Mainitaan Rautalammin emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1628. Viitasaaren saaressa sijainnut kirkko ja hautausmaa on mainittu jo 1593. Erotettiin Rautalammista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi viimeistään 1635. Seurakunnan kaksi ensimmäistä kirkkoa rakennettiin rukoushuoneiksi noin 1600 ja 1679. Kolmas kirkko rakennettiin 1777, josta se purettiin sata vuotta myöhemmin ja siirrettiin suurennettuna Keiteleen Haapasaaren. Seurakunnan järjestyksessään neljäs kirkko rakennettiin lääninarkkitehti Thomas Granstedtin piirrustusten mukaan ja rakennusmestari Mikko Karjalaisen johdolla 1876–1884. Viitasaaren kunta muodostettiin kaupungiksi 1996.
Seurakuntaan kuulunut Kivijärvi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1625, muodostettiin kappeliksi 1750 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858, Pihtipudas perustettiin rukoushuonekunnaksi 1780, muodostettiin kappeliksi ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1863, ja Konginkangas perustettiin rukoushuonekunnaksi 1864, muodostettiin kappeliksi 1867 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1895. Seurakunnasta liitettiin osia perustettiin Sumiaisten rukoushuonekuntaan 1800 ja Kannonkosken seurakunntaan, joka erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919.
Muut nimet
Viitasalo
Kylät
Haapaniemi, Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolima, Kyminkoski, Muikunlahti, Niinilahti, Suovanlahti, Taimoniemi, Vuoskoski
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran virkataloksi myönsi maaherra Bror Rålamb autiotilan Haapaniemen kylästä 31.1.1635 ja tätä laajensi maaherra Arvid Horn 6.3.1643. Kappalaisen entinen virkatalo Silo vaihdettiin Penttilän tilaan, mistä vaihdosta keisarin käskykirjeessä vuodelta 1842. Suostumus kirkkoherran palkasta vahvistettiin 25.2.1826. Kappalaisen palkasta suostumus vahvistettiin 18.6.1836 ja kuvernöörin päätös 28.5.1837. Uuden palkkausjärjestyksen 18.1.1898 mukaan suorittivat tilalliset manttaalimaksujen lisäksi kultakin savulta viljaa, puoleksi rukiita ja puoleksi ohria, kirkkoherralle 40 ja kappalaiselle 20 litraa ja rahaa, kirkkoherralle kaksi markkaa ja kappalaisen yhden markan.
Kirkkoherrat
1635–1662 Matthias Bartholdi
1663–1690 Benedictus Canuti Cunelius
1691–1693 Paulus Laurentii Paulinus
1693–1703 Sigfrid Mattiæ Ignatius
1705–1729 Henrik Porthan
1734–1793 Sigfrid Porthan
1795–1823 Johan Boxström
1827–1836 Mårten Kiljander
1840–1862 Alexander Dahlström
1864–1876 Gustaf Reinhold Blomqvist
1878–1881 Johan Bernhard Schlüter
1885–1906 Karl Edvard Hagelberg
1908– Simo Adolf Wirkkula
Kappalaiset
1648 Thomas Matthiae
1655 Claudius
1664–1682 Paulus Laurentii Paulinus
1691–1693 Sigfrid Ignatius
1684–1711 Israel Benedicti Cunelius
1707–1710 Johan Forsander
1711 Samuel Simalinus
1713–1732 Benedikt Ignatius
1732–1735 Matthias Strannius
1735–1743 Johan Castelius
1744–1781 Johan Alander
1784–1797 Johan Porthan
1800–1831 Elias Ahlgren
1837–1865 Johan Fredrik Kjellstrand
1868–1869 Albert August Lindholm
1870–1877 Alexander Vilhelm Forstadius
Ylimääräiset papit
1811–1822 Jakob Roschier, kirkkoherran apulainen
1823–1825 David Roschier, välisaarnaaja
1825–1827 Lars Romell, välisaarnaaja, kappalaisen apulainen
1828–1834 Anders Kiljander, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1831–1832 Gustaf Adolf Svahn, kirkkoherran apulainen
1834–1837 Johan Immanuel Polén, armovuodensaarnaaja
1834–1840 Karl Reinhold Cedervaller, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1841–1857 Karl Magnus Dahlström, kirkkoherran apulainen
1857–1860 Henrik Kekoni, kirkkoherran apulainen
1860–1864 Karl Gustav Tötterman, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1869 Karl Johan Johansson, kirkkoherran apulainen
1869–1870 Konrad Edvard Tornberg, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra
1869–1870 Niilo Hulkkonen, kirkkoherran apulainen
1870–1871 Natanael Kulhonen, kirkkoherran apulainen
1874–1875 Karl Fredrik Toikka, kirkkoherran apulainen
1875–1878 Peter Härkönen, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra
1877–1878 Johan Emil Andelin, vt. kappalainen
1881–1885 Gustaf Adolf Veckman, vt. kirkkoherra
1896–1898 Uno Vilhelm Hagelberg, kirkkoherran apulainen
1898–1900 Frans Eero Silander, kirkkoherran apulainen
1900–1901 Kustaa Alfred Mäkinen, kirkkoherran apulainen
1901–1902 Anders Kristoffer Kuhlman, kirkkoherran apulainen
1902– Aapo Salminen, kirkkoherran apulainen
1902 Knut Fabian Holmberg, kirkkoherran apulainen
1902–1903 Oskar Ferdinand Sevelius, kirkkoherran apulainen
1903–1904 Abel Fabian Raunio, kirkkoherran apulainen
1905–1906 Niilo Viitala, kirkkoherran apulainen
1905 Oskar Ferdinand Sevelius, kirkkoherran apulainen
1906–1908 Knut Fabian Perkiö (Holmberg), kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1909– August Riihimäki, vt. kappalainen
1909– Edvin Alfons Holmström, papin apulainen
Arkisto
Viitasaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781, tilikirjat vuodesta 1729 ja historiakirjat vuodesta 1711. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1653–1975.
Seurakunnan vuotta 1781 vanhemmat rippikirjat tuhoutui kirkon tuhopoltossa vuonna 1825. Pappilan aiemmassa tulipalossa noin vuonna 1795 saattoi tuhoutua osa vanhinta arkistoa.
Kansallisarkisto on digitoinut Viitasaaren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.