top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Turku

Päivitetty: 13. jouluk. 2024


Yksi Suomen vanhimmista seurakunnista, joka mainitaan jo 1200-luvun alkupuolella. Anomus seurakunnan jakamisesta suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan sai kuninkaalta kieltävän vastauksen 17.1.1633. Ehdotukseen suostuttiin kuitenkin lopulta ja jako toteutettiin kuninkaan käskykirjeellä 28.4.1698. Seurakunnilla oli omat papistonsa mutta yhteinen pääkirkko. Seurakunnat yhdistettiin jälleen keisarin käskykirjeillä 18.11.1839 ja 27.11.1844.


Turun kaupungin alueella toimineista kirkollisista instituutioista dominikaaniluostari perustettiin 1249 ja lakkautettiin 1537. Pyhän Gertrudin eli Kerttulin kirkko mainitaan 1439–1512. Saksalainen kirkko ei ollut enää toiminnassa 1642. Pyhän Jöranin eli Yrjänän hospitaali mainitaan ainakin jo 1355 ja poltettiin kuningas Kustaa II Aadolfin aikana. Pyhän Mikaelin hospitaalikirkko mainitaan 1654–1782. Pyhänhengenhuone mainitaan ainakin jo 1396 ja se purettiin Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen aikana. Kehruuhuone mainitaan vielä 1730. Turun linnanseurakunta mainitaan oman kappalaisen kanssa ainakin jo 1512 ja se lakkautettiin 1824. Kaupungissa toimineella Turun ja Porin tarkk’ampujapataljoonalla, Kakolan rangaistusvankilalla ja lääninvankilalla oli kaikilla omat saarnaajansa.


Turun kaupungin jakamaton seurakunta jaettiin neljään seurakuntaan 1921, jolloin perustettiin kaupungin tuomiokirkon ympärillä Kasken-, Eskelin ja Käsityöläiskadun rajaamalla alueella asuneita suomenkielisiä varten Turun tuomiokirkkoseurakunta. Muita Aurajoen länsipuolella asuneita asukkaita varten perustettiin Turun Mikaelin seurakunta ja vastaavasti muita Aurajoen itäpuolen suomenkielisiä asukkaita varten Turun Martin seurakuntakunta. Kaupungin ruotsinkielisiä asukkaita varten perustettiin Turun ruotsalainen seurakunta.


Piispanpelto yhdistettiin Turun kaupunkiin keisarin käskykirjeellä 17.4.1839 ja Runsalan alue 27.11.1844. Vähä-Heikkilä siirrettiin Kaarinan seurakunnasta kuuluvaksi Turun Martin seurakuntaan 1935 ja Pahaniemi ja Artukainen Mikaelin seurakuntaan samana vuonna, joista viimeksi mainittu liitos oli toteutettu kunnallisesti jo 1931. Kakskerran seurakunta liitettiin Martin seurakuntaan 1959. Itäharju erotettiin Turun tuomiokirkkoseurakunnasta kuuluvaksi Kaarinan seurakuntaan 1963. Turun Henrikin seurakunta aloitti toimintansa 1963, jolloin siihen tuli kuulumaan alueita Turun tuomiokirkkoseurakunnan ruutukaava-alueen ulkopuolelta.


Turun kaupunkiin liitettiin Raision kunnasta Pansion alue 1931. Kaarinan kunnan Haritun, Ilpoisten, Kairisten, Koivulan, Kuralan, Nummen, Pappilan, Paaskunnan, Peltolan, Uittamon, Vähä-Heikkilän ja Lausteen kylistä liitettiin tiloja ja tilojen osia kuuluvaksi kaupunkiin 1939, mutta muutokset eivät vaikuttaneet seurakuntajakoon kylien osalta. Myöskään Maarian alueiden, kuten Hirvensalon, liittäminen Turkuun 1944 ei vaikuttanut seurakuntajakoon. Raision Metsäkylän yksinäistalo sekä osia Mälikkälän ja Pahaniemen kylistä sekä Maarian Suikkilan ja Teräsrautelan yksinäistalot liitettiin kuuluvaksi Turun kaupunkiin 1949.


Muut nimet

Åbo


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran palkka muodostui 1890-luvulla seurakunnan maksamasta 7000 markasta, 2000 markan huoneenvuokrasta, 600 markasta kirjurin apuun, 1400 markasta kansliatöiden järjestämiseen sekä 4000 markasta kahta apulaista varten. Kirkkoherralla oli Vahdon kappelissa niitty, josta vuotuinen vuokra oli 25 markkaa. Kirkkoherra kantoi kruununkymmenyksiä maaseurakunnasta 118,72 hehtolitraa ja valtionrahastosta 123,84 hehtolitraa Keisarillisen senaatin päätöksen 10.2.1887 mukaan. Seurakunnan jokainen kappalainen sai kukin yhteensä kruununkymmenyksiä 68 tynnyriä eli 112,11 hehtolitraa ja 293 markkaa 76 penniä sekä seurakunnalta 5300 markkaa Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.5.1895.


Turun Akatemian ensimmäisellä teologian professorilla oli tuomiorovastin virka vuoteen 1828 ja viran prebendana Turun ruotsalainen seurakunta, lukuunottamatta ajanjaksoa 1698–1708, jolloin prebenda kuului Akatemian toiselle teologian professorille. Turun suomalainen seurakunta oli Turun Akatemian prebendana 1708–1828.


Kirkkoherrat

1540–1562 Canutus Johannis

1580 Henricus Jacobi

1581–1595 Thomas Laurentii Aboensis

1595–1615 Gregorius Martini Teitt (Teittus)

1615–1633 Joachimus Matthiæe Stutæus




Kappalaiset

1557 Simon Sigfridi

1559–1560 Jören Mattsson

1559–1565 Olaws Olai Jordanus Lång (Jordhen)

1559 Matthias Erici

1561–1565 Dionysius Henrici

1561–1565 Olof Henriksson

1565 Olaus Aron eli Aronis

1565 Georgius Henrici

1566 Grels Bertilsson

1566–1567 Marthinus

1569 Johannes Erici

1569–1571 Thomas Laurentii Aboensis

1569–1577 Henricus Andreæ

1571–1572 Urbanus Laurentii

1572–1576 Abrahamus Bernardi

1574 Ludovicus Petri

1575 Christianus Henrici

1576–1578 Jacobus Olaui

1576–1578 Johannes Stephani

1576–1582 Theophilus Martini

1577–1578 Canutus Sigfridi

1578–1582 Stephanus Petri

1578–1587 Nils Nicolai

1579 Olof Jacobi

1579 Jören Jacobi

1579–1583 Bartollus Henrici

1580 Ericus Laurentii

1580–1581 Olauus Georgi

1581–1584 Andreas Petri

1582 Matthias Michaelis

1583–1588 Ericus Matthiæ

1584–1587 Nicolaus Haijan

1584 Nicolaus Erici

1585–1586 Thomas Marci

1585–1586 Johannes Matthiæ

1587–1590 Jören

1588 Clemett

1588–1597 Georgius Michaelis

1589–1590 Henrik

1590 Mårten

1590–1593 Melchior Eschilli

1592 Matthias Nicolai

1592 Johannes Marci

1593–1599 Christofferus Sigfridi

1593 Johannes Mathiæ

1597–1602 Jacobus Matthiæ

1599–1600 Benedictus Thomæ

1599–1606 Johannes Canuti

1600–1602 Matthias Sigfridi

–1602 Salomon Christophori

1601–1608 Mathias Martini

1606–1608 Thomas Marci

1606–1611 Ericus Michaelis Kurck

1606–1616 Johannes Dionysii

1608–1609 Michael Matthæi

1610–1619 Henricus Dionysii

1615–1618 Henricus Jacobi Gråå

1615–1618 Andreas Judas

1616 Andreas Jacobi

1619–1621 Ericus Johannis Lepus

1619–1623 Timotheus Melchioris

1621–1625 Simon Thomæ Patur

1622–1626 Sigfridus Olai

1623 Marthinus Mathæi

1623–1624 Christianus Simonis Agricola

1624–1628 Josephus Petri Gummerus

1625–1630 Johannes Nicolai Wenno

1627–1637 Ericus Georgii

1628–1632 Gregorius Matthæi Favorinus

1633 Josephus

1629–1636 Clemens Clementis

1627–1635 Henricus Nicolai Kålk

–1635 Joachim

1632–1641 Andreas Matthiæ

1633–1636 Jacobus Nicolai Myttyr

1634–1641 Laurentius Petri Aboicus

1633–1635 Thomas Paltu

1639–1651 Ericus Mathiæ Falander

1635–1659 Sigfridus Bartholli Brunnerus


Saarnaajat

1558–1561 Sigfrid Laurentii

1568–1570 Henricus Canuti

1571 Matthias Petri

1581 Olaus Georgii

1581–1583 Jacob Petri Finno

1611 Erich


Hospitaalin kappalaiset

1563–1564 Laurens Petri

1568 Olaus

1577 Thomas Erici

1578–1580 Andreas Bartholdi

1598 Dionisius

1606–1612 Erik

1614–1617 Eicus Bartholli

1619–1622 Benedictus Matthæi eli Mathiæ

1626–1632 Mats Tyske, ehkä vain köyhien esimies.

1630 Matthias Jonæ

1630– Thomas Matthiæ


Turun linnan seurakunta

Linnansaarnaajat

1556–1558 Lars Jonsson

1557–1561 Jöns Thomasson

1559–1561 Philippus Andreæ

1561– Ericus

Albrecht

Wincentius

Johan Clerica, ehkä vain lukkari

1565 Eschillus Olaj

1566–1568 Johannes Grindhenn

1571–1575 Johannes Erici

1575–1576 Christiernus Henrici

1576 Knut Johannis

1577 Jacob Olaui

1577 Henrik Andreæ

1581–1583 Ludwich Petri

1582–1587 Matthias Nicolai Biur

1588 Nicolaus Magni

1589 Ericus Jacobi

1589–1596 Mårten Erici

1597–1600 Michael Nicolai

1600–1601 Johannes Petri

1602 Laurentius Johannis

1603 Påffuel Jonsson

1604–1606 Simon

1606–1612 Johannes Laurentii Gestricius (Suecus)

1612 Ericus

1614–1618 Thomas Simonis

1619 Johannes Laurentii

1640 Petrus Bartholinus

1632 Jacob

1634–1635 Michael Erici

1638 Laurentius Sigfridi

1641 Andreas Jonæ Orræus

1723–1732 Erik Borenius

1732–1735 Petter Fortelius

1735–1746 Samuel Wacklin

1748–1753 Abrham Achrenius

1753–1756 Karl Barck

1756–1764 Erik Lencqvist

1765–1773 Erik Sannholm

1780–1786 Johan Tennberg

1787–1789 Mikael Lunden

1789–1799 Hans Henrik Floman

1812–1819 Johan Lönnmark

1848–1852 Ernst Oskar Stenberg, virka lakkautettiin


Vt. linnansaarnaajat

1800–1802 Johan Floman

1802–1803 Johan Andströmer

1803–1805 Simeon Lundvall

1805–1807 Johan Borgström, pataljoonan saarnaaja

1807–1812 Johan Lönnmark

1824–1825 Ulrik Leidenius


Turun ruotsalainen seurakunta (1698–1845)

Tuomiorovastit

1728–1734 Jonas Fahlenius

1734–1744 Anders Bergius

1745–1746 Johan Wallenius

1746–1748 Johan Browallius

1749–1753 Gabriel Lauraeus

1755–1779 Samuel Pryss

1779–1788 Jakob Gadolin

1789–1812 Kristian Cavander

1812–1843 Gustaf Gadolin, virka lakkautettiin


1. kappalaiset

1721–1726 Johan Hornborg

1733–1740 Jakob Frosterus

1741–1746 Mikael Lebell

1746–1750 Gustaf Haartman

1750–1765 Anders Wetterblad

1766–1772 Jonas Dahlgren

1774–1783 Johan Brunnerus

1795–1846 Matias Nordqvist, arkkidiakonius, virka lakkautettiin


2. kappalaiset

1722–1733 Johan Amnell

1733–1741 Isak Ervast

1742–1786 Martin Arenius

1788–1793 Adam Pahlman

1794–1806 Erland Rosenback, arkkidiakonius

1807–1820 Johan Grönlund

1834–1845 Johan Per Lindholm, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1723– Johan Sipelius, papiston apulainen

1725–1728 Isak Rothovius, papiston apulainen

–1728 Jakob Frosterus, kappalaisen apulainen

1728–1730 Erik Afzelius, tuomiorovastin apulainen

1729– Henrik Alanus, vt. kirkkoherra

1734–1736 Jonas Martin Friberg, kappalaisen apulainen

–1734 Erik Cajanus, apulaispappi

1737–1741 Mikael Lebell, kirkkoherran apulainen

1737–1739 Erik Munselius, kappalaisen apulainen

1737–1738 Petter Snellman, apulaispappi

1741–1742 Martin Arenius, papiston apulainen

1741–1746 Gustaf Haartman, papiston apulainen

1746–1750 Anders Wetterblad, kirkkoherran apulainen

1749– Jonas Dahlgren, kirkkoherran apulainen

1753–1754 Aron Prochman, kirkkoherran apulainen

1763– Jonas Monselius, tuomiorovastin apulainen

1772–1774 Johan Brunnerus, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1779– Hans Henrik Floman, apulaispappi

1783–1785 Matthias Nordqvist, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1793–1794 Erland Rosenback, vt. 2. kappalainen

1794– Johan Floman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1798–1812 Kristian Blanqvist, tuomiorovastin apulainen

1802–1803 Simeon Lundvall, papiston apulainen

1804–1806 Isak Grönfors, kappalaisen apulainen

1806–1814 Fredrik Moberg, kappalaisen apulainen

1808–1810 Didrik Johan Lohman, vt. taloudenhoitaja

1810–1816 Jonas Monselius, tuomiorovastin apulainen

1811–1812 Gustaf Telenius, kappalaisen apulainen

1812–1817 Karl Fredrik Mennander, papiston apulainen

1812–1816 Fredrik Korsström, kappalaisen apulainen

1816–1824 Karl Fredrik Lindevall, kappalaisen apulainen, tuomiorovastin apulainen

1818–1830 David Johan Vegelius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. taloudenhoit.

1824–1825 Klas Johan Tamlander, tuomiorovastin apulainen

1825–1834 Johan Per Lindholm, papiston apulainen, vt. kappalainen, tuomiorovastin apulainen

1831–1835 Nils Elers, vt. taloudenhoitaja

1832–1834 Anton Gabriel Dahl, papiston apulainen

1835–1842 Joel Kristian Grahn, kappalaisen sijainen

1842–1845 Otto Johan Brander, kappalaisen sijainen


Tuomiokirkon taloudenhoitajat

1730–1748 Jakob Gavelin

1748–1772 David Deutsch

1773–1788 Alexander Lauraeus

1789–1808 Niklas Hjelt

1810–1832 David Johan Lohman

1835–1845 Nils Elers


Tuomiokirkon taloudenhoitajan apulaiset

1740–1744 Georg Wolfstedt

–1776 Johan Widberg

1777–1781 Alexander Lauraeus

1781–1784 Simon Helenius


Turun suomalainen seurakunta (1698–1845)

Kirkkoherrat

1722–1724 Gabriel Juslenius

1725–1734 Daniel Juslenius

1734–1740 Isak Björklund

1741–1745 Johan Wallenius

1745–1746 Gregorius Stenman

1752–1779 Jakob Gadolin

1790–1795 Jakob Tengström

1796–1804 Gustaf Gadolin

1807–1816 Alexander Lauræus

1817–1844 Johan Adam Edman, virka lakkautettiin


1. kappalaiset l. chorales

1724–1738 Johan Hortelius

1740–1744 Georg Wassman

1745–1766 Wilhelm Ross

1769–1779 Gabriel Welonius

1780–1785 Gustaf Dahlgren

1789–1803 Gustaf Rancken

1818–1827 Erik Johan Friberg

1829–1845 Reinhold Hetzberg, virka lakkautettiin


2. kappalaiset l. chorales

1722–1723 Erik Borenius

1723–1728 Abraham Sadenius

1728–1733 Jakob Frosterus

1733–1746 Abraham Röring

1745–1754 Gabriel Tolpo

1755–1773 Alexander Lauraeus

1774–1787 Johan Arelin

1788–1794 Erik Walliander

1795–1818 Jakob Andström

1821–1831 Matias Jernvall

1832–1845 Karl Gustaf Lilius, virka lakkautettiin


3. kappalaiset l. chorales

1722–1737 Jakob Chytraeus

1737–1758 Gabriel Salinius

1759–1763 Matthias Petrelius

1764–1773 Mikael Avellan

1774–1788 Anders Enlund

1789–1796 Anders Ågren

1797–1813 Abraham Arlin

1814–1815 Fredrik Moberg

1828–1836 Engelbreckt Boijer, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1739 Karl Johan Beckman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1740 Georg Wassman, vt. 1. kappalainen

1755– Daniel Wirzenius, kirkkoherran apulainen

1764–1766 Gabriel Welonius, papiston apulainen

1774– Gustaf Dahlgren, kirkkoherran apulainen

1781–1784 Alexander Lauraeus, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1785– Gabriel Kristian Cretalén, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1788– Johan Lundgren, kappalaisen apulainen

1788– Jakob Syrenius, armovuodensaarnaaja

1789–1801 Abraham Wilhelm Tuderus, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra

1790– Abraham Arlin, kirkkoherran apulainen

1791– Henrik Weckman, kirkkoherran apulainen

1793– Simon Grönros, kappalaisen apulainen

1798–1802 Johan Andström, kappalaisen apulainen

1802–1804 Josef Pahlman, kirkkoherran apulainen

1803–1805 Johan Borgström, vt. chorales

1804–1805 Jakob Juselius, choralesin apulainen

1805–1806 Simeon Lundvall, vt. chorales

1805–1807 Kristian Grönlund, kirkkoherran apulainen

1796–1807 Mikael Ådelin, armovuodensaarnaaja, sijaischorales, välisaarnaaja

1806–1807 Johan Levan, choralesin apulainen

1807–1815 Gustaf Trönqvist, sijaischorales

1808–1809 Efraim Dahlstedt, choralesin apulainen

1809–1812 Henrik Vilhelm Vahlstein, kirkkoherran apulainen

1812–1816 Vilhelm Malmstén, kirkkoherran apulainen

1813–1817 Johan Daniel Hagner, armovuodensaarnaaja

1814–1817 Isak Daniel Forsman, armovuodensaarnaaja

1815–1818 Erik Johan Friberg, sijaischorales

1818–1821 Matias Rautelius (Jernvall), sijaischorales, armovuodensaarnaaja

1823–1828 Engelbrekt Boijer, kirkkoherran apulainen

1827–1829 Reinhold Henrtzberg, sijaischorales, vt. ja armovuodensaarnaaja

1828–1829 Gustaf Åkerroos, kirkkoherran apulainen

1829–1840 Johan Lampén, kirkkoherran apulainen, vt. chorales

1832–1833 Adolf Dahlberg, kirkkoherran apulainen

1840–1845 Ernst Oskar Stenberg, kirkkoherran apulainen

1840–1844 Johan Vilhelm Elmgren, vt. chorales, alkeisopettaja



Turun suomalais-ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta (1845–1921)

Tuomiorovastit

1844–1857 Johan Adam Edman

1891–1906 Gustaf Dahlberg

1908–1919 Juuso Hedberg

1920–1921 Einar Fredrik Napoleon Candolin, tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi


1. kappalaiset

1845–1854 Johan Per Lindholm

1895–1921 Axel Gustaf Keihänen, tuomiokirkkoseurakunnan 1. kappalaiseksi


2. kappalaiset

1845–1846 Reinhold Hertzberg

1886–1897 Karl Sanfrid Nyman

1915–1921 Väinö Inberg, Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalaiseksi


3. kappalaiset

1845–1857 Karl Gustaf Lilius

1870–1874 Gustaf Dahlberg

1877–1895 Anders Liljefors

1898–1904 Natanael Borg

1908–1921 Johan Engelbert Kallio, Mikaelin seurakunnan kirkkoherraksi


4. kappalaiset

1920–1921 Anton Einari Koskenniemi, Martin seurakunnan kappalaiseksi


5. kappalaiset

1908–1921 Johan Gustaf Ahlroth, tuomiokirkkoseurakunnan II kappalaiseksi


6. kappalaiset

1916–1920 Laimi Johannes Roschier

1920–1921 Taimi Gabriel Joutsi, Mikaelin seurakunnan kappalaiseksi


Tuomiokirkon taloudenhoitajat

1845–1868 Niklas Elers


Ylimääräiset papit

1845–1861 Ernst Oskar Stenberg, tuomiorovastin apulainen

1845–1846 Otto Johan Brander, 2. kappalaisen apulainen

1845–1849 Johan Viktor Hummelin, kappalaisen apulainen

1846–1858 Henrik Erland Brander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1849–1855 Anders Aejmelæus, 1. kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1852–1856 Johan Verner Limon, kappalaisen apulainen, sijaiskappalainen

1854–1857 Gustaf Ferdinand Stenström, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1855–1857 Johan Gustaf Hällfors, kirkkoherran apulainen

1855 Gustaf Jansson, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1856–1858 Axel Gabriel Ylander, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen

1857–1874 Karl Robert Malmström, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1857–1861 Karl Johan Ahonius, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1861–1869 Gustaf Ferdinand Stenström, kirkkoherran apulainen

1861–1862 Karl Henrik Tervanen, kirkkoherran apulainen

1864–1866 Otto Emil Erflund, kirkkoherran apulainen

1867–1872 Axel Gabriel Ylander, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1871–1873 Lars Gustaf Viktor Dahlberg, kirkkoherran apulainen

1873–1876 Henrik Nybergh, kirkkoherran apulainen

1874 Jakob Vilhelm Bärlund, vt. kappalainen

1874–1877 Karl Alfred Ludvig Tallqvist, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1877 Otto Immanuel Colliander, kirkkoherran apulainen

1877–1880 Herman Kajanus, kirkkoherran apulainen

1880–1882 Adolf Eliel Nordman, kirkkoherran apulainen

1882–1883 Karl Sixtus Olsson, kirkkoherran apulainen

1882 Edvard Hannula, kirkkoherran apulainen

1883–84 Samuel Brynolf Fredrikson, kirkkoherran apulainen

1884–1887 Karl Teodor Grönstrand, kirkkoherran apulainen

1886–1891 Berndt Vilhelm Sjöroos, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vankilan saarnaaja

1887 Isak Vilho Kallio, vt. kappalainen

1887–1890 Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm, kirkkoherran apulainen

1889–1893 Karl Viktor Lehtonen, vt. kappalainen, merimieslähetyksen saarnaaja

1889–1895 Axel Gustaf Keihänen, kappalaisen apulainen

1890–1900 Karl Teodor Grönstrand, kirkkoherran apulainen, vt. taloudenhoitaja

1892 Anton Vilhelm Sederström, kappalaisen apulainen

1892–1893 Jakob Eliel af Hällström, kirkkoherran apulainen

1893–1897 Aksel Sakari Renvall, kirkkoherran apulainen

1893–1894 Juho Pyhälä, kaupungin lähet. saarnaaja, vt. kappalainen

1893 Karl Edvin Pettersson, vt. kappalainen

1894–1895 Kaarlo Edvard Grönlund, vt. kappalainen

1895 Verner Donatus Peltonen, vt. kappalainen

1895 Emil Oskar Ojala, vt. kappalainen

1895–1898 Kustaa Emil Ramstedt, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1897–1898 Alfred Johannes Bäck, kirkkoherran apulainen

1897–1905 Nils Arthur Malin, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1897–1899 August Fridolf Peltonen, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1899–1906 Otto Johannes Caselius, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1900–1908 Johan Engelbert Kallio, papiston apulainen, vt. 4. kappalainen, vt. 5. kappaalinen

1901– Konrad Felix Ahlman, papiston apulainen

1901–1908 Uno Mikael Renvall, kirkkoherran apulainen

1901 Juho Kinnunen, papiston apulainen

1902 Karl Jalmari Rostet, papiston apulainen

1902 Tancred Teuvo Renvall, papiston apulainen

1903 Johan Albert Lundelin, vt. kappalainen

1903 Lauri Reinhold Ahlman, papiston apulainen

1902–1903 Severin Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen

1903–1904 Severin Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen

1905–1906 Severin Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen

1904 Heikki Anias, papiston apulainen

1904 Frans Emil Lehto, kirkkoherran apulainen, vt. 1. kappalainen

1905–1908 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, papiston apulainen, vt. 5. kappalainen

1905–1906 Sturle Harald Berndtson, papiston apulainen, vt. 6. kappalainen

1905– Väinö Inberg, kirkkoherran apulainen

1908– Lauri Johannes Roschier, kirkkoherran apulainen

1908 Oskar Vilhelm Lindberg, papiston apulainen

1909 Selim Jalmar Laurikkala, kirkkoherran apulainen


Turun tuomiokirkkoseurakunta (1921–)

Kirkkoherrat

1936–1948 Albert Alarik Ahtola


1. kappalaiset

1936–1953 Toivo Teofilus Hirvonen


2. kappalaiset

1923–1924 Johan Gustaf Ahlroth

1925–1936 Kalle Heribert Kahiluoto

1936–1941 Martti Savelainen

1941–1944 Otto August Kaksonen

1945–1967 Lars Rainer Kaira


Turun Martin seurakunta (1921–)

Kirkkoherrat

1922–1953 Arvi Juho Eemi Nenye


1. kappalaiset



Turun Mikaelin seurakunta (1921–)

Kirkkoherrat

1944–1961 Taimi Gabriel Joutsi


Kappalaiset

1923–1940 Taimi Gabriel Joutsi

1941–1968 Toivo Verner Väinölä



 

Arkisto


Turun tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1698–1944.


Turun kaupungin seurakuntien sisällä muuttaminen alettiin merkitä kirkonkirjoihin vasta 1971.


Linkit

Hae

© Suomen Sukututkimusseura 2025

bottom of page