Yksi Suomen vanhimmista seurakunnista, joka mainitaan jo 1200-luvun alkupuolella. Anomus seurakunnan jakamisesta suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan sai kuninkaalta kieltävän vastauksen 17.1.1633, mutta ehdotukseen suostuttiin lopulta ja jako toteutettiin kuninkaan käskykirjeellä 28.4.1698. Seurakunnilla oli omat papistonsa, mutta yhteinen pääkirkko. Seurakunnat yhdistettiin jälkeen keisarin käskykirjeillä 18.11.1839 ja 27.11.1844.
Turun kaupungin alueella on toimineista kirkollisista instituutioista dominikaaniluostari perustettiin 1249 ja lakkautettiin 1537, Pyhän Gertrudin eli Kerttulin kirkko mainitaan 1439–1512, saksalainen kirkko ei ollut enää toiminnassa 1642, Pyhän Jöranin eli Yrjänän hospitaali mainitaan ainakin jo 1355 ja poltettiin kuningas Kustaa II Aadolfin aikana, Pyhän Mikaelin hospitaalikirkko mainitaan 1654–1782, Pyhänhengenhuone mainitaan ainakin jo 1396 ja purettiin Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahen aikana, kehruuhuone mainitaan vielä 1730, ja Turun linnanseurakunta mainitaan oman kappalaisen kanssa ainakin 1512 ja lakkautettiin 1824. Kaupungissa toimineella Turun ja Porin tarkk’ampujapataljoonalla, Kakolan rangaistusvankilalla ja lääninvankilalla oli kaikilla omat saarnaajansa.
Turun kaupungin jakamaton seurakunta jaettiin neljään seurakuntaan 1921, jolloin perustettiin kaupungin tuomiokirkon ympärillä asuneita suomenkielisiä varten Kasken-, Eskelin ja Käsityöläiskatuun saakka Turun tuomiokirkkoseurakunta, muita Aurajoen länsipuolisia asukkaita varten Turun Mikaelin seurakunta, muita Aurajoen itäpuolisia suomenkielisiä asukkaita varten Turun Martin seurakuntakunta ja kaupungin ruotsinkielisiä asukkaita varten Turun ruotsalainen seurakunta.
Piispanpelto yhdistettiin Turun kaupunkiin keisarin käskykirjeellä 17.4.1839 ja Runsalan alue 27.11.1844. Vähä-Heikkilä siirrettiin Kaarinan seurakunnasta kuuluvaksi Turun Martin seurakuntaan 1935 ja Pahaniemi ja Artukainen Mikaelin seurakuntaan samana vuonna, joista viimeksi mainittu muutos oli toteutettu kunnallisesti jo 1931. Kakskerran seurakunta liitettiin Martin seurakuntaan 1959. Itäharju erotettiin Turun tuomiokirkkoseurakunnasta kuuluvaksi Kaarinan seurakuntaan 1963. Turun Henrikin seurakunta aloitti toimintansa 1963, jolloin siihen tulivat kuulumaan alueita Turun tuomiokirkkoseurakunnan ruutukaava-alueen ulkopuolelta.
Turun kaupunkiin liitettiin Raision kunnasta Pansion alue 1931. Kaarinan kunnan Haritun, Ilpoisten, Kairisten, Koivulan, Kuralan, Nummen, Pappilan, Paaskunnan, Peltolan, Uittamon, Vähä-Heikkilän ja Lausteen kylistä liitettiin tiloja ja tilojen osia kuuluvaksi kaupunkiin 1939, mutta muutokset eivät vaikuttaneet seurakuntajakoon kylien osalta, kuten ei myöskään vaikuttanut Maarian alueiden, kuten Hirvensalon, liittäminen Turkuun 1944. Raision Metsäkylän yksinäistalo sekä osia Mälikkälän ja Pahaniemen kylistä sekä Maarian Suikkilan ja Teräsrautelan yksinäistalot liitettiin kuuluvaksi Turun kaupunkiin 1949.
Muut nimet
Åbo
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran palkka muodostui seurakunnan maksamasta 7000 markasta, 2000 markan huoneenvuokrasta, 600 markasta kirjurin apuun, 1400 markasta kansliatöiden järjestämiseen sekä 4000 markasta kahta apulaista varten 1890-luvulla. Kirkkoherralla oli Vahdon kappelissa niitty, josta vuotuinen vuokra oli 25 markkaa. Kirkkoherra kantoi kruununkymmenyksiä maaseurakunnasta 118,72 hehtolitraa ja valtionrahastosta 123,84 hehtolitraa keisarillisen senaatin päätöksen 10.2.1887. Seurakunnan jokainen kappalainen sai kukin yhteensä kruununkymmenyksiä 68 tynnyriä eli 112,11 hehtolitraa ja 293 markkaa 76 penniä sekä seurakunnalta 5300 markkaa keisarillisen senaatin päätöksellä 7.5.1895.
Turun akatemian ensimmäisellä teologian professorilla oli tuomiorovastin virka vuoteen 1828 ja viran prebendana Turun ruotsalainen seurakunta, lukuun ottamatta 1698–1708, jolloin prebenda kuului mainitun akatemian toiselle teologian professorille. Turun suomalainen seurakunta oli Turun akatemian prebendana 1708–1828.
Kirkkoherrat
1540–1562 Canutus Johannis
1580 Henricus Jacobi
1581–1595 Thomas Laurentii Aboensis
1595–1615 Gregorius Martini Teitt (Teittus)
1615–1633 Joachimus Matthiæe Stutæus
1634–1657 Aeschillus Olai Petræus
Tuomiorovastit
1844–1857 Johan Adam Edman
1858–1884 Torsten Ture Renvall
1886–1889 Frans Vilhelm Gustaf Hjelt
1891–1906 Gustaf Dahlberg
1908–1919 Juuso Hedberg
1920–1921 Einar Fredrik Napoleon Candolin, Turun tuomiokirkkoseuran kirkkoherraksi
Kappalaiset
1557 Simon Sigfridi
1559–1560 Jören Mattsson
1559–1565 Olaws Olai Jordanus Lång (Jordhen)
1559 Matthias Erici
1561–1565 Dionysius Henrici
1561–1565 Olof Henriksson
1565 Olaus Aron eli Aronis
1565 Georgius Henrici
1566 Grels Bertilsson
1566–1567 Marthinus
1569 Johannes Erici
1569–1571 Thomas Laurentii Aboensis
1569–1577 Henricus Andreæ
1571–1572 Urbanus Laurentii
1572–1576 Abrahamus Bernardi
1574 Ludovicus Petri
1575 Christianus Henrici
1576–1578 Jacobus Olaui
1576–1578 Johannes Stephani
1576–1582 Theophilus Martini
1577–1578 Canutus Sigfridi
1578–1582 Stephanus Petri
1578–1587 Nils Nicolai
1579 Olof Jacobi
1579 Jören Jacobi
1579–1583 Bartollus Henrici
1580 Ericus Laurentii
1580–1581 Olauus Georgi
1581–1584 Andreas Petri
1582 Matthias Michaelis
1583–1588 Ericus Matthiæ
1584–1587 Nicolaus Haijan
1584 Nicolaus Erici
1585–1586 Thomas Marci
1585–1586 Johannes Matthiæ
1587–1590 Jören
1588 Clemett
1588–1597 Georgius Michaelis
1589–1590 Henrik
1590 Mårten
1590–1593 Melchior Eschilli
1592 Matthias Nicolai
1592 Johannes Marci
1593–1599 Christofferus Sigfridi
1593 Johannes Mathiæ
1597–1602 Jacobus Matthiæ
1599–1600 Benedictus Thomæ
1599–1606 Johannes Canuti
1600–1602 Matthias Sigfridi
–1602 Salomon Christophori
1601–1608 Mathias Martini
1606–1608 Thomas Marci
1606–1611 Ericus Michaelis Kurck
1606–1616 Johannes Dionysii
1608–1609 Michael Matthæi
1610–1619 Henricus Dionysii
1615–1618 Henricus Jacobi Gråå
1615–1618 Andreas Judas
1616 Andreas Jacobi
1619–1621 Ericus Johannis Lepus
1619–1623 Timotheus Melchioris
1621–1625 Simon Thomæ Patur
1622–1626 Sigfridus Olai
1623 Marthinus Mathæi
1623–1624 Christianus Simonis Agricola
1624–1628 Josephus Petri Gummerus
1625–1630 Johannes Nicolai Wenno
1627–1637 Ericus Georgii
1628–1632 Gregorius Matthæi Favorinus
1633 Josephus
1629–1636 Clemens Clementis
1627–1635 Henricus Nicolai Kålk
–1635 Joachim
1632–1641 Andreas Matthiæ
1633–1636 Jacobus Nicolai Myttyr
1634–1641 Laurentius Petri Aboicus
1633–1635 Thomas Paltu
1635–1639 Henricus Henrici Carstenius
1639–1651 Ericus Mathiæ Falander
1635–1659 Sigfridus Bartholli Brunnerus
1. kappalaiset
1845–1854 Johan Per Lindholm
1857–1868 Anders Gustaf Indrén
1868–1885 Henrik Adolf Appelberg
1895–1921 Axel Gustaf Keihänen, tuomiokirkkoseurakunnan 1. kappalaiseksi
2. kappalaiset
1845–1846 Reinhold Hertzberg
1848–1872 Fredrik Joakim Ekman
1874–1886 Karl Robert Malmström
1886–1897 Karl Sanfrid Nyman
1898–1910 Teodor Natanael von Pfaler
1910–1915 Karl Konstantin Olander
1915–1921 Väinö Inberg, Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalaiseksi
3. kappalaiset
1845–1857 Karl Gustaf Lilius
1858–1867 Karl Johan August Saxén
1870–1874 Gustaf Dahlberg
1877–1895 Anders Liljefors
1898–1904 Natanael Borg
1904–1907 August Fridolf Peltonen
1908–1921 Johan Engelbert Kallio, Mikaelin seurakunnan kirkkoherraksi
4. kappalaiset
1905–1920 Karl Viktor Lehtonen
1920–1921 Anton Einari Koskenniemi, Martin seurakunnan kappalaiseksi
5. kappalaiset
1908–1921 Johan Gustaf Ahlroth, tuomiokirkkoseurakunnan II kappalaiseksi
6. kappalaiset
1906–1915 Karl Edvin Petterson
1916–1920 Laimi Johannes Roschier
1920–1921 Taimi Gabriel Joutsi, Mikaelin seurakunnan kappalaiseksi
Hospitaalin kappalaiset
1563–1564 Laurens Petri
1568 Olaus
1577 Thomas Erici
1578–1580 Andreas Bartholdi
1598 Dionisius
1606–1612 Erik
1614–1617 Eicus Bartholli
1619–1622 Benedictus Matthæi eli Mathiæ
1626–1632 Mats Tyske, ehkä vain köyhien esimies.
1630 Matthias Jonæ
1630– Thomas Matthiæ
Tuomiokirkon taloudenhoitajat
1845–1868 Niklas Elers
1869–1897 Gustaf Ferdinand Stenström
1900–1921 Karl Teodor Grönstrand
Ylimääräiset papit
1845–1861 Ernst Oskar Stenberg, tuomiorovastin apulainen
1845–1846 Otto Johan Brander, 2. kappalaisen apulainen
1845–1849 Johan Viktor Hummelin, kappalaisen apulainen
1846–1858 Henrik Erland Brander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1849–1855 Anders Aejmelæus, 1. kappalaisen apulaine, armovuodensaarnaaja
1852–1856 Johan Verner Limon, kappalaisen apulainen, sijaiskappalainen
1854–1857 Gustaf Ferdinand Stenström, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1855–1857 Johan Gustaf Hällfors, kirkkoherran apulainen
1855 Gustaf Jansson, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1856–1858 Axel Gabriel Ylander, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen
1857–1874 Karl Robert Malmström, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen
1857–1861 Karl Johan Ahonius, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1861–1869 Gustaf Ferdinand Stenström, kirkkoherran apulainen
1861–1862 Karl Henrik Tervanen, kirkkoherran apulainen
1864–1866 Otto Emil Erflund, kirkkoherran apulainen
1867–1872 Axel Gabriel Ylander, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1871–1873 Lars Gustaf Viktor Dahlberg, kirkkoherran apulainen
1873–1876 Henrik Nybergh, kirkkoherran apulainen
1874 Jakob Vilhelm Bärlund, vt. kappalainen
1874–1877 Karl Alfred Ludvig Tallqvist, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1877 Otto Immanuel Colliander, kirkkoherran apulainen
1877–1880 Herman Kajanus, kirkkoherran apulainen
1880–1882 Adolf Eliel Nordman, kirkkoherran apulainen
1882–1883 Karl Sixtus Olsson, kirkkoherran apulainen
1882 Edvard Hannula, kirkkoherran apulainen
1883–84 Samuel Brynolf Fredrikson, kirkkoherran apulainen
1884–1887 Karl Teodor Grönstrand, kirkkoherran apulainen
1886–1891 Berndt Vilhelm Sjöroos, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vankilan saarnaaja
1887 Isak Vilho Kallio, vt. kappalainen
1887–1890 Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm, kirkkoherran apulainen
1889–1893 Karl Viktor Lehtonen, vt. kappalainen, merimieslähetyksen saarnaaja
1889–1895 Axel Gustaf Keihänen, kappalaisen apulainen
1890–1900 Karl Teodor Grönstrand, kirkkoherran apulainen, vt. taloudenhoitaja
1892 Anton Vilhelm Sederström, kappalaisen apulainen
1892–1893 Jakob Eliel af Hällström, kirkkoherran apulainen
1893–1897 Aksel Sakari Renvall, kirkkoherran apulainen
1893–1894 Juho Pyhälä, kaupungin lähet. saarnaaja, vt. kappalainen
1893 Karl Edvin Pettersson, vt. kappalainen
1894–1895 Kaarlo Edvard Grönlund, vt. kappalainen
1895 Verner Donatus Peltonen, vt. kappalainen
1895 Emil Oskar Ojala, vt. kappalainen
1895–1898 Kustaa Emil Ramstedt, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1897–1898 Alfred Johannes Bäck, kirkkoherran apulainen
1897–1905 Nils Arthur Malin, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1897–1899 August Fridolf Peltonen, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1899–1906 Otto Johannes Caselius, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1900–1908 Johan Engelbert Kallio, papiston apulainen, vt. 4. kappalainen, vt. 5. kappaalinen
1901– Konrad Felix Ahlman, papiston apulainen
1901–1908 Uno Mikael Renvall, kirkkoherran apulainen
1901 Juho Kinnunen, papiston apulainen
1902 Karl Jalmari Rostet, papiston apulainen
1902 Tancred Teuvo Renvall, papiston apulainen
1903 Johan Albert Lundelin, vt. kappalainen
1903 Lauri Reinhold Ahlman, papiston apulainen
1902–1903 Severin Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen
1903–1904 Severin Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen
1905–1906 Severin Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen
1904 Heikki Anias, papiston apulainen
1904 Frans Emil Lehto, kirkkoherran apulainen, vt. 1. kappalainen
1905–1908 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, papiston apulainen, vt. 5. kappalainen
1905–1906 Sturle Harald Berndtson, papiston apulainen, vt. 6. kappalainen
1905– Väinö Inberg, kirkkoherran apulainen
1908– Lauri Johannes Roschier, kirkkoherran apulainen
1908 Oskar Vilhelm Lindberg, papiston apulainen
1909 Selim Jalmar Laurikkala, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Turun tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 175 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1698–1944.
Turun kaupungin seurakuntien sisällä muuttaminen alettiin merkitä kirkonkirjoihin vasta 1971.