top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Vesanto

Päivitetty: 15. toukok.

Perustettiin Rautalammin emäseurakunnan pohjoiskulmaan rukoushuonekunnaksi sen jälkeen, kun Sonkarinsaaren kylään rakennettavalle rukoushuoneelle myönnettiin lupa armollisella käskykirjeellä 31.3.1854. Kirkko rakennettiin 1857. Rukoushuonekunnan aluetta laajennettiin keisarillisilla käskykirjeillä 9.10.1858 ja 26.11.1868. Muodostettiin Vesannon kappeliseurakunnaksi 26.11.1868. Erotettiin Rautalammista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 25.1.1895, jolloin se asetettiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Vesannon kunta perustettiin 1871.


Muut nimet

Songarinsaari, Sonkarinsaari


Kylät

Horontaipale, Juurikkaniemi, Kuuslahti, Riitlampi, Sonkari, Vesamäki


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherralle annettiin nautittavaksi kappalaisen virkatalo ja seurakunnan tuli laillisessa järjestyksessä hakea sille virkatalon oikeudet. Pitäjänapulaiselle tuli seurakunnan täyteen kuntoon rakentaa tarpeelliset asunto- ja ulkohuoneet ennen kuin virka julistettiin haettavaksi sekä hankkia vähintään sen kaltaiset edut kuin säädettiin armollisen asetuksen 19.7.1892 toisessa pykälässä.


Kirkkoherrat


Kappalaiset

1868–1901 Karl Johan Strandman, virka lakkautettiin


Saarnaajat

1858–1868 Karl Johan Strandman, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1881–1882 Johan Tanskanen, kappalaisen sijainen

1885–1890 Frans Ferdinand Alcenius, apupappi

1890–1898 Matti Laitinen, kappalaisen sijainen

1898–1901 Arvid Esaias Ruuskanen, kappalaisen sijainen

1901–1902 Samuel Wilhelm Renfors, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja

1902 Karl Sanfrid Nyman, vt. kappalainen

1902–1904 Johan Nikolai Mecklin, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra, väliajansaarnaaja

 

Arkisto


Vesannon seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat vuodesta 1858. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1856–1902.


Kansallisarkisto on digitoinut Vesannon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

49 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page