Rajakartta: Vihti Mainitaan Lohjan emäseurakunnan kappelina jo 1433. Oli erotettuna Lohjasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ainakin jo 1507. Seurakunnan vanha kirkko lienee ollut Birgittan (tai Berttelin) nimikko. Uusi tiilinen kirkko vihittiin käyttöön 1772, jolloin vanha kirkko jätettiin rappiolle ja siitä myytiin kaikki muut osat paitsi kivet ja tiilet 6 1/2 riikintaalarin summasta 4.8.1801. Tämän jälkeen se, mitä muureista saatiin irti kuljetettiin kirkkotarhan aitaukseksi. Vanhan kirkon läntinen pääty kaatui myrskyssä 17.10.1869. Uusi kirkko ja kellokastari paloivat ukkosen aiheuttamasta tulesta 22.7.1818. Kirkko kuitenkin korjattiin ja se oli jälleen käytössä 1822. Toisen kerran kirkon kellotorneineen poltti ukkosen tuli 8.8.1846. Korjattu kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 22.10.1848. Loppi mainitaan seurakunnan kappelina lyhyen aikaa 1558–1563. Seurakuntaan kuulunut Janakkala perustettiin kappeliksi 1654 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1897. Vihdin kunta perustettiin 1867. Muut nimet Vichtis, Wichtis Maakirjakylät Haapakylä, Hulttila, Hynnölä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Irjala, Jättölä, Kaharla, Kaukola, Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila (Werkatakkila), Kotkaniemi, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Niuhala, Nummenkylä, Ojakkala, Olkkala, Ollila, Oravala, Pakasela, Palojärvi, Pappila, Pääkslahti, Ritala, Ruskela, Salmi, Selki, Siippoo (Siipoinen), Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vanhala, Vanjoki, Vanjärvi, Veikkola, Vihtijärvi, Vähäkylä Naapuriseurakunnat Espoo , Hyvinkää , Kirkkonummi , Lohja , Loppi , Nummi , Nurmijärvi , Pusula , Pyhäjärvi , Karkkila , Siuntio Papisto Vuodesta 1773 lähtien pidettiin seurakunnassa joka kolmas sunnuntai ruotsinkielinen jumalanpalvelus sakaristossa. Sääntö vahvistettiin kuninkaan päätöksellä 17.71781. Aamu- ja puolipäiväjumalanpalvelukset määrättiin pidettävän samalla tavalla sakaristossa kuin kirkossakin kuninkaan päätöksellä 7.6.1786, jolloin ruotsinkielisiä oli 40 henkeä. Asia järjestettiin kuninkaan päätöksellä 13.11.1789 ja viimeinen sääntö annettiin tiettäväksi tuomiokapitulin päätöksellä 22.2.1817. Papiston palkasta tehtiin suostumus 29.9.1733. Voikymmenyksistä kihlakunnnaoikeuden päätökset 15.10.1754 ja 21.10.1767. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 14.5.1868. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia vuodesta 1674 kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 6.3.1862. Kirkkoherrat 1554–1578 Laurentius Petri 1579–1612 Sigfridus Petri Orava 1615–1640 Gregorius Matthiæ Forsius 1640 Petrus Martini 1641 Jacobus Petri Boterus (Aquilinus) 1661 Georgius Bartholdi Agricola 1676–1697 Johan Procopaeus 1698–1715 Jonas Thauvonius 1722–1736 Henrik Malm 1737–1772 Jakob Malm 1773–1793 Georg Lagus 1795–1801 Bengt Jakob Ignatius 1801–1818 Abraham Vilhelm Tuderus 1819–1820 Johan Floman 1823–1848 Anders Johan Hipping 1851–1856 Henrik Johan Hjort 1859–1869 Henrik Vilhelm Hellström 1872–1891 Robert Borenius 1893–1910 Hugo Valdemar Wecksell 1914–1925 Lauri Arvid Itkonen 1928–1950 Aukusti Alfred Oravala Kappalaiset 1593 Petrus Johannis 1618–1630 Matthias Michaelis 1641 Georgius Bartholdi Agricola 1722–1747 Georg Agricola 1748–1760 Johan Forsman 1762–1796 Jakob Gravelius 1798–1804 Karl Johan Schæffer 1805–1821 Adolf Bäckvall (Oxenius) 1822–1833 Sven Israel Ignatius 1836–1867 Johan Tulander 1879–1881 Anders Engman 1886– Henrik Vairinen Pitäjänapulaiset 1735–1748 Johan Forsman 1750–1782 Karl Strandman 1782–1789 Anders Ågren 1790–1798 Karl Johan Schæffer 1799–1805 Adolf Oxenius 1806–1807 Anders Henrik Schæffer 1809–1812 Abraham Matenius 1812–1818 Karl Sarlin 1819–1836 Johan Tulander 1836–1847 Samuel Hellgren 1848–1860 Gustaf Dahlberg , virka lakkautettiin 1862 Ylimääräiset papit 1746– Fredrik Gylling , kirkkoherran apulainen 1748–1750 Karl Strandman , pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja 1752– Johan Kristofer Schäffer , kappalaisen apulainen 1754– Anders Malm , kirkkoherran apulainen 1777– Henrik Limnell , kirkkoherran apulainen 1784– Gustaf Tallquist , kirkoeherran apulainen 1785–1790 Karl Johan Schäffer , kirkoherran apulainen 1788–1792 Mikael Åhlgren , kappalaisen apulainen 1791– Gabriel Lagus , kirkkoherran apulainen 1792– Henrik Tötterman , kirkkoherran apulainen 1793– Adolf Oxenius , kappalaisen apulainen 1804–1806 Anders Henrik Schæffer , välisaarnaaja 1809–1814 Johan Tulander , kirkkoherran apulainen 1814–1819 Henrik Videman , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1817–1823 Anders Johan Svenson , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1821–1822 Karl Henrik Hafverberg , välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1829–1830 Johan Wichtman , kirkkoherran apulainen 1831–1835 Henrik Vilhelm Hellström , kirkkoherran apulainen 1833–1836 Erik Napoleon Bonsdorff , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1839–1844 Frans Fredrik Fagren , kirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen 1841–1842 Gabriel Benedikt Hildeen , kaappalaisen sijainen 1843 Kristian Vilhelm Vesterholm , pitäjänapulaisen sijainen 1844–1845 Gustaf Dahlberg , kirkkoherran apulainen 1845 Adolf Fredrik Langel , kirkkoherran apulainen 1844–1846 Henrik Erland Brander , kappalaisen sijainen 1846–1851 Tobias Petterson , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1847–1848 Alexander Edvard Nygren , kappalaisen sijainen 1848–1855 Karl Fabian Sahlberg , kappalaisen sijainen 1855–1857 Karl Isak Ridderborg , kappalaisen sijainen 1856–1857 Frans Severin Palmroos , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1857–1867 Ernst Fredrik Teodor Strandberg , kappalaisen sijainen, vt. kirkkoherra ja kappalainen 1861 Johan Fredrik Reinholm , kappalaisen sijainen 1867–1871 Erik Rautell , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1871–1877 Ernst Fredrik Teodor Strandberg , kappalaisen sijainen, vt. kirkkoherra ja kappalainen 1877–1879 Johan Gustaf Alfred Helenius , vt. kappalainen 1879 David Sirenius , vt. kappalainen 1881–1884 Frans Viktor Sainio , vt. kappalainen 1884–1886 David Sirenius , vt. kappalainen 1891–1893 Artur Eliel Candolin , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1896–1902 Kustaa Palmunen , vt. kappalainen 1905–1908 Frans Viktor Hannus , vt. kappalainen 1907– Kalle Heribert Kahiluoto, papiston apulainen, vt. kappalainen 1908– Vihtori Severus Hilssa, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1908–1909 Sulo Verner Vaarantaus, vt. kappalainen Arkisto Vihdin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1707, tilikirjat vuodesta 1643 ja historiakirjat vuodesta 1644. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1643–2018. Kansallisarkisto on digitoinut Vihdin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Vihanti Perustettiin Saloisten seurakunnan kappeliksi 1751, kun Saloisten toinen kappalainen sijoitettiin paikkakunnalle. Aiemmin Raahen ja Saloisten kappalaiset olivat pitäneet täällä jumalanpalveluksia. Kappalaisen virkataloksi ostettiin Yrjö Pehkosen kruununtila 1748. Vihantiin kuuluvan Alpuan kylän asukkaiden anomukseen, että heidät erotettaisiin omaksi kappeliseurakunnaksi, tuomiokapituli antoi kieltävän päätöksen 6.3.1782. Erotettiin Raahen ja Saloisten pitäjästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.2.1896, jolloin määrättiin entiselle kappalaisen virkatalolle kirkkoherran virkatalon oikeudet ja tila määrättiin rakennettavaksi lailliseen kuntoon ennen viran julistamista haettavaksi. Vihannin kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Raahen kuntaan 2013. Maakirjakylät Alpua, Korpi (Ilveskorpi), Vihanti Naapuriseurakunnat Haapavesi , Oulainen , Paavola , Pattijoki , Saloinen Papisto Kirkkoherrat 1922–1955 Gustaf Samuel Strömmer Kappalaiset 1751–1756 Peter Nordmarck 1759–1776 Anders Durchman 1776–1791 Fredrik Hedberg 1793–1819 Gabriel Borg 1819–1827 Karl Jakob Borg 1829–1861 Karl Kristian Lindfors 1861–1868 Reinhold Helander 1869–1887 Karl Isak Vilhelm Österbladh 1887–1892 Kuno Ferdinand Strömmer 1893–1900 Pekka Korhonen , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1827–1828 Berndt Gustaf Hällsten , välisaarnaaja 1845 Karl Filip Tillman , kappalaisen apulainen 1868–1869 Herman Mauritz Inberg , välisaarnaaja 1892–1893 Antti Adolf Gummerus , vt. kappalainen 1900–1902 Juhani Hannuksela , vt. kappalainen 1902–1904 Lars August Malmberg , vt. kappalainen 1904–1906 Viktor Emil Lagus , kappalainen, väliajansaarnaaja 1906–1915 Johan Vilhelm Virkkunen (Snellman) , vt. kappalainen 1915–1922 Gustaf Samuel Strömmer, vt. kappalainen ja kirkkoherran viran väliajansaarnaaja Arkisto Vihannin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751, tilikirjat vuodesta 1691 ja historiakirjat vuodesta 1738. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1689–1947. Kansallisarkisto on digitoinut Vihannin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Viaporin linnoituksen rakentaminen saaristoon Helsingin kaupungin edustalle aloitettiin 1749. Linnoitukseen rakennettiin myös oma kirkko. Alkuaan linnoituksen kuritushuoneen saarnaaja hoiti sielunhoitoa. Kuningas määräsi käskykirjeessä 29.11.1766, että sielunhoito linnoituksessa kuului sotapapin tehtäviin. Ruotsin vallan lopulla linnoitukseen perustettiin garnisooni- eli linnanseurakunta, johon kuuluivat sekä sotilaat että lähisaarten siviilit ja jolla oli oma saarnaaja. Suomen sodassa 3.5.1808 linnoitus luovutettiin antautumisen jälkeen venäläisille ja saarnaaja joutui vangiksi. Seurakunnan toiminta jatkui saarnaajan apulaisen turvin. Samaan aikaan Viaporin vanha puinen luterilainen kirkko tuhoutui. Venäjän vallan alussa seurakuntaa alettiin kutsua Viaporin suomalais-ruotsalais-saksalaiseksi evankelis-luterilaiseksi seurakunnaksi, sillä siihen kuului siviilien ohessa Venäjän keisarillisen armeijan saksankielisiä sotilaita. Seurakunta sai oman erityisen saarnaajan, jota kutsuttiin Viaporin sotaväkeen kuulumattomien evankelisluterilaisten saarnaajaksi ja Viaporin venäläisen sotaväen ja linnoitusten luterilaisten kirkkoherraksi. Viaporin luterilainen kirkko suljettiin ja seurakunnan papiston asunto otettiin valtion haltuun Venäjän keisarikunnan sotaministeriön käskyllä 21.12.1882. Tämän jälkeen Viaporissa ei ollut seurakunnallista toimintaa vuoteen 1887 asti. Lopulta seurakunta yhdistettiin Helsingin eteläiseen suomalaiseen seurakuntaan 1905. Suomen itsenäistymisen jälkeen Viaporin linnoitus nimettiin uudelleen Suomenlinnaksi ja Suomenlinnan korjattu kirkko luovutettiin puolustusministeriön käyttöön maan ainoana sotilaskirkkona. Kirkko siirrettiin takaisin Suomenlinnan luterilaiselle seurakunnalle 1960. Muut nimet Suomenlinna, Sveaborg, Sveaborgs garnisonsförsamling, Sveaborgs fästningsförsamling, Viaporin linnoitusseurakunta, Viaporin garnisooniseurakunta Papisto Viaporin linnoituksen saarnaajan eli sen luterilaisen sotaväen kirkkoherran palkasta sääti väliaikaisesti Keisarillinen meridepartementti jo 16.1.1809 ja vankihuoneensaarnaajan palkasta määrättiin keisarin käskykirjellä 26.8.1811. Saarnaajan palkasta annettiin armollinen ohjesääntö 19.10.1829, kenraalikuvernöörin kirje 29.1.1835 ja Keisarillisen senaatin kirkollisasiain toimituskunnan kirje 25.4.1857. Seurakunnan saarnaajalla oli kaksinkertaiset virkavuodet. Kirkkoherrat 1925–1951 Paavo Virkkunen Saarnaajat 1799–1808 Edvard Daniel Hartman 1808–1809 Jakob Johan Björksten 1809–1816 Johan Henrik Gustavson 1863–1883 Henrik August Reinholm 1887–1893 Alfons Johan Alexander Lönnroth 1893–1897 Lars Johannes Molander 1897– Edvard Eliel Lundell Linnoitusseurakunnan yliopettajat 1783–1803 Lars Johan Stigzelius 1803–1807 Johan Anders Qviding 1807–1809 Jakob Johan Björksten , virka lakkautettiin Arkisto Viaporin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1796, tilikirjat vuodesta 1856 ja historiakirjat vuodesta 1815. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1796–1909. Seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat tuhoutuivat Suomen sodassa antautumisen aikana 3.5.1808, jolloin säilyi ainoastaan rippikirja vuosilta 1796–1808. Viaporin luterilainen kirkko ja seurakunnan koko arkisto tuhoutuivat Krimin sodan aikaisen pommituksen aiheuttamassa palossa 9.8.1855. Seurakunnan rippikirjat jatkuvat vuodesta 1866. Historiakirjat ovat säilyneet katkonaisesti vuodesta 1815 ja lähes täydellisesti vuodesta 1857 lähtien. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto

Muodostettiin Iisalmen Haajaisten ja Haajaistaipaleen kylistä sekä suurimmasta osaa Kaarakkalan ja Vieremäjärven kyliä itsenäiseksi Vieremän kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.3.1897. Seurakunta aloitti toimintansa 1920 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa seuraavana vuonna. Vieremän kunta perustettiin 1922. Maakirjakylät Haajaiskylä, Haajaistaival, Haapajärvi, Iisalmi, Kaarakkala, Kauppilanmäki, Luupue, Luupuvesi, Marttisenjärvi, Nissilä, Partala, Porovesi, Pyöriä, Salahmi, Valkeiskylä (Valkeamäki), Vieremä (Vieremäjärvi) Naapuriseurakunnat Iisalmen kaupunki , Iisalmi , Kiuruvesi , Pyhäntä , Sonkajärvi , Vuolijoki Papisto Vieremän seurakunnan kirkkoherra nautti virkatalonaan Iisalmen seurakunnan kappalaisen virkataloa, joka tuli seurakunnan rakentaa lailliseen kuntoon ennen kuin kirkkoherran virka julistettiin haettavaksi. Kirkkoherrat 1921–1928 Aale Johannes Sariola 1928–1942 Matti Markkanen 1942–1954 Onni Ilmari Kena Viralliset apulaiset 1941–1947 Veikko Johannes Huttunen, vt. kirkkoherra 1947–1952 Timo Väätäinen Arkisto Vieremän seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1921.

Rajakartta: Veteli Perustettiin Kokkolan emäseurakunnan kappeliksi 1639, jolloin seurakunta sai oman kirkon ja nimen Yliveteli. Seurakunta sai kappalaisen 1643. Kirkko rakennettiin puusta ja maalattiin öljyvärillä 1839. Erotettiin Kokkolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1860, jolloin seurakunnan nimi muutettiin Veteliksi. Vetelin kunta perustettiin 1868. Seurakuntaan liitettiin Kokkolan emäseurakunnan Perhon kappeli 1865, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1879. Vuonna 1860 seurakuntaan liitettiin saarnahuonekuntana vuonna 1826 perustettu Halsuan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Muut nimet Vetil, Yliveteli, Yläveteli, Övervetil, Maakirjakylät Jokikylä, Kallinen, Kaustari (Kaustar), Kirilahti (Kirilaks), Korpilahti, Närvilä, Pulkkinen, Räyrinki, Sokoja, Sokanoja, Weteli (Yliveteli), Vitsari, Oivu (Åivu) Naapuriseurakunnat Evijärvi , Halsua , Kaustinen , Kruunupyy , Lappajärvi , Perho , Teerijärvi , Vimpeli Papisto Seurakuntalaisten rakennusvelvollisuudesta tehtiin sopimus 1726. Papiston palkkaus suoritettiin vuoden 1743 asetuksen mukaan. Kirkkoherran virkatalo Koskela sijaitsi 1 3/4 virstan päässä kirkosta. Vuonna 1873 virkataloon kuului yhdeksän huonetta ja kyökki. Kotieläiminä pidettiin 3 hevosta, 15 lehmää ja 25 lammasta. Virkatalolla oli 7 torppaa, jotka tekivät vuosittain 65 jalkapäivää, ottivat osaa maantien tekoon ja maksoivat 120 markkaa. Kirkkoherrat 1873–1881 Karl August Snellman 1885–1903 Julius Bergroth 1904–1925 Oskar Vilhelm Oksanen 1927–1950 Aarre Viktor Lehtola Kappalaiset 1641 Henricus Laurentii Merijerfvius (Ristenius) 1643–1673 Ericus Raumannus 1673–1733 Elias Eriksson Forselius eli Raumannus 1733–1758 Jakob Eliasson Forselius 1760–1791 Henrik Hedberg 1794–1807 Zacharias Forsman 1808–1814 Nils Johan Ahlbäck 1817–1825 Esaias Wegelius 1826–1829 Gabriel Sarlin 1832–1840 Henrik Isaksson Hedberg 1843–1854 Bror Henrik Reinhold Aspelin 1855–1864 Antero Vilhelm Ingman , virka lakkautettiin 1860 1865–1867 Adolf Wegelius , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1868–1872 Karl Johan Idman , vt. kappalainen 1872–1873 Antti Gustaf Heikkilä , vt. kirkkoherra Ylimääräiset papit 1723–1733 Jakob Eliasson Forselius , kappalaisen apulainen 1737–1740 Anders Blåholm , kappalaisen apulainen 1741–1742 Samuel Simalin , kappalaisen apulainen 1751–1760 Daniel Lampell , kappalaisen apulainen ja armovuodensaarnaaja 1765 Jonas Spoof, kappalaisen apulainen 1765 Mikael Choraeus , vt. kappalainen 1770 Fredrik Hedberg , kappalaisen apulainen 1778–1784 Kristoffer Carlenius , kappalaisen apulainen 1785–1788 Johannes Erenius , kappalaisen apulainen 1791–1793 Mikael Lindfors , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1793 Jakob Simelius, armovuodensaarnaaja 1793–1894 Isak Hedberg , armovuoden saarnaaja 1807–1808 Elias Jeremias Fonselius , vt. kappalainen 1812–1817 Gabriel Sarlin , kappalaisen apulainen ja armovuodensaarnaaja 1825–1826 Gustaf Thorén , välisaarnaaja 1826–1832 Johan Tamlander , kappalaisen apulainen, armovuoden- ja välisaarnaaja 1840–1842 Anders Gustaf Östberg , vt. kappalainen ja välisaarnaaja 1842–1843 Jakob Hemming , välisaarnaaja 1854–1855 Emanuel Snellman , välisaarnaaja 1856–1859 Antti Juhana Lilius , kappalaisen apulainen 1859–1861 Mauritz Edvard Caselius , kappalaisen apulainen 1861–1867 Adolf Wegelius , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1865–1867 Adolf Wegelius , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1868–1872 Karl Johan Idman , vt. kappalainen 1872–1873 Antti Gustaf Heikkilä , vt. kirkkoherra 1884 Karl Henrik Lindgren, vt. kirkkoherra 1884–1885 Paul Ferdinand Leino , vt. kirkkoherra 1897–1898 Niilo Viitala , kirkkoherran apulainen 1899–1900 Frans Oskar Lampola , kirkkoherran apulainen 1899 Juho Lauronen , vt. kirkkoherra 1901 Henrik Vilhelm Lindgren , kirkkoherran apulainen 1902 Antti Fabian Oja , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Antti Haikola , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja Arkisto Vetelin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1729, tilikirjat vuodesta 1713 ja historiakirjat vuodesta 1673. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Kansallisarkisto on digitoinut Vetelin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Tenon seutu kuului alkuaan Lebespyyn (Lebesby) seurakuntaan ja alue liitettiin osaksi Uuniemen (Nesseby) seurakuntaa 1846. Erotettiin Uuniemestä itsenäiseksi seurakunnaksi kuninkaallisella käskykirjeellä 16.11.1861, jolloin Teno (Tana) muodosti pääpitäjän. Osa Kelavuonon (Kjøllefjord) anneksipitäjästä liitettiin Lebespyystä seurakuntaan Gamvikin anneksina. Lupa rakentaa rukoshuone Gamvikiin annettiin kuninkaallisilla käskykirjeillä 28.8.1854 ja 3.3.1856. Tenon ja Gamvikin seurakuntien rajoja muutettiin 1.1.1914 siten, että osa Tenon seurakunnasta siirrettiin kuuluvaksi Gamvikiin. Samalla osa Tenon seurakuntaa erotettiin itsenäiseksi Päärlyvookin (Berlevåg) seurakunnaksi. Muut nimet Deatnu, Taana, Tana Naapuriseurakunnat Kaarasjoki , Utsjoki , Uuniemi , Vesisaari Arkisto Tenon seurakunnan ministeriaalikirjat (ministerialbok) alkavat vuodesta 1846 ja lukkarinkirjat (klokkerbok) eli kirkonkirjojen duplikaatit vuodesta 1853. Vuotta 1845 vanhemmat ministeriaalikirjat löytyvät Lebespyyn (Lebesby) seurakunnan kirkonkirjoista ja lukkarinkirjat Uuniemen (Nessebyn) kirkonkirjoista vuosilta 1846–1853. Seurakunnan arkistoa säilytetään Tromssan valtionarkistossa (Statsarkivet i Tromsø). Linkit Arkivverket: Digitalarkivet

Mainitaan reformaation aikana 1589, jolloin Vesisaari kuului anneksina Vuoreijan seurakuntaan. Muodostettiin pääpitäjäksi 1694, jolloin Vuoreijasta tuli kappeli, joka erotettiin myöhemmin vuonna 1771 itsenäiseksi seurakunnaksi. Seurakunta oli pitkään jaettuna kahteen pitäjään, Vesisaareen ja Uuniemeen (Nesseby). Vuoreijasta tuli uudelleen seurakunnan anneksi kuninkaallisella käskykirjeellä 3.12.1819 ja se itsenäistyi uudelleen 7.5.1849. Seurakuntaan kuulunut Uuniemi erotettiin Tenon (Tana) kanssa itsenäiseksi seurakunnaksi 1846 ja Etelä-Varanki (Sør-Varanger) 1864. Uuniemen ja Vesisaaren raja Varanginvuonon molemmin puolin vahvistettiin kuninkaallisella käskykirjeellä 27.2.1863. Seurakunnan kirkko sijaitsi ensinnä Kirkkosaaressa (Kirkeøen) mutta siirrettiin mantereelle ja vihittiin käyttöön 1711. Tämä kirkko oli käytössä vuoteen 1861 ja se purettiin 1869. Uusi kirkko vihittiin käyttöön Galgebakkenissa 1861. Kuninkaallisella käskykirjeellä 18.3.1857 annettiin lupa rakentaa kirkko Varanginvuonon (Varangerfjorden) eteläpuolelle ja kirkon valmistuttua sitä ympäröinyt alue erotettiin itsenäiseksi Etelä-Varangin seurakunnaksi kuten edellä kerrottiin. Lupa kappelin rakentamiselle Annijoelle (Vestre Jakobslev) annettiin 1939. Muut nimet Čáhcesuolu, Vadsø, Vadsö Naapuriseurakunnat Etelä-Varanki , Teno , Uuniemi Arkisto Vesisaaren seurakunnan ministeriaalikirjat (ministerialbok) alkavat vuodesta 1747 ja lukkarinkirjat (klokkerbok) eli kirkonkirjojen duplikaatit vuodesta 1843. Ministeriaalikirjat puuttuvat Vesisaaren kaupungista vuosilta 1839–1873 ja lukkarinkirjat Vesisaaren kaupungista ja maaseurakunnsta 1854–1874. Seurakunnan arkistoa säilytetään Tromssan valtionarkistossa (Statsarkivet i Tromsø). Vesisaaren vihittyjen ja kuolleiden luetteloita löytyy myös Varangin pitäjänkirjurin (Varanger sorenskriverarkiv) arkistosta. Linkit Arkivverket: Digitalarkivet

Perustettiin Rautalammin emäseurakunnan pohjoiskulmaan rukoushuonekunnaksi, kun Sonkarinsaaren kylään rakennettavalle rukoushuoneelle myönnettiin lupa armollisella käskykirjeellä 31.3.1854. Kirkko rakennettiin 1857. Rukoushuonekunnan aluetta laajennettiin keisarillisilla käskykirjeillä 9.10.1858 ja 26.11.1868. Muodostettiin Vesannon kappeliseurakunnaksi 26.11.1868. Erotettiin Rautalammista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 25.1.1895, jolloin seurakunta asetettiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Vesannon kunta perustettiin 1871. Muut nimet Songarinsaari, Sonkarinsaari Maakirjakylät Horontaival (Vesijärvi), Juurikkaniemi, Kuuslahti, Riitlampi, Sonkari (Sonkarinsaari), Särkisalo, Vesamäki Naapuriseurakunnat Karttula , Keitele , Konginkangas , Konnevesi , Rautalampi , Sumiainen , Tervo , Viitasaari Papisto Kirkkoherralle annettiin nautittavaksi kappalaisen virkatalo ja seurakunnan tuli laillisessa järjestyksessä hakea sille virkatalon oikeudet. Pitäjänapulaiselle tuli seurakunnan rakentaa täyteen kuntoon tarpeelliset asunto- ja ulkohuoneet ennen kuin virka julistettiin haettavaksi sekä hankkia vähintään sen kaltaiset edut kuin säädettiin armollisen asetuksen 19.7.1892 toisessa pykälässä. Kirkkoherrat 1904– Matti Laitinen Kappalaiset 1868–1901 Karl Johan Strandman , virka lakkautettiin Saarnaajat 1858–1868 Karl Johan Strandman , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1881–1882 Johan Tanskanen , kappalaisen sijainen 1885–1890 Frans Ferdinand Alcenius , apupappi 1890–1898 Matti Laitinen , kappalaisen sijainen 1898–1901 Arvid Esaias Ruuskanen , kappalaisen sijainen 1901–1902 Samuel Wilhelm Renfors , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1902 Karl Sanfrid Nyman , vt. kappalainen 1902–1904 Johan Nikolai Mecklin , armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra, väliajansaarnaaja Arkisto Vesannon seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1858. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1856–1902. Kansallisarkisto on digitoinut Vesannon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kuului alkuaan Tuutarin seurakuntaan. Erotettiin Tuutarista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1897. Seurakunnassa oli 5 077 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Itä-Inkerin rovastikuntaan. Naapuriseurakunnat Ropsu , Skuoritsa , Tuutari , Tyrö , Venjoki Arkisto Hietamäen seurakunnan vanhimmat säilyneet rippikirjat alkavat vuodesta 1782. Hietamäen seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteri- ja tiliasiakirjoja vuosilta 1781–1936. Kansallisarkisto on digitoinut Hietamäen seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Hatsinan luterilainen seurakunta perustettiin 1789, jolloin siihen kuului vain saksalaisia. Se muodostettiin saksalais-suomalais-virolaiseksi seurakunnaksi 1846, jolloin kaupungin ja sen lähikylien suomalaisista tuli seurakunnan jäseniä. Alkuaan Hatsinan alueen suomalaiset kuuluivat Skuoritsan luterilaiseen seurakuntaan. Venäjän keisarihuone rakennennutti Hatsinaan puukirkon 1794 ja uusi kivikirkko valmistui 1828. Seurakuntaan kuului 450 suomalaista, 4 000 virolaista, noin 300 saksalaista ja 35 romania vuonna 1904. Seurakunta jaettiin saksalais-virololaiseksi ja suomalaiseksi seurakunnaksi Venäjän vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Suomalainen seurakunnan toiminta lakkasi 1938. Kylät Ala-Sakosta, Pieni-Hatsina, Hatsinanmylly, Karjakankylä, Kokkola (Suuri-Kokkola), Korhosi, Käppälä (Pieni-Kokkola, Vaija), Vanha-Mosina, Pieni-Mosina, Uusi-Mosina (p. Puhra), Mosinanmylly, Mäyrylä, Porttila, Rahkola, Sahala (Sahamylly), Saamusti, Vaijala, Verevä Naapuriseurakunnat Kolppana , Koprina , Venjoki