherra 1914–1923 Frans E. A. Kotiranta 1924–1928 Aarne Ferd. Salminen 1929–1933 Aarne K. J. Astala 1934–1941 Ilmo Kallio–Soukainen 1943–1954 Eino J. Tuomisto Pitäjänapulaiset 1796–1810 Fredrik Lilius 1814–1822 Adolf Vilhelm Höckert 1825–1832 Esaias Tortberg 1833–1861 Gustaf Sjöblad , virka lakkautettiin 1859 Ylimääräiset papit 1798–1814 Adolf Vilhelm Höckert , kappalaisen apulainen 1806 Gustaf Törnqvist , kirkkoherran apulainen 1806–1812 Johan Elgfors , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1810–1814 Alexander Reinhold Bergroth , vt. pitäjänapulainen 1812–1815 David Johan Vegelius , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1814– Peter Fogelberg , kirkkoherran apulainen 1822–1823 Johan Daniel Hagner , armovuoden saarnaaja 1825–1826 Karl Fredrik Gråå , apulainen 1825–1830 Gustaf Jernberg , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1835–1836 Klas Adolf Karsten , armovuoden saarnaaja 1852 Gustaf Vilhelm Blomberg , välisaarnaaja 1858–1859 Karl Johan August Gotthard Leidenius , kirkkoherran apulainen 1858–1859 Johan Liljeblad , armovuoden saarnaaja 1859–1860 Mauritz Hultman , kirkkoherran apulainen 1859–1861 Karl Johan Idman , armovuoden saarnaaja 1860–1861 Karl Fredrik Rothström , kirkkoherran apulainen 1861–1864 Eliel Tiodolf Lagus , kirkkoherran apulainen 1881 Frans Viktor Sainio , kirkkoherran apulainen 1883–1887 August Laaksonen , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1887–1890 Isak Lot Roos , vt. kappalainen 1888–1889 Matti Jaatinen , kirkkoherran apulainen 1889–1895 Gabriel Erik Stenfors , kirkkoherran apulainen 1897–1898 Konstantin Leander Ahlman , vt. kappalainen 1907 Klas Eliel Sjöblom, kirkkoherran apulainen 1911–1914 Elias Pentti, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1919 Aatto Y. Häyrinen, kirkkoherran apulainen 1919–1920 Alje Laaksonen, kirkkoherran apulainen 1920 Martin Borg, kirkkoherran apulainen 1921–1922 Immo Lampo, vt. kirkkoherra 1928 Juho V. Johansson, vt. kappalainen 1928–1931 Johan S. Järvi, kirkkoherran apulainen 1933–1934 Antti Perheentupa, välivuodensaarnaaja 1931–1936 Paavo Kiviniemi, kirkkoherran apulainen, kansanopiston johtaja 1933–1934 Niilo O. Jaakkola, vt. kappalainen 1937– Miika Tarna, kirkkoherran apulainen, kansanopiston johtaja 1942–1944 Einar Sourander, vt. kappalainen Arkisto Eurajoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1641 ja historiakirjat vuodesta 1647. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1507–1918. Seurakunnan pappila poltettiin sisällissodan aikana 11–12.4.1918, jolloin tuhoutuivat syntyneiden ja kastettujen luettelot vuosilta 1884–1897, vihittyjen luettelot vuosilta 1900–1907 ja 1899, muuttaneiden luettelot vuosilta 1910–1917, ulkoseurakuntalaisten kirjat vuosilta 1884–1917, rippikoululasten luetteloita, Eurajoen ja Irjanteen inventaariokirjat sekä kirkkoneuvoston pöytäkirjoja. Kansallisarkisto on digitoinut Eurajoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Sippola Alkuaan Vehkalahden emäseurahuonekunta, joka mainitaan jo 1693. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Ensimmäisen kirkon sanotaan olleen yli sata vuotta vanha, kun toinen kirkko vihittiin käyttöön 1737. Toisaalta kirjallisuudessa esitetyn epävarman tiedon mukaan Lorentz Creutzin leski Elsa Duval olisi rakennuttanut seurakunnan ensimmäisen kirkon Annikkalan eli Sippolan kartanoon, jossa toimi rautaruukki 1691–1705. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi tuomiokapitulin päätöksellä 7.12.1823 mutta ensimmäinen kappalainen astui virkaansa vasta 1844. Tämän vuoksi 3.6.1832 sovittiin ylimääräisen papin palkkaamisesta. Erotettiin Vehkalahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 25.3.1861. Uusi punatiilinen kirkko valmistui Sippolan kirkonkylään 1875. Uuden palkkausjärjestyksen mukaan Vehkalahden Haapalan ja Saaranmaan kylät siirrettiin kuuluvaksi Sippolaan. Sippolan kunta liitettiin Anjalan kuntaan 1975, jolloin muodostui Anjalankosken kunta. Maakirjakylät Enäjärvi, Haapala, Hirvelä, Kaipiainen (Rautjärvi), Liikkala, Mämmälä, Saaramaa, Sippola (kirkonkylä), Viiala Naapuriseurakunnat Anjala , Inkeroinen , Kymi , Luumäki , Miehikkälä , Valkeala , Vehkalahti Papisto Sakin kruununtila määrättiin virkataloksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 3.4.1840. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 25.3.1861. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870 ja teollisuuslaitosten maksuista 5.3.1874. Kirkkoherrat 1887–1901 Aron Johan Rytkönen 1902–1914 Artur Olivier Vuorimaa (Blomberg) 1915–1922 Pekka Hyttinen , vt. kirkkoherra 1916–1921 Emil Alfred Sarasto 1923–1933 Pekka Hyttinen 1935–1962 Akseli Paavali Kangasvuo Kappalainen 1844–1865 Jonas Justén , virka lakkautettiin 1912–1922 Pekka Hyttinen 1923–1935 Akseli Paavali Kangasvuo 1936–1946 Erkki Kalervo Pirkka 1946–1968 Veikko Vapalahti Saarnaajat 1782–1788 Samuel Orrström 1824–1831 Johan Tengén 1831–1832 Johan Adolf Järnefelt 1832–1841 Karl Clayhills , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1865–1867 Alexander Vilhelm Forstadius , vt. kappalainen 1867–1879 Karl Filip Rönnholm , vt. kappalainen 1900–1904 Vilho Kyyrö , virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1903 Adolf Julius Lindberg , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1904–1905 Henrik Johan Helin , kirkkoherran apulainen 1905 Iisakki Katajamaa , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1906–1908 Kaarlo Henrik Hakanen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1908 Eino Immanuel Valanne, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1909– Juho Fredrik Kangasvuo, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Sippolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1779, tilikirjat vuodesta 1763 ja historiakirjat vuodesta 1832. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1763–1932. Seurakuntaa koskevat vanhimmat kirkonkirjat tuhoutuivat Vehkalahden kirkon palossa 18.8.1821. Seurakunnan omat historiakirjat alkavat vuodesta 1832. Kansallisarkisto on digitoinut Sippolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Kittilä Perustettiin Sodankylän saarnahuonekunnaksi Kittilän saatua oman kirkon 1778. Muodostettiin kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 12.3.1825. Erotettiin Sodankylästä omaksi pitäjäksi keisarillisella käskykirjeellä 30.1.1854. Seurakuntaan asetettiin katekeetta keisarillisella käskykirjeellä 11.10.1882. Seudun vanha kirkko oli rakennettu Hanhimaan ja Lintulan välille noin 1605 ja se mainitaan palaneena 1620. Tämän jälkeen kittiläläiset kävivät jumalanpalveluksissa Sodankylän 1689 rakennetussa saamelaiskirkossa. Ala-Kittilään saatiin saarnahuone n. 1777. Uusi kirkko rakennettiin Yli-Kittilään puusta 1829–1831. Kirkkoa korjattiin ja laajennettiin 1886–1887. Kittilän kunta perustettiin 1868. Maakirjakylät Alakylä, Kallo, Kaukonen, Kelontekemä, Kittilä (kirkonkylä), Kuivasalmi, Köngäs, Raattama, Sirkka, Tepasto Naapuriseurakunnat Enontekiö , Inari , Kolari , Muonio , Rovaniemi , Sodankylä Papisto Kirkkoherran virkatalon uusiin rakennuksiin annettiin tarpeet kruununmetsästä sekä 20 000 markan kuoletuslaina Keisarillisen senaatin päätöksellä 28.11.1899. Kirkkoherrat 1874–1883 Karl Abiel Heikel 1884–1898 Frans Alfred Carpén 1898–1905 Aukusti Koivisto 1906–1919 Frans Felix Öberg Kappalaiset 1828–1870 Johan Nordberg , virka lakkautettiin Apulaiset ja armonvuodensaarnaajat 1851 Karl Ferdinand Pfaler , apulainen 1870–1873 Karl Abiel Heikel , armovuodensaarnaaja Ylimääräiset papit 1852–1854 Johan Simelius , kappalaisen apulainen 1870–1873 Karl Abiel Heikel , vt. kirkkoherra 1881 Adam Laitinen , vt. kirkkoherra 1883–1884 Oskar Immanuel Heikel , vt. kirkkoherra 1901–1902 Aron Emil Simeon Frosterus (Pakasmaa) , vt. kirkkoherra 1905–1906 Elis Tillman , vt. kirkkoherra Arkisto Kittilän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1790, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1828. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1788–1956. Kansallisarkisto on digitoinut Kittilän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Haapavesi Pyhäjoen emäseurakunnan kappeli Haapajärven nimellä ainakin jo 1647. Sai oman kappalaisen 1675. Erotettiin Pyhäjoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 19.1.1863, jolloin sen nimi muutettiin Haapavedeksi erotukseksi Kalajokeen kuuluneesta Haapalan eli Haapajärven kappelista. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1896. Haapaveden pappilan tunnettu kasvitarha oli aikanaan pinta-alaltaan 1,26 hehtaaria. Haapaveden kunta perustettiin 1866 ja muodostettiin kaupungiksi 1996. Muut nimet Haapajärvi Maakirjakylät Ainali, Haapajärvi, Kuusaa, Mieluskoski Naapuriseurakunnat Haapajärvi , Kärsämäki , Nivala , Oulainen , Piippola , Pulkkila , Rantsila , Vihanti , Ylivieska Papisto Kirkkoherran vastikejyvät 5,09 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894. Kirkkoherrat 1874–1884 Erik Vilhelm Snellman 1886–1906 Johan Pöyhönen 1909– Hugo Hjalmar Molin Kappalaiset –1675 Henricus Josephi Hourenius 1676–1689 Andreas Andreae Mathesius 1692–1695 Karl Caroli Kranck 1695–1700 Karl Davidi Malmsten 1702–1728 Henrik Forshäll 1729–1743 Kristian Erici Zimmerman 1744–1745 Nils Zimmerman 1747–1764 Petter Wegelius 1765–1781 Isak Stenius 1782–1808 Aron Petri Wegelius 1811–1836 Johan Sarelius 1839–1866 Mårten Israel Laurin , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1700–1702 Johan Brandberg , kappalaisen armovuodensaarnaaja 1735–1743 Nils Zimmerman , kappalaisen apulainen 1763– Johan Hydenius , kappalaisen apulainen 1807–1811 Henrik Videll , kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1833–1837 Johan Alholm , kappalaisen apulainen, virkavuosisaanaaja 1829 Matias Forsberg , kappalaisen apulainen 1830–1833 Josef Vilhelm Durchman , kappalaisen apulainen 1837–1839 Anders Nils Holmström , virka– ja armovuodensaarnaaja 1850–1854 Johan Mauritz Sonck , (Pyhäjoen) kirkkoherran apulainen 1879–1883 Julius Snellman , kirkkoherran apulainen 1896–1902 Kaarlo Aukusti Pohjola , kirkkoherran apulainen 1909– Eeli Johannes Hakala, kirkkoherran virallinen apulainen Ylimääräiset papit 1854–1864 Frans Oskar Laurin , kappalaisen apulainen, kappalaisen sijainen 1864–1874 Olof Alfred Vallin , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1883–1885 Karl Eliel Malmberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1885–1886 August Mömmö , vt. kirkkoherra 1899–1900 Kaarle Zefanias Simelius , vt. kirkkoherra 1900–1901 Johan Anton Heilala , vt. kirkkoherra 1901–1902 Lars August Malmberg , vt. kirkkoherra 1902–1905 Otto Vilho Tupala , vt. kirkkoherra 1905 Emil Oskar Ojala , vt. kirkkoherra 1905–1907 Vilho Kyyrö , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1907–1909 Kaarlo Alfred Strömmer, vt. kirkkoherra 1909– Eeli Johannes Hakala, kirkkoherran virallinen apulainen Arkisto Haapaveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1721 ja historiakirjat vuodesta 1691. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1691–1930. Seurakunnan vt. kirkkoherran asunto tuhoutui tulipalossa 31.12.1902, jolloin tuhoutui mm. rippikirjat vuosilta 1844–1861 ja 1870–1902 sekä historiakirjat vuosilta 1863–1902. Kansallisarkisto on digitoinut Haapaveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Porvoon hiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Raseborgs västra prosteri Seurakunnat Bromarv , Degerby , Hanko , Inkoo , Karjaa , Karjalohja , Mustio , Pohja , Sammatti , Snappertuna , Tammisaari , Tenhola

Savonlinnan hiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Viborgs prosteri Seurakunnat Johannes , Koivisto , Kuolemajärvi , Lavansaari , Nuijamaa , Seiskari , Säkkijärvi , Uusikirkko, Viipuri , Viipurin kaupunki

Turun arkkihiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Hinnerjoki , Honkilahti , Iniö , Kalanti , Kodisjoki , Kustavi , Laitila , Lappi , Pyhämaa , Rauma , Taivassalo , Uusikaupunki , Vehmaa , Velkua Arkisto Vehmaan rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1802–1926. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perustettiin kansakouluksi ja rukoushuoneeksi Hämeenkyrön Jumesniemen kylään Kärjen tilan omistajan, talollinen Adam Sasslinin lahjoittamilla varoilla 1847. Lahjoitus sai keisarin vahvistuksen 27.11.1847. Koulurakennuksessa oli oma saarnahuone ja papiksi vihityn opettajan eli saarnaajan asunto. Muut nimet Sasslinin koulu, Kärki, Kärjen Papisto Saarnaajat 1850–1859 Johan Robert Uskelin 1876–1897 Karl Henrik Tervanen 1898–1900 Matias Sjöström 1907–1909 Samuel Vilhelm Renko Arkisto Sasslinin koulu ei muodostanut varsinaisesti omaa seurakuntaa, eikä sillä ollut omia kirkonkirjoja. Rukoushuonekunnan alueella asuneet ovat kirjattuina Hämeenkyrön emäseurakunnan kirkonkirjoihin.

Porvoon hiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Tammerfors prosteri Seurakunnat Juupajoki , Kangasala , Keuruu , Kuorevesi , Kuru , Lempäälä , Längelmäki , Messukylä , Multia , Orivesi , Pihlajavesi , Pirkkala , Ruovesi , Tampere , Teisko , Vilppula , Virrat , Ylöjärvi , Ähtäri

Porvoon hiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Raseborgs östra prosteri Seurakunnat Espoo , Haapajärvi , Kirkkonummi , Lohja , Loppi , Nummi , Pusula , Pyhäjärvi , Siuntio , Vihti