Jyväskylän kaupunki perustettiin Laukaan emäseurakunnnan Jyväskylän kappelin alueelle armollisella käskykirjeellä 22.3.1837. Erotettiin vuonna 1856 muodostetusta Jyväskylän jakamattomasta kaupunki- ja maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 24.5.1875.
Seurakuntaan liitettiin Jyväskylän maaseurakunnasta Syrjälän ja Mäki-Matin alueet 1908, Nisula, Louhikoski, Tourula, Halssila ja Etu-Lejo 1941 sekä Lankaharju 1944. Edelleen seurakuntaan liitettiin Kuokkala, Tikka, Keljo, Taka-Keljo, Ritoniemi, Seppälänkangas ja Matinmäki 1965. Jyväskylän kaupunkiin liitettiin Säynätsalon kunta 1993, Jyväskylän maalaiskunta sekä Korpilahden kunta 2009.
Muut nimet
Jyväskylä stadsförsamling
Naapuriseurakunnat
Papisto
Jyväskylän kaupunkiseurakunnan perustamisen yhteydessä määrättiin kirkkoherran palkka lisäyksellä siten, että kaupungin väkiluku noustua 2000 asukkaaseeen kirkonkokouksen tuli päättää palkan korottamisesta.
Kirkkoherrat
1894–1904 Fredrik Eliel Cleve, ensin vt. kirkkoherra
1905–1923 Konrad Edvard Vanne
1926–1956 Hjalmar Abraham Paunu
Saarnaaja
1864–1894 Gustaf Oskar Schöneman
Ylimääräiset papit
1886 Oskar Vilhelm Weisman, vt. saarnaaja
1904 Frans Oskar Niemi, vt. kirkkoherra
1904–1905 Artturi Heikki Arho, vt. kirkkoherra
Arkisto
Jyväskylän kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1838, tilikirjat vuodesta 1840 ja historiakirjat vuodesta 1841. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1838–1939.
Kaupunkiseurakunnan muuttaneiden luettelot sisältyvät Jyväskylän maaseurakunnan luetteloihin noin vuoteen 1865 saakka.
Kansallisarkisto on digitoinut Jyväskylän kaupunkiseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.