Yksi Suomen vanhimmista seurakunnista, joka mainitaan jo 1200-luvun alkupuolella. Anomus seurakunnan jakamisesta suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan sai kuninkaalta kieltävän vastauksen 17.1.1633. Ehdotukseen suostuttiin kuitenkin lopulta ja jako toteutettiin kuninkaan käskykirjeellä 28.4.1698. Seurakunnilla oli omat papistonsa mutta yhteinen pääkirkko. Seurakunnat yhdistettiin jälleen keisarin käskykirjeillä 18.11.1839 ja 27.11.1844.
Turun kaupungin alueella toimineista kirkollisista instituutioista dominikaaniluostari perustettiin 1249 ja lakkautettiin 1537. Pyhän Gertrudin eli Kerttulin kirkko mainitaan 1439–1512. Saksalainen kirkko ei ollut enää toiminnassa 1642. Pyhän Jöranin eli Yrjänän hospitaali mainitaan ainakin jo 1355 ja poltettiin kuningas Kustaa II Aadolfin aikana. Pyhän Mikaelin hospitaalikirkko mainitaan 1654–1782. Pyhänhengenhuone mainitaan ainakin jo 1396 ja se purettiin Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen aikana. Kehruuhuone mainitaan vielä 1730. Turun linnanseurakunta mainitaan oman kappalaisen kanssa ainakin jo 1512 ja se lakkautettiin 1824. Kaupungissa toimineella Turun ja Porin tarkk’ampujapataljoonalla, Kakolan rangaistusvankilalla ja lääninvankilalla oli kaikilla omat saarnaajansa.
Turun kaupungin jakamaton seurakunta jaettiin neljään seurakuntaan 1921, jolloin perustettiin kaupungin tuomiokirkon ympärillä Kasken-, Eskelin ja Käsityöläiskadun rajaamalla alueella asuneita suomenkielisiä varten Turun tuomiokirkkoseurakunta. Muita Aurajoen länsipuolella asuneita asukkaita varten perustettiin Turun Mikaelin seurakunta ja vastaavasti muita Aurajoen itäpuolen suomenkielisiä asukkaita varten Turun Martin seurakuntakunta. Kaupungin ruotsinkielisiä asukkaita varten perustettiin Turun ruotsalainen seurakunta.
Piispanpelto yhdistettiin Turun kaupunkiin keisarin käskykirjeellä 17.4.1839 ja Runsalan alue 27.11.1844. Vähä-Heikkilä siirrettiin Kaarinan seurakunnasta kuuluvaksi Turun Martin seurakuntaan 1935 ja Pahaniemi ja Artukainen Mikaelin seurakuntaan samana vuonna, joista viimeksi mainittu liitos oli toteutettu kunnallisesti jo 1931. Kakskerran seurakunta liitettiin Martin seurakuntaan 1959. Itäharju erotettiin Turun tuomiokirkkoseurakunnasta kuuluvaksi Kaarinan seurakuntaan 1963. Turun Henrikin seurakunta aloitti toimintansa 1963, jolloin siihen tuli kuulumaan alueita Turun tuomiokirkkoseurakunnan ruutukaava-alueen ulkopuolelta.
Turun kaupunkiin liitettiin Raision kunnasta Pansion alue 1931. Kaarinan kunnan Haritun, Ilpoisten, Kairisten, Koivulan, Kuralan, Nummen, Pappilan, Paaskunnan, Peltolan, Uittamon, Vähä-Heikkilän ja Lausteen kylistä liitettiin tiloja ja tilojen osia kuuluvaksi kaupunkiin 1939, mutta muutokset eivät vaikuttaneet seurakuntajakoon kylien osalta. Myöskään Maarian alueiden, kuten Hirvensalon, liittäminen Turkuun 1944 ei vaikuttanut seurakuntajakoon. Raision Metsäkylän yksinäistalo sekä osia Mälikkälän ja Pahaniemen kylistä sekä Maarian Suikkilan ja Teräsrautelan yksinäistalot liitettiin kuuluvaksi Turun kaupunkiin 1949.
Muut nimet
Åbo
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran palkka muodostui 1890-luvulla seurakunnan maksamasta 7000 markasta, 2000 markan huoneenvuokrasta, 600 markasta kirjurin apuun, 1400 markasta kansliatöiden järjestämiseen sekä 4000 markasta kahta apulaista varten. Kirkkoherralla oli Vahdon kappelissa niitty, josta vuotuinen vuokra oli 25 markkaa. Kirkkoherra kantoi kruununkymmenyksiä maaseurakunnasta 118,72 hehtolitraa ja valtionrahastosta 123,84 hehtolitraa Keisarillisen senaatin päätöksen 10.2.1887 mukaan. Seurakunnan jokainen kappalainen sai kukin yhteensä kruununkymmenyksiä 68 tynnyriä eli 112,11 hehtolitraa ja 293 markkaa 76 penniä sekä seurakunnalta 5300 markkaa Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.5.1895.
Turun Akatemian ensimmäisellä teologian professorilla oli tuomiorovastin virka vuoteen 1828 ja viran prebendana Turun ruotsalainen seurakunta, lukuunottamatta ajanjaksoa 1698–1708, jolloin prebenda kuului Akatemian toiselle teologian professorille. Turun suomalainen seurakunta oli Turun Akatemian prebendana 1708–1828.
Kirkkoherrat
1540–1562 Canutus Johannis
1580 Henricus Jacobi
1581–1595 Thomas Laurentii Aboensis
1595–1615 Gregorius Martini Teitt (Teittus)
1615–1633 Joachimus Matthiæe Stutæus
1634–1657 Aeschillus Olai Petræus
Kappalaiset
1557 Simon Sigfridi
1559–1560 Jören Mattsson
1559–1565 Olaws Olai Jordanus Lång (Jordhen)
1559 Matthias Erici
1561–1565 Dionysius Henrici
1561–1565 Olof Henriksson
1565 Olaus Aron eli Aronis
1565 Georgius Henrici
1566 Grels Bertilsson
1566–1567 Marthinus
1569 Johannes Erici
1569–1571 Thomas Laurentii Aboensis
1569–1577 Henricus Andreæ
1571–1572 Urbanus Laurentii
1572–1576 Abrahamus Bernardi
1574 Ludovicus Petri
1575 Christianus Henrici
1576–1578 Jacobus Olaui
1576–1578 Johannes Stephani
1576–1582 Theophilus Martini
1577–1578 Canutus Sigfridi
1578–1582 Stephanus Petri
1578–1587 Nils Nicolai
1579 Olof Jacobi
1579 Jören Jacobi
1579–1583 Bartollus Henrici
1580 Ericus Laurentii
1580–1581 Olauus Georgi
1581–1584 Andreas Petri
1582 Matthias Michaelis
1583–1588 Ericus Matthiæ
1584–1587 Nicolaus Haijan
1584 Nicolaus Erici
1585–1586 Thomas Marci
1585–1586 Johannes Matthiæ
1587–1590 Jören
1588 Clemett
1588–1597 Georgius Michaelis
1589–1590 Henrik
1590 Mårten
1590–1593 Melchior Eschilli
1592 Matthias Nicolai
1592 Johannes Marci
1593–1599 Christofferus Sigfridi
1593 Johannes Mathiæ
1597–1602 Jacobus Matthiæ
1599–1600 Benedictus Thomæ
1599–1606 Johannes Canuti
1600–1602 Matthias Sigfridi
–1602 Salomon Christophori
1601–1608 Mathias Martini
1606–1608 Thomas Marci
1606–1611 Ericus Michaelis Kurck
1606–1616 Johannes Dionysii
1608–1609 Michael Matthæi
1610–1619 Henricus Dionysii
1615–1618 Henricus Jacobi Gråå
1615–1618 Andreas Judas
1616 Andreas Jacobi
1619–1621 Ericus Johannis Lepus
1619–1623 Timotheus Melchioris
1621–1625 Simon Thomæ Patur
1622–1626 Sigfridus Olai
1623 Marthinus Mathæi
1623–1624 Christianus Simonis Agricola
1624–1628 Josephus Petri Gummerus
1625–1630 Johannes Nicolai Wenno
1627–1637 Ericus Georgii
1628–1632 Gregorius Matthæi Favorinus
1633 Josephus
1629–1636 Clemens Clementis
1627–1635 Henricus Nicolai Kålk
–1635 Joachim
1632–1641 Andreas Matthiæ
1633–1636 Jacobus Nicolai Myttyr
1634–1641 Laurentius Petri Aboicus
1633–1635 Thomas Paltu
1635–1639 Henricus Henrici Carstenius
1639–1651 Ericus Mathiæ Falander
1635–1659 Sigfridus Bartholli Brunnerus
Saarnaajat
1558–1561 Sigfrid Laurentii
1568–1570 Henricus Canuti
1571 Matthias Petri
1581 Olaus Georgii
1581–1583 Jacob Petri Finno
1611 Erich
Hospitaalin kappalaiset
1563–1564 Laurens Petri
1568 Olaus
1577 Thomas Erici
1578–1580 Andreas Bartholdi
1598 Dionisius
1606–1612 Erik
1614–1617 Eicus Bartholli
1619–1622 Benedictus Matthæi eli Mathiæ
1626–1632 Mats Tyske, ehkä vain köyhien esimies.
1630 Matthias Jonæ
1630– Thomas Matthiæ
Turun linnan seurakunta
Linnansaarnaajat
1556–1558 Lars Jonsson
1557–1561 Jöns Thomasson
1559–1561 Philippus Andreæ
1561– Ericus
Albrecht
Wincentius
Johan Clerica, ehkä vain lukkari
1565 Eschillus Olaj
1566–1568 Johannes Grindhenn
1571–1575 Johannes Erici
1575–1576 Christiernus Henrici
1576 Knut Johannis
1577 Jacob Olaui
1577 Henrik Andreæ
1581–1583 Ludwich Petri
1582–1587 Matthias Nicolai Biur
1588 Nicolaus Magni
1589 Ericus Jacobi
1589–1596 Mårten Erici
1597–1600 Michael Nicolai
1600–1601 Johannes Petri
1602 Laurentius Johannis
1603 Påffuel Jonsson
1604–1606 Simon
1606–1612 Johannes Laurentii Gestricius (Suecus)
1612 Ericus
1614–1618 Thomas Simonis
1619 Johannes Laurentii
1640 Petrus Bartholinus
1632 Jacob
1634–1635 Michael Erici
1636 Anders Essevius
1638 Laurentius Sigfridi
1641 Andreas Jonæ Orræus
1723–1732 Erik Borenius
1732–1735 Petter Fortelius
1735–1746 Samuel Wacklin
1748–1753 Abrham Achrenius
1753–1756 Karl Barck
1756–1764 Erik Lencqvist
1765–1773 Erik Sannholm
1774–1778 Jonas Henrik Mennander
1780–1786 Johan Tennberg
1787–1789 Mikael Lunden
1789–1799 Hans Henrik Floman
1812–1819 Johan Lönnmark
1825–1830 Johan Fredrik Vallin
1831–1842 Klas Johan Tamlander
1848–1852 Ernst Oskar Stenberg, virka lakkautettiin
Vt. linnansaarnaajat
1800–1802 Johan Floman
1802–1803 Johan Andströmer
1803–1805 Simeon Lundvall
1805–1807 Johan Borgström, pataljoonan saarnaaja
1807–1812 Johan Lönnmark
1820–1824 Adam Fredrik Lundberg
1824–1825 Ulrik Leidenius
1842–1848 Ernst Oskar Stenberg
Turun ruotsalainen seurakunta (1698–1845)
Tuomiorovastit
1728–1734 Jonas Fahlenius
1734–1744 Anders Bergius
1745–1746 Johan Wallenius
1746–1748 Johan Browallius
1749–1753 Gabriel Lauraeus
1755–1779 Samuel Pryss
1779–1788 Jakob Gadolin
1789–1812 Kristian Cavander
1812–1843 Gustaf Gadolin, virka lakkautettiin
1. kappalaiset
1721–1726 Johan Hornborg
1733–1740 Jakob Frosterus
1741–1746 Mikael Lebell
1746–1750 Gustaf Haartman
1750–1765 Anders Wetterblad
1766–1772 Jonas Dahlgren
1774–1783 Johan Brunnerus
1784–1794 Bengt Jakob Ignatius
1795–1846 Matias Nordqvist, arkkidiakonius, virka lakkautettiin
2. kappalaiset
1722–1733 Johan Amnell
1733–1741 Isak Ervast
1742–1786 Martin Arenius
1788–1793 Adam Pahlman
1794–1806 Erland Rosenback, arkkidiakonius
1807–1820 Johan Grönlund
1824–1827 Karl Fredrik Lindevall
1830–1831 David Johan Vegelius
1834–1845 Johan Per Lindholm, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1723– Johan Sipelius, papiston apulainen
1725–1728 Isak Rothovius, papiston apulainen
–1728 Jakob Frosterus, kappalaisen apulainen
1728–1730 Erik Afzelius, tuomiorovastin apulainen
1729– Henrik Alanus, vt. kirkkoherra
1734–1736 Jonas Martin Friberg, kappalaisen apulainen
–1734 Erik Cajanus, apulaispappi
1737–1741 Mikael Lebell, kirkkoherran apulainen
1737–1739 Erik Munselius, kappalaisen apulainen
1737–1738 Petter Snellman, apulaispappi
1741–1742 Martin Arenius, papiston apulainen
1741–1746 Gustaf Haartman, papiston apulainen
1746–1750 Anders Wetterblad, kirkkoherran apulainen
1749– Jonas Dahlgren, kirkkoherran apulainen
1753–1754 Aron Prochman, kirkkoherran apulainen
1763– Jonas Monselius, tuomiorovastin apulainen
1772–1774 Johan Brunnerus, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1779– Hans Henrik Floman, apulaispappi
1783–1785 Matthias Nordqvist, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1793–1794 Erland Rosenback, vt. 2. kappalainen
1794– Johan Floman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1798–1812 Kristian Blanqvist, tuomiorovastin apulainen
1802–1803 Simeon Lundvall, papiston apulainen
1804–1806 Isak Grönfors, kappalaisen apulainen
1806–1814 Fredrik Moberg, kappalaisen apulainen
1808–1810 Didrik Johan Lohman, vt. taloudenhoitaja
1810–1816 Jonas Monselius, tuomiorovastin apulainen
1811–1812 Gustaf Telenius, kappalaisen apulainen
1812–1817 Karl Fredrik Mennander, papiston apulainen
1812–1816 Fredrik Korsström, kappalaisen apulainen
1816–1824 Karl Fredrik Lindevall, kappalaisen apulainen, tuomiorovastin apulainen
1818–1830 David Johan Vegelius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. taloudenhoit.
1824–1825 Klas Johan Tamlander, tuomiorovastin apulainen
1825–1834 Johan Per Lindholm, papiston apulainen, vt. kappalainen, tuomiorovastin apulainen
1831–1835 Nils Elers, vt. taloudenhoitaja
1832–1834 Anton Gabriel Dahl, papiston apulainen
1835–1842 Joel Kristian Grahn, kappalaisen sijainen
1842–1845 Otto Johan Brander, kappalaisen sijainen
Tuomiokirkon taloudenhoitajat
1730–1748 Jakob Gavelin
1748–1772 David Deutsch
1773–1788 Alexander Lauraeus
1788 Anders Enlund
1789–1808 Niklas Hjelt
1810–1832 David Johan Lohman
1835–1845 Nils Elers
Tuomiokirkon taloudenhoitajan apulaiset
1739– Karl Johan Beckman
1740–1744 Georg Wolfstedt
–1776 Johan Widberg
1777–1781 Alexander Lauraeus
1781–1784 Simon Helenius
1782–1784 Johan Gustaf Federley
Turun suomalainen seurakunta (1698–1845)
Kirkkoherrat
1722–1724 Gabriel Juslenius
1725–1734 Daniel Juslenius
1734–1740 Isak Björklund
1741–1745 Johan Wallenius
1745–1746 Gregorius Stenman
1752–1779 Jakob Gadolin
1790–1795 Jakob Tengström
1796–1804 Gustaf Gadolin
1807–1816 Alexander Lauræus
1817–1844 Johan Adam Edman, virka lakkautettiin
1. kappalaiset l. chorales
1724–1738 Johan Hortelius
1740–1744 Georg Wassman
1745–1766 Wilhelm Ross
1769–1779 Gabriel Welonius
1780–1785 Gustaf Dahlgren
1787–1788 Karl Petter Borenius
1789–1803 Gustaf Rancken
1807–1814 Johan Anders Montén
1818–1827 Erik Johan Friberg
1829–1845 Reinhold Hetzberg, virka lakkautettiin
2. kappalaiset l. chorales
1722–1723 Erik Borenius
1723–1728 Abraham Sadenius
1728–1733 Jakob Frosterus
1733–1746 Abraham Röring
1745–1754 Gabriel Tolpo
1755–1773 Alexander Lauraeus
1774–1787 Johan Arelin
1788–1794 Erik Walliander
1795–1818 Jakob Andström
1821–1831 Matias Jernvall
1832–1845 Karl Gustaf Lilius, virka lakkautettiin
3. kappalaiset l. chorales
1722–1737 Jakob Chytraeus
1737–1758 Gabriel Salinius
1759–1763 Matthias Petrelius
1764–1773 Mikael Avellan
1774–1788 Anders Enlund
1789–1796 Anders Ågren
1797–1813 Abraham Arlin
1814–1815 Fredrik Moberg
1817–1827 Karl Fredrik Mennander
1828–1836 Engelbreckt Boijer, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1739 Karl Johan Beckman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1740 Georg Wassman, vt. 1. kappalainen
1755– Daniel Wirzenius, kirkkoherran apulainen
1764–1766 Gabriel Welonius, papiston apulainen
1774– Gustaf Dahlgren, kirkkoherran apulainen
1781–1784 Alexander Lauraeus, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1785– Gabriel Kristian Cretalén, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1788– Johan Lundgren, kappalaisen apulainen
1788– Jakob Syrenius, armovuodensaarnaaja
1789–1801 Abraham Wilhelm Tuderus, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra
1790– Abraham Arlin, kirkkoherran apulainen
1791– Henrik Weckman, kirkkoherran apulainen
1793– Simon Grönros, kappalaisen apulainen
1798–1802 Johan Andström, kappalaisen apulainen
1802–1804 Josef Pahlman, kirkkoherran apulainen
1803–1805 Johan Borgström, vt. chorales
1804–1805 Jakob Juselius, choralesin apulainen
1805–1806 Simeon Lundvall, vt. chorales
1805–1807 Kristian Grönlund, kirkkoherran apulainen
1796–1807 Mikael Ådelin, armovuodensaarnaaja, sijaischorales, välisaarnaaja
1806–1807 Johan Levan, choralesin apulainen
1807–1815 Gustaf Trönqvist, sijaischorales
1808–1809 Efraim Dahlstedt, choralesin apulainen
1809–1812 Henrik Vilhelm Vahlstein, kirkkoherran apulainen
1812–1816 Vilhelm Malmstén, kirkkoherran apulainen
1813–1817 Johan Daniel Hagner, armovuodensaarnaaja
1814–1817 Isak Daniel Forsman, armovuodensaarnaaja
1815–1818 Erik Johan Friberg, sijaischorales
1818–1821 Matias Rautelius (Jernvall), sijaischorales, armovuodensaarnaaja
1823–1828 Engelbrekt Boijer, kirkkoherran apulainen
1827–1829 Reinhold Henrtzberg, sijaischorales, vt. ja armovuodensaarnaaja
1828–1829 Gustaf Åkerroos, kirkkoherran apulainen
1829–1840 Johan Lampén, kirkkoherran apulainen, vt. chorales
1832–1833 Adolf Dahlberg, kirkkoherran apulainen
1840–1845 Ernst Oskar Stenberg, kirkkoherran apulainen
1840–1844 Johan Vilhelm Elmgren, vt. chorales, alkeisopettaja
Turun suomalais-ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta (1845–1921)
Tuomiorovastit
1844–1857 Johan Adam Edman
1858–1884 Torsten Ture Renvall
1886–1889 Frans Vilhelm Gustaf Hjelt
1891–1906 Gustaf Dahlberg
1908–1919 Juuso Hedberg
1920–1921 Einar Fredrik Napoleon Candolin, tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi
1. kappalaiset
1845–1854 Johan Per Lindholm
1857–1868 Anders Gustaf Indrén
1868–1885 Henrik Adolf Appelberg
1895–1921 Axel Gustaf Keihänen, tuomiokirkkoseurakunnan 1. kappalaiseksi
2. kappalaiset
1845–1846 Reinhold Hertzberg
1848–1872 Fredrik Joakim Ekman
1874–1886 Karl Robert Malmström
1886–1897 Karl Sanfrid Nyman
1898–1910 Teodor Natanael von Pfaler
1910–1915 Karl Konstantin Olander
1915–1921 Väinö Inberg, Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalaiseksi
3. kappalaiset
1845–1857 Karl Gustaf Lilius
1858–1867 Karl Johan August Saxén
1870–1874 Gustaf Dahlberg
1877–1895 Anders Liljefors
1898–1904 Natanael Borg
1904–1907 August Fridolf Peltonen
1908–1921 Johan Engelbert Kallio, Mikaelin seurakunnan kirkkoherraksi
4. kappalaiset
1905–1920 Karl Viktor Lehtonen
1920–1921 Anton Einari Koskenniemi, Martin seurakunnan kappalaiseksi
5. kappalaiset
1908–1921 Johan Gustaf Ahlroth, tuomiokirkkoseurakunnan II kappalaiseksi
6. kappalaiset
1906–1915 Karl Edvin Petterson
1916–1920 Laimi Johannes Roschier
1920–1921 Taimi Gabriel Joutsi, Mikaelin seurakunnan kappalaiseksi
Tuomiokirkon taloudenhoitajat
1845–1868 Niklas Elers
1869–1897 Gustaf Ferdinand Stenström
1900–1921 Karl Teodor Grönstrand
Ylimääräiset papit
1845–1861 Ernst Oskar Stenberg, tuomiorovastin apulainen
1845–1846 Otto Johan Brander, 2. kappalaisen apulainen
1845–1849 Johan Viktor Hummelin, kappalaisen apulainen
1846–1858 Henrik Erland Brander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1849–1855 Anders Aejmelæus, 1. kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1852–1856 Johan Verner Limon, kappalaisen apulainen, sijaiskappalainen
1854–1857 Gustaf Ferdinand Stenström, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1855–1857 Johan Gustaf Hällfors, kirkkoherran apulainen
1855 Gustaf Jansson, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1856–1858 Axel Gabriel Ylander, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen
1857–1874 Karl Robert Malmström, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen
1857–1861 Karl Johan Ahonius, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1861–1869 Gustaf Ferdinand Stenström, kirkkoherran apulainen
1861–1862 Karl Henrik Tervanen, kirkkoherran apulainen
1864–1866 Otto Emil Erflund, kirkkoherran apulainen
1867–1872 Axel Gabriel Ylander, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1871–1873 Lars Gustaf Viktor Dahlberg, kirkkoherran apulainen
1873–1876 Henrik Nybergh, kirkkoherran apulainen
1874 Jakob Vilhelm Bärlund, vt. kappalainen
1874–1877 Karl Alfred Ludvig Tallqvist, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1877 Otto Immanuel Colliander, kirkkoherran apulainen
1877–1880 Herman Kajanus, kirkkoherran apulainen
1880–1882 Adolf Eliel Nordman, kirkkoherran apulainen
1882–1883 Karl Sixtus Olsson, kirkkoherran apulainen
1882 Edvard Hannula, kirkkoherran apulainen
1883–84 Samuel Brynolf Fredrikson, kirkkoherran apulainen
1884–1887 Karl Teodor Grönstrand, kirkkoherran apulainen
1886–1891 Berndt Vilhelm Sjöroos, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vankilan saarnaaja
1887 Isak Vilho Kallio, vt. kappalainen
1887–1890 Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm, kirkkoherran apulainen
1889–1893 Karl Viktor Lehtonen, vt. kappalainen, merimieslähetyksen saarnaaja
1889–1895 Axel Gustaf Keihänen, kappalaisen apulainen
1890–1900 Karl Teodor Grönstrand, kirkkoherran apulainen, vt. taloudenhoitaja
1892 Anton Vilhelm Sederström, kappalaisen apulainen
1892–1893 Jakob Eliel af Hällström, kirkkoherran apulainen
1893–1897 Aksel Sakari Renvall, kirkkoherran apulainen
1893–1894 Juho Pyhälä, kaupungin lähet. saarnaaja, vt. kappalainen
1893 Karl Edvin Pettersson, vt. kappalainen
1894–1895 Kaarlo Edvard Grönlund, vt. kappalainen
1895 Verner Donatus Peltonen, vt. kappalainen
1895 Emil Oskar Ojala, vt. kappalainen
1895–1898 Kustaa Emil Ramstedt, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1897–1898 Alfred Johannes Bäck, kirkkoherran apulainen
1897–1905 Nils Arthur Malin, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1897–1899 August Fridolf Peltonen, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1899–1906 Otto Johannes Caselius, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1900–1908 Johan Engelbert Kallio, papiston apulainen, vt. 4. kappalainen, vt. 5. kappaalinen
1901– Konrad Felix Ahlman, papiston apulainen
1901–1908 Uno Mikael Renvall, kirkkoherran apulainen
1901 Juho Kinnunen, papiston apulainen
1902 Karl Jalmari Rostet, papiston apulainen
1902 Tancred Teuvo Renvall, papiston apulainen
1903 Johan Albert Lundelin, vt. kappalainen
1903 Lauri Reinhold Ahlman, papiston apulainen
1902–1903 Severin Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen
1903–1904 Severin Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen
1905–1906 Severin Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen
1904 Heikki Anias, papiston apulainen
1904 Frans Emil Lehto, kirkkoherran apulainen, vt. 1. kappalainen
1905–1908 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, papiston apulainen, vt. 5. kappalainen
1905–1906 Sturle Harald Berndtson, papiston apulainen, vt. 6. kappalainen
1905– Väinö Inberg, kirkkoherran apulainen
1908– Lauri Johannes Roschier, kirkkoherran apulainen
1908 Oskar Vilhelm Lindberg, papiston apulainen
1909 Selim Jalmar Laurikkala, kirkkoherran apulainen
Turun tuomiokirkkoseurakunta (1921–)
Kirkkoherrat
1921–1935 Einar Fredrik Napoleon Candolin
1936–1948 Albert Alarik Ahtola
1. kappalaiset
1923–1934 Axel Gustaf Keihänen
1936–1953 Toivo Teofilus Hirvonen
2. kappalaiset
1923–1924 Johan Gustaf Ahlroth
1925–1936 Kalle Heribert Kahiluoto
1936–1941 Martti Savelainen
1941–1944 Otto August Kaksonen
1945–1967 Lars Rainer Kaira
Turun Martin seurakunta (1921–)
Kirkkoherrat
1922–1953 Arvi Juho Eemi Nenye
1. kappalaiset
1923–1953 Anton Einari Koskenniemi
Turun Mikaelin seurakunta (1921–)
Kirkkoherrat
1923–1942 Johan Engelbrekt Kallio
1944–1961 Taimi Gabriel Joutsi
Kappalaiset
1923–1940 Taimi Gabriel Joutsi
1941–1968 Toivo Verner Väinölä
Arkisto
Turun tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1698–1944.
Turun kaupungin seurakuntien sisällä muuttaminen alettiin merkitä kirkonkirjoihin vasta 1971.