Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1346. Seurakunnan kirkkoa on kutsuttu Kustaa Aadolfin nimellä. Seurakuntaan kuuluneista Luvia perustettiin kappeliksi ilmeisesti jo 1558 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Irjanne mainitaan rukoushuonekuntana jo katolisella ajalla. Eurajoen kunta perustettin 1869.
Muut nimet
Euraåminne
Maakirjakylät
Auvi, Hankkila, Huhta, Ilavainen, Irjanne, Kainu, Kaukomäki, Kaukonpieli, Kirkonkylä, Koivuniemi, Kuivalahti (Zviflax), Köykkä, Lappijoki, Lavila, Linnamaa, Lutta, Mattila, Mullila, Pappila, Pappilankoski, Pihlaus, Rikantila, Saari, Sydänmaa, Tahkoniemi, Taipale, Tarvola, Vaimala, Vuojoki, Väkkärä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Pappilan kruununveroista maaherran päätöksessä 9.2.1784. Pitäjänapulaisia oli seurakunnasa ainakin vuodesta 1673, kunnes virka lakkautettiin ja palkka annettiin kappalaiselle keisarillisen senaatin päätöksellä 19.2.1789. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 14.5.1890.
Kirkkoherrat
1550–1557 Sigfridus Bartholdi Borgensis (Nijlenninge)
1557–1579 Bartholdus Sigfridi
1580–1587 Matthias Erici
1588–1589 Andreas Henrici Rawtherus
1602–1634 Michael Henrici
1634–1659 Johannes Ephraemi Wojolanus
1663– Martinus Magni
1775–1811 Johan Pihlman
1812–1820 Henrik Törnroth
1823–1827 Abraham Paulin
1830–1834 Henrik Solin
1838–1852 Henrik Tallqvist
1853–1864 Gustaf Nestén
1867–1882 Gustaf Molin
1884–1892 Karl Fredrik Rothström
1895–1907 Kristian Sjöblom
1908–1919 Vilhelm Vaurio
1920–1932 Frans Artur Fröberg
1934–1951 Väinö Suojamaa
Kappalaiset
1569–1577 Matz Olaui
1579–1607 Henricus Olai
1609 Gregorius Johannis
1632–1636 Martinus Magni
1765–1814 Samuel Höckert
1816–1826 David Johan Vegelius
1826–1853 Gustaf Nestén
1854–1858 Albert Ferdinand Almberg
1861–1884 Karl Fredrik Rothström
1890–1897 Isak Lot Roos
1898–1906 Simo Oskari Korpela
1907–1913 Jaakko Markkula, myös vt. kirkkoherra
1914–1923 Frans E. A. Kotiranta
1924–1928 Aarne Ferd. Salminen
1929–1933 Aarne K. J. Astala
1934–1941 Ilmo Kallio–Soukainen
1943–1954 Eino J. Tuomisto
Pitäjänapulaiset
1796–1810 Fredrik Lilius
1814–1822 Adolf Vilhelm Höckert
1825–1832 Esaias Tortberg
1833–1861 Gustaf Sjöblad, virka lakkautettiin 1859
Ylimääräiset papit
1798–1814 Adolf Vilhelm Höckert, kappalaisen apulainen
1806 Gustaf Törnqvist, kirkkoherran apulainen
1806–1812 Johan Elgfors, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1810–1814 Alexander Reinhold Bergroth, vt. pitäjänapulainen
1812–1815 David Johan Vegelius, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1814– Peter Fogelberg, kirkkoherran apulainen
1822–1823 Johan Daniel Hagner, armovuoden saarnaaja
1825–1826 Karl Fredrik Gråå, apulainen
1825–1830 Gustaf Jernberg, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja
1835–1836 Klas Adolf Karsten, armovuoden saarnaaja
1852 Gustaf Vilhelm Blomberg, välisaarnaaja
1858–1859 Karl Johan August Gotthard Leidenius, kirkkoherran apulainen
1858–1859 Johan Liljeblad, armovuoden saarnaaja
1859–1860 Mauritz Hultman, kirkkoherran apulainen
1859–1861 Karl Johan Idman, armovuoden saarnaaja
1860–1861 Karl Fredrik Rothström, kirkkoherran apulainen
1861–1864 Eliel Tiodolf Lagus, kirkkoherran apulainen
1881 Frans Viktor Sainio, kirkkoherran apulainen
1883–1887 August Laaksonen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1887–1890 Isak Lot Roos, vt. kappalainen
1888–1889 Matti Jaatinen, kirkkoherran apulainen
1889–1895 Gabriel Erik Stenfors, kirkkoherran apulainen
1897–1898 Konstantin Leander Ahlman, vt. kappalainen
1907 Klas Eliel Sjöblom, kirkkoherran apulainen
1911–1914 Elias Pentti, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1919 Aatto Y. Häyrinen, kirkkoherran apulainen
1919–1920 Alje Laaksonen, kirkkoherran apulainen
1920 Martin Borg, kirkkoherran apulainen
1921–1922 Immo Lampo, vt. kirkkoherra
1928 Juho V. Johansson, vt. kappalainen
1928–1931 Johan S. Järvi, kirkkoherran apulainen
1933–1934 Antti Perheentupa, välivuodensaarnaaja
1931–1936 Paavo Kiviniemi, kirkkoherran apulainen, kansanopiston johtaja
1933–1934 Niilo O. Jaakkola, vt. kappalainen
1937– Miika Tarna, kirkkoherran apulainen, kansanopiston johtaja
1942–1944 Einar Sourander, vt. kappalainen
Arkisto
Eurajoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1641 ja historiakirjat vuodesta 1647. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1507–1918.
Seurakunnan pappila poltettiin sisällissodan aikana 11–12.4.1918, jolloin tuhoutuivat syntyneiden ja kastettujen luettelot vuosilta 1884–1897, vihittyjen luettelot vuosilta 1900–1907 ja 1899, muuttaneiden luettelot vuosilta 1910–1917, ulkoseurakuntalaisten kirjat vuosilta 1884–1917, rippikoululasten luetteloita, Eurajoen ja Irjanteen inventaariokirjat sekä kirkkoneuvoston pöytäkirjoja.
Kansallisarkisto on digitoinut Eurajoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.