top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Viitasaari

Mainitaan Rautalammin emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1628. Viitasaaren saaressa sijainnut kirkko ja hautausmaa on mainittu jo 1593. Erotettiin Rautalammista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi viimeistään 1635. Seurakunnan kaksi ensimmäistä kirkkoa rakennettiin rukoushuoneiksi noin 1600 ja 1679. Kolmas kirkko rakennettiin 1777, josta se purettiin sata vuotta myöhemmin ja siirrettiin suurennettuna Keiteleen Haapasaaren. Seurakunnan järjestyksessään neljäs kirkko rakennettiin lääninarkkitehti Thomas Granstedtin piirrustusten mukaan ja rakennusmestari Mikko Karjalaisen johdolla 1876–1884. Viitasaaren kunta muodostettiin kaupungiksi 1996.


Seurakuntaan kuulunut Kivijärvi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1625, muodostettiin kappeliksi 1750 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858, Pihtipudas perustettiin rukoushuonekunnaksi 1780, muodostettiin kappeliksi ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1863, ja Konginkangas perustettiin rukoushuonekunnaksi 1864, muodostettiin kappeliksi 1867 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1895. Seurakunnasta liitettiin osia perustettiin Sumiaisten rukoushuonekuntaan 1800 ja Kannonkosken seurakunntaan, joka erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919.


Muut nimet

Viitasalo


Kylät

Haapaniemi, Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolima, Kyminkoski, Muikunlahti, Niinilahti, Suovanlahti, Taimoniemi, Vuoskoski


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkataloksi myönsi maaherra Bror Rålamb autiotilan Haapaniemen kylästä 31.1.1635 ja tätä laajensi maaherra Arvid Horn 6.3.1643. Kappalaisen entinen virkatalo Silo vaihdettiin Penttilän tilaan, mistä vaihdosta keisarin käskykirjeessä vuodelta 1842. Suostumus kirkkoherran palkasta vahvistettiin 25.2.1826. Kappalaisen palkasta suostumus vahvistettiin 18.6.1836 ja kuvernöörin päätös 28.5.1837. Uuden palkkausjärjestyksen 18.1.1898 mukaan suorittivat tilalliset manttaalimaksujen lisäksi kultakin savulta viljaa, puoleksi rukiita ja puoleksi ohria, kirkkoherralle 40 ja kappalaiselle 20 litraa ja rahaa, kirkkoherralle kaksi markkaa ja kappalaisen yhden markan.


Kirkkoherrat

1635–1662 Matthias Bartholdi

1691–1693 Paulus Laurentii Paulinus

1705–1729 Henrik Porthan

1734–1793 Sigfrid Porthan

1795–1823 Johan Boxström

1827–1836 Mårten Kiljander


Kappalaiset

1648 Thomas Matthiae

1655 Claudius

1664–1682 Paulus Laurentii Paulinus

1691–1693 Sigfrid Ignatius

1707–1710 Johan Forsander

1713–1732 Benedikt Ignatius

1732–1735 Matthias Strannius

1735–1743 Johan Castelius

1744–1781 Johan Alander

1784–1797 Johan Porthan

1800–1831 Elias Ahlgren


Ylimääräiset papit

1811–1822 Jakob Roschier, kirkkoherran apulainen

1823–1825 David Roschier, välisaarnaaja

1825–1827 Lars Romell, välisaarnaaja, kappalaisen apulainen

1828–1834 Anders Kiljander, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1831–1832 Gustaf Adolf Svahn, kirkkoherran apulainen

1834–1837 Johan Immanuel Polén, armovuodensaarnaaja

1834–1840 Karl Reinhold Cedervaller, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1841–1857 Karl Magnus Dahlström, kirkkoherran apulainen

1857–1860 Henrik Kekoni, kirkkoherran apulainen

1860–1864 Karl Gustav Tötterman, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1869 Karl Johan Johansson, kirkkoherran apulainen

1869–1870 Konrad Edvard Tornberg, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra

1869–1870 Niilo Hulkkonen, kirkkoherran apulainen

1870–1871 Natanael Kulhonen, kirkkoherran apulainen

1874–1875 Karl Fredrik Toikka, kirkkoherran apulainen

1875–1878 Peter Härkönen, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1877–1878 Johan Emil Andelin, vt. kappalainen

1881–1885 Gustaf Adolf Veckman, vt. kirkkoherra

1896–1898 Uno Vilhelm Hagelberg, kirkkoherran apulainen

1898–1900 Frans Eero Silander, kirkkoherran apulainen

1900–1901 Kustaa Alfred Mäkinen, kirkkoherran apulainen

1901–1902 Anders Kristoffer Kuhlman, kirkkoherran apulainen

1902– Aapo Salminen, kirkkoherran apulainen

1902 Knut Fabian Holmberg, kirkkoherran apulainen

1902–1903 Oskar Ferdinand Sevelius, kirkkoherran apulainen

1903–1904 Abel Fabian Raunio, kirkkoherran apulainen

1905–1906 Niilo Viitala, kirkkoherran apulainen

1905 Oskar Ferdinand Sevelius, kirkkoherran apulainen

1906–1908 Knut Fabian Perkiö (Holmberg), kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1909– August Riihimäki, vt. kappalainen

1909– Edvin Alfons Holmström, papin apulainen

 

Arkisto


Viitasaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781, tilikirjat vuodesta 1729 ja historiakirjat vuodesta 1711. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1653–1975. Seurakunnan vuotta 1781 vanhemmat rippikirjat tuhoutui kirkon tuhopoltossa vuonna 1825. Pappilan aiemmassa tulipalossa noin vuonna 1795 saattoi tuhoutua osa vanhinta arkistoa.

Linkit

3 katselukertaa

Hae

bottom of page