top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Eurajoki

Päivitetty: 27. toukok.


Rajakartta: Eurajoki

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1346. Seurakunnan kirkkoa on kutsuttu Kustaa Aadolfin nimellä. Seurakuntaan kuuluneista Luvia perustettiin kappeliksi ilmeisesti jo 1558 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Irjanne mainitaan rukoushuonekuntana jo katolisella ajalla. Eurajoen kunta perustettin 1869.


Muut nimet

Euraåminne


Maakirjakylät

Auvi, Hankkila, Huhta, Ilavainen, Irjanne, Kainu, Kaukomäki, Kaukonpieli, Kirkonkylä, Koivuniemi, Kuivalahti (Zviflax), Köykkä, Lappijoki, Lavila, Linnamaa, Lutta, Mattila, Mullila, Pappila, Pappilankoski, Pihlaus, Rikantila, Saari, Sydänmaa, Tahkoniemi, Taipale, Tarvola, Vaimala, Vuojoki, Väkkärä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Pappilan kruununveroista maaherran päätöksessä 9.2.1784. Pitäjänapulaisia oli seurakunnasa ainakin vuodesta 1673, kunnes virka lakkautettiin ja palkka annettiin kappalaiselle keisarillisen senaatin päätöksellä 19.2.1789. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 14.5.1890.


Kirkkoherrat

1550–1557 Sigfridus Bartholdi Borgensis (Nijlenninge)

1557–1579 Bartholdus Sigfridi

1580–1587 Matthias Erici

1588–1589 Andreas Henrici Rawtherus

1602–1634 Michael Henrici

1634–1659 Johannes Ephraemi Wojolanus

1663– Martinus Magni

1775–1811 Johan Pihlman

1812–1820 Henrik Törnroth

1823–1827 Abraham Paulin

1830–1834 Henrik Solin

1838–1852 Henrik Tallqvist

1853–1864 Gustaf Nestén

1867–1882 Gustaf Molin

1895–1907 Kristian Sjöblom

1908–1919 Vilhelm Vaurio

1934–1951 Väinö Suojamaa


Kappalaiset

1569–1577 Matz Olaui

1579–1607 Henricus Olai

1609 Gregorius Johannis

1632–1636 Martinus Magni

1765–1814 Samuel Höckert

1826–1853 Gustaf Nestén

1890–1897 Isak Lot Roos

1907–1913 Jaakko Markkula, myös vt. kirkkoherra

1914–1923 Frans E. A. Kotiranta

1924–1928 Aarne Ferd. Salminen

1929–1933 Aarne K. J. Astala

1934–1941 Ilmo Kallio–Soukainen

1943–1954 Eino J. Tuomisto


Pitäjänapulaiset

1796–1810 Fredrik Lilius

1825–1832 Esaias Tortberg

1833–1861 Gustaf Sjöblad, virka lakkautettiin 1859


Ylimääräiset papit

1798–1814 Adolf Vilhelm Höckert, kappalaisen apulainen

1806 Gustaf Törnqvist, kirkkoherran apulainen

1806–1812 Johan Elgfors, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1810–1814 Alexander Reinhold Bergroth, vt. pitäjänapulainen

1812–1815 David Johan Vegelius, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1814– Peter Fogelberg, kirkkoherran apulainen

1822–1823 Johan Daniel Hagner, armovuoden saarnaaja

1825–1826 Karl Fredrik Gråå, apulainen

1825–1830 Gustaf Jernberg, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja

1835–1836 Klas Adolf Karsten, armovuoden saarnaaja

1852 Gustaf Vilhelm Blomberg, välisaarnaaja

1858–1859 Karl Johan August Gotthard Leidenius, kirkkoherran apulainen

1858–1859 Johan Liljeblad, armovuoden saarnaaja

1859–1860 Mauritz Hultman, kirkkoherran apulainen

1859–1861 Karl Johan Idman, armovuoden saarnaaja

1860–1861 Karl Fredrik Rothström, kirkkoherran apulainen

1861–1864 Eliel Tiodolf Lagus, kirkkoherran apulainen

1881 Frans Viktor Sainio, kirkkoherran apulainen

1883–1887 August Laaksonen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1887–1890 Isak Lot Roos, vt. kappalainen

1888–1889 Matti Jaatinen, kirkkoherran apulainen

1889–1895 Gabriel Erik Stenfors, kirkkoherran apulainen

1897–1898 Konstantin Leander Ahlman, vt. kappalainen

1907 Klas Eliel Sjöblom, kirkkoherran apulainen

1911–1914 Elias Pentti, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1919 Aatto Y. Häyrinen, kirkkoherran apulainen

1919–1920 Alje Laaksonen, kirkkoherran apulainen

1920 Martin Borg, kirkkoherran apulainen

1921–1922 Immo Lampo, vt. kirkkoherra

1928 Juho V. Johansson, vt. kappalainen

1928–1931 Johan S. Järvi, kirkkoherran apulainen

1933–1934 Antti Perheentupa, välivuodensaarnaaja

1931–1936 Paavo Kiviniemi, kirkkoherran apulainen, kansanopiston johtaja

1933–1934 Niilo O. Jaakkola, vt. kappalainen

1937– Miika Tarna, kirkkoherran apulainen, kansanopiston johtaja

1942–1944 Einar Sourander, vt. kappalainen

 

Arkisto


Eurajoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1641 ja historiakirjat vuodesta 1647. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1507–1918.


Seurakunnan pappila poltettiin sisällissodan aikana 11–12.4.1918, jolloin tuhoutuivat syntyneiden ja kastettujen luettelot vuosilta 1884–1897, vihittyjen luettelot vuosilta 1900–1907 ja 1899, muuttaneiden luettelot vuosilta 1910–1917, ulkoseurakuntalaisten kirjat vuosilta 1884–1917, rippikoululasten luetteloita, Eurajoen ja Irjanteen inventaariokirjat sekä kirkkoneuvoston pöytäkirjoja.


Kansallisarkisto on digitoinut Eurajoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

23 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page