top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Turku


Yksi Suomen vanhimmista seurakunnista, joka mainitaan jo 1200-luvun alkupuolella. Anomus seurakunnan jakamisesta suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan sai kuninkaalta kieltävän vastauksen 17.1.1633, mutta ehdotukseen suostuttiin lopulta ja jako toteutettiin kuninkaan käskykirjeellä 28.4.1698. Seurakunnilla oli omat papistonsa, mutta yhteinen pääkirkko. Seurakunnat yhdistettiin jälkeen keisarin käskykirjeillä 18.11.1839 ja 27.11.1844.


Turun kaupungin alueella on toimineista kirkollisista instituutioista dominikaaniluostari perustettiin 1249 ja lakkautettiin 1537, Pyhän Gertrudin eli Kerttulin kirkko mainitaan 1439–1512, saksalainen kirkko ei ollut enää toiminnassa 1642, Pyhän Jöranin eli Yrjänän hospitaali mainitaan ainakin jo 1355 ja poltettiin kuningas Kustaa II Aadolfin aikana, Pyhän Mikaelin hospitaalikirkko mainitaan 1654–1782, Pyhänhengenhuone mainitaan ainakin jo 1396 ja purettiin Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahen aikana, kehruuhuone mainitaan vielä 1730, ja Turun linnanseurakunta mainitaan oman kappalaisen kanssa ainakin 1512 ja lakkautettiin 1824. Kaupungissa toimineella Turun ja Porin tarkk’ampujapataljoonalla, Kakolan rangaistusvankilalla ja lääninvankilalla oli kaikilla omat saarnaajansa.


Turun kaupungin jakamaton seurakunta jaettiin neljään seurakuntaan 1921, jolloin perustettiin kaupungin  tuomiokirkon ympärillä asuneita suomenkielisiä varten Kasken-, Eskelin ja Käsityöläiskatuun saakka Turun tuomiokirkkoseurakunta, muita Aurajoen länsipuolisia asukkaita varten Turun Mikaelin seurakunta, muita Aurajoen itäpuolisia suomenkielisiä asukkaita varten Turun Martin seurakuntakunta ja kaupungin ruotsinkielisiä asukkaita varten Turun ruotsalainen seurakunta.


Piispanpelto yhdistettiin Turun kaupunkiin keisarin käskykirjeellä 17.4.1839 ja Runsalan alue 27.11.1844. Vähä-Heikkilä siirrettiin Kaarinan seurakunnasta kuuluvaksi Turun Martin seurakuntaan 1935 ja Pahaniemi ja Artukainen Mikaelin seurakuntaan samana vuonna, joista viimeksi mainittu muutos oli toteutettu kunnallisesti jo 1931. Kakskerran seurakunta liitettiin Martin seurakuntaan 1959. Itäharju erotettiin Turun tuomiokirkkoseurakunnasta kuuluvaksi Kaarinan seurakuntaan 1963. Turun Henrikin seurakunta aloitti toimintansa 1963, jolloin siihen tulivat kuulumaan alueita Turun tuomiokirkkoseurakunnan ruutukaava-alueen ulkopuolelta.


Turun kaupunkiin liitettiin Raision kunnasta Pansion alue 1931. Kaarinan kunnan Haritun, Ilpoisten, Kairisten, Koivulan, Kuralan, Nummen, Pappilan, Paaskunnan, Peltolan, Uittamon, Vähä-Heikkilän ja Lausteen kylistä liitettiin tiloja ja tilojen osia kuuluvaksi kaupunkiin 1939, mutta muutokset eivät vaikuttaneet seurakuntajakoon kylien osalta, kuten ei myöskään vaikuttanut Maarian alueiden, kuten Hirvensalon, liittäminen Turkuun 1944. Raision Metsäkylän yksinäistalo sekä osia Mälikkälän ja Pahaniemen kylistä sekä Maarian Suikkilan ja Teräsrautelan yksinäistalot liitettiin kuuluvaksi Turun kaupunkiin 1949.


Muut nimet

Åbo


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran palkka muodostui seurakunnan maksamasta 7000 markasta, 2000 markan huoneenvuokrasta, 600 markasta kirjurin apuun, 1400 markasta kansliatöiden järjestämiseen sekä 4000 markasta kahta apulaista varten 1890-luvulla.  Kirkkoherralla oli Vahdon kappelissa niitty, josta vuotuinen vuokra oli 25 markkaa. Kirkkoherra kantoi kruununkymmenyksiä maaseurakunnasta 118,72 hehtolitraa ja valtionrahastosta 123,84 hehtolitraa keisarillisen senaatin päätöksen 10.2.1887. Seurakunnan jokainen kappalainen sai kukin yhteensä kruununkymmenyksiä 68 tynnyriä eli 112,11 hehtolitraa ja 293 markkaa 76 penniä sekä seurakunnalta 5300 markkaa keisarillisen senaatin päätöksellä 7.5.1895.


Turun akatemian ensimmäisellä teologian professorilla oli tuomiorovastin virka vuoteen 1828 ja viran prebendana Turun ruotsalainen seurakunta, lukuun ottamatta 1698–1708, jolloin prebenda kuului mainitun akatemian toiselle teologian professorille. Turun suomalainen seurakunta oli Turun akatemian prebendana 1708–1828.


Kirkkoherrat

1540–1562 Canutus Johannis

1580 Henricus Jacobi

1581–1595 Thomas Laurentii Aboensis

1595–1615 Gregorius Martini Teitt (Teittus)

1615–1633 Joachimus Matthiæe Stutæus


Tuomiorovastit

1844–1857 Johan Adam Edman

1891–1906 Gustaf Dahlberg

1908–1919 Juuso Hedberg

1920–1921 Einar Fredrik Napoleon Candolin, Turun tuomiokirkkoseuran kirkkoherraksi


Kappalaiset

1557 Simon Sigfridi

1559–1560 Jören Mattsson

1559–1565 Olaws Olai Jordanus Lång (Jordhen)

1559 Matthias Erici

1561–1565 Dionysius Henrici

1561–1565 Olof Henriksson

1565 Olaus Aron eli Aronis

1565 Georgius Henrici

1566 Grels Bertilsson

1566–1567 Marthinus

1569 Johannes Erici

1569–1571 Thomas Laurentii Aboensis

1569–1577 Henricus Andreæ

1571–1572 Urbanus Laurentii

1572–1576 Abrahamus Bernardi

1574 Ludovicus Petri

1575 Christianus Henrici

1576–1578 Jacobus Olaui

1576–1578 Johannes Stephani

1576–1582 Theophilus Martini

1577–1578 Canutus Sigfridi

1578–1582 Stephanus Petri

1578–1587 Nils Nicolai

1579 Olof Jacobi

1579 Jören Jacobi

1579–1583 Bartollus Henrici

1580 Ericus Laurentii

1580–1581 Olauus Georgi

1581–1584 Andreas Petri

1582 Matthias Michaelis

1583–1588 Ericus Matthiæ

1584–1587 Nicolaus Haijan

1584 Nicolaus Erici

1585–1586 Thomas Marci

1585–1586 Johannes Matthiæ

1587–1590 Jören

1588 Clemett

1588–1597 Georgius Michaelis

1589–1590 Henrik

1590 Mårten

1590–1593 Melchior Eschilli

1592 Matthias Nicolai

1592 Johannes Marci

1593–1599 Christofferus Sigfridi

1593 Johannes Mathiæ

1597–1602 Jacobus Matthiæ

1599–1600 Benedictus Thomæ

1599–1606 Johannes Canuti

1600–1602 Matthias Sigfridi

–1602 Salomon Christophori

1601–1608 Mathias Martini

1606–1608 Thomas Marci

1606–1611 Ericus Michaelis Kurck

1606–1616 Johannes Dionysii

1608–1609 Michael Matthæi

1610–1619 Henricus Dionysii

1615–1618 Henricus Jacobi Gråå

1615–1618 Andreas Judas

1616 Andreas Jacobi

1619–1621 Ericus Johannis Lepus

1619–1623 Timotheus Melchioris

1621–1625 Simon Thomæ Patur

1622–1626 Sigfridus Olai

1623 Marthinus Mathæi

1623–1624 Christianus Simonis Agricola

1624–1628 Josephus Petri Gummerus

1625–1630 Johannes Nicolai Wenno

1627–1637 Ericus Georgii

1628–1632 Gregorius Matthæi Favorinus

1633 Josephus

1629–1636 Clemens Clementis

1627–1635 Henricus Nicolai Kålk

–1635 Joachim

1632–1641 Andreas Matthiæ

1633–1636 Jacobus Nicolai Myttyr

1634–1641 Laurentius Petri Aboicus

1633–1635 Thomas Paltu

1639–1651 Ericus Mathiæ Falander

1635–1659 Sigfridus Bartholli Brunnerus


1. kappalaiset

1845–1854 Johan Per Lindholm

1895–1921 Axel Gustaf Keihänen, tuomiokirkkoseurakunnan 1. kappalaiseksi


2. kappalaiset

1845–1846 Reinhold Hertzberg

1886–1897 Karl Sanfrid Nyman

1915–1921 Väinö Inberg, Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalaiseksi


3. kappalaiset

1845–1857 Karl Gustaf Lilius

1870–1874 Gustaf Dahlberg

1877–1895 Anders Liljefors

1898–1904 Natanael Borg

1908–1921 Johan Engelbert Kallio, Mikaelin seurakunnan kirkkoherraksi


4. kappalaiset

1920–1921 Anton Einari Koskenniemi, Martin seurakunnan kappalaiseksi


5. kappalaiset

1908–1921 Johan Gustaf Ahlroth, tuomiokirkkoseurakunnan II kappalaiseksi


6. kappalaiset

1916–1920 Laimi Johannes Roschier

1920–1921 Taimi Gabriel Joutsi, Mikaelin seurakunnan kappalaiseksi


Hospitaalin kappalaiset

1563–1564 Laurens Petri

1568 Olaus

1577 Thomas Erici

1578–1580 Andreas Bartholdi

1598 Dionisius

1606–1612 Erik

1614–1617 Eicus Bartholli

1619–1622 Benedictus Matthæi eli Mathiæ

1626–1632 Mats Tyske, ehkä vain köyhien esimies.

1630 Matthias Jonæ

1630– Thomas Matthiæ


Tuomiokirkon taloudenhoitajat

1845–1868 Niklas Elers


Ylimääräiset papit

1845–1861 Ernst Oskar Stenberg, tuomiorovastin apulainen

1845–1846 Otto Johan Brander, 2. kappalaisen apulainen

1845–1849 Johan Viktor Hummelin, kappalaisen apulainen

1846–1858 Henrik Erland Brander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1849–1855 Anders Aejmelæus, 1. kappalaisen apulaine, armovuodensaarnaaja

1852–1856 Johan Verner Limon, kappalaisen apulainen, sijaiskappalainen

1854–1857 Gustaf Ferdinand Stenström, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1855–1857 Johan Gustaf Hällfors, kirkkoherran apulainen

1855 Gustaf Jansson, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1856–1858 Axel Gabriel Ylander, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen

1857–1874 Karl Robert Malmström, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1857–1861 Karl Johan Ahonius, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1861–1869 Gustaf Ferdinand Stenström, kirkkoherran apulainen

1861–1862 Karl Henrik Tervanen, kirkkoherran apulainen

1864–1866 Otto Emil Erflund, kirkkoherran apulainen

1867–1872 Axel Gabriel Ylander, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1871–1873 Lars Gustaf Viktor Dahlberg, kirkkoherran apulainen

1873–1876 Henrik Nybergh, kirkkoherran apulainen

1874 Jakob Vilhelm Bärlund, vt. kappalainen

1874–1877 Karl Alfred Ludvig Tallqvist, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1877 Otto Immanuel Colliander, kirkkoherran apulainen

1877–1880 Herman Kajanus, kirkkoherran apulainen

1880–1882 Adolf Eliel Nordman, kirkkoherran apulainen

1882–1883 Karl Sixtus Olsson, kirkkoherran apulainen

1882 Edvard Hannula, kirkkoherran apulainen

1883–84 Samuel Brynolf Fredrikson, kirkkoherran apulainen

1884–1887 Karl Teodor Grönstrand, kirkkoherran apulainen

1886–1891 Berndt Vilhelm Sjöroos, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vankilan saarnaaja

1887 Isak Vilho Kallio, vt. kappalainen

1887–1890 Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm, kirkkoherran apulainen

1889–1893 Karl Viktor Lehtonen, vt. kappalainen, merimieslähetyksen saarnaaja

1889–1895 Axel Gustaf Keihänen, kappalaisen apulainen

1890–1900 Karl Teodor Grönstrand, kirkkoherran apulainen, vt. taloudenhoitaja

1892 Anton Vilhelm Sederström, kappalaisen apulainen

1892–1893 Jakob Eliel af Hällström, kirkkoherran apulainen

1893–1897 Aksel Sakari Renvall, kirkkoherran apulainen

1893–1894 Juho Pyhälä, kaupungin lähet. saarnaaja, vt. kappalainen

1893 Karl Edvin Pettersson, vt. kappalainen

1894–1895 Kaarlo Edvard Grönlund, vt. kappalainen

1895 Verner Donatus Peltonen, vt. kappalainen

1895 Emil Oskar Ojala, vt. kappalainen

1895–1898 Kustaa Emil Ramstedt, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1897–1898 Alfred Johannes Bäck, kirkkoherran apulainen

1897–1905 Nils Arthur Malin, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1897–1899 August Fridolf Peltonen, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1899–1906 Otto Johannes Caselius, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1900–1908 Johan Engelbert Kallio, papiston apulainen, vt. 4. kappalainen, vt. 5. kappaalinen

1901– Konrad Felix Ahlman, papiston apulainen

1901–1908 Uno Mikael Renvall, kirkkoherran apulainen

1901 Juho Kinnunen, papiston apulainen

1902 Karl Jalmari Rostet, papiston apulainen

1902 Tancred Teuvo Renvall, papiston apulainen

1903 Johan Albert Lundelin, vt. kappalainen

1903 Lauri Reinhold Ahlman, papiston apulainen

1902–1903 Severin Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen

1903–1904 Severin Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen

1905–1906 Severin Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen

1904 Heikki Anias, papiston apulainen

1904 Frans Emil Lehto, kirkkoherran apulainen, vt. 1. kappalainen

1905–1908 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, papiston apulainen, vt. 5. kappalainen

1905–1906 Sturle Harald Berndtson, papiston apulainen, vt. 6. kappalainen

1905– Väinö Inberg, kirkkoherran apulainen

1908– Lauri Johannes Roschier, kirkkoherran apulainen

1908 Oskar Vilhelm Lindberg, papiston apulainen

1909 Selim Jalmar Laurikkala, kirkkoherran apulainen


 

Arkisto


Turun tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 175 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1698–1944.


Turun kaupungin seurakuntien sisällä muuttaminen alettiin merkitä kirkonkirjoihin vasta 1971.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page