Perustettiin Kokkolan emäseurakunnan kappeliksi 1639, jolloin sai oman kirkon ja nimen Yliveteli. Seurakunta sai kappalaisen 1643. Kirkko rakennettiin puusta ja maalattiin öljyvärillä 1839. Erotettiin Kokkolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1860, jolloin seurakunnan nimi muutettiin Veteliksi. Vetelin kunta perustettiin 1868.
Seurakuntaan liitettiin Kokkolan emäseurakunnan Perhon kappeli 1865, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1879. Vuonna 1860 seurakuntaan liitettiin saarnahuonekuntana vuonna 1826 perustettu Halsuan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906.
Muut nimet
Vetil, Yliveteli, Yläveteli, Övervetil,
Maakirjakylät
Jokikylä, Kallinen, Kaustari (Kaustar), Kirilahti (Kirilaks), Korpilahti, Närvilä, Pulkkinen, Räyrinki, Sokoja, Sokanoja, Weteli (Yliveteli), Vitsari, Oivu (Åivu)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Seurakuntalaisten rakennusvelvollisuudesta tehtiin sopimus 1726. Papiston palkkaus suoritettiin vuoden 1743 asetuksen mukaan. Kirkkoherran virkatalo Koskela sijaitsi 1 3/4 virstan päässä kirkosta. Vuonna 1873 virkataloon kuului yhdeksän huonetta ja kyökki. Kotieläiminä pidettiin 3 hevosta, 15 lehmää ja 25 lammasta. Virkatalolla oli 7 torppaa, jotka tekivät vuosittain 65 jalkapäivää, ottivat osaa maantien tekoon ja maksoivat 120 markkaa.
Kirkkoherrat
1873–1881 Karl August Snellman
1885–1903 Julius Bergroth
1904–1925 Oskar Vilhelm Oksanen
1927–1950 Aarre Viktor Lehtola
Kappalaiset
1641 Henricus Laurentii Merijerfvius (Ristenius)
1643–1673 Ericus Raumannus
1673–1733 Elias Eriksson Forselius eli Raumannus
1733–1758 Jakob Eliasson Forselius
1760–1791 Henrik Hedberg
1794–1807 Zacharias Forsman
1808–1814 Nils Johan Ahlbäck
1817–1825 Esaias Wegelius
1826–1829 Gabriel Sarlin
1832–1840 Henrik Isaksson Hedberg
1843–1854 Bror Henrik Reinhold Aspelin
1855–1864 Antero Vilhelm Ingman, virka lakkautettiin 1860
1865–1867 Adolf Wegelius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1868–1872 Karl Johan Idman, vt. kappalainen
1872–1873 Antti Gustaf Heikkilä, vt. kirkkoherra
Ylimääräiset papit
1723–1733 Jakob Eliasson Forselius, kappalaisen apulainen
1737–1740 Anders Blåholm, kappalaisen apulainen
1741–1742 Samuel Simalin, kappalaisen apulainen
1751–1760 Daniel Lampell, kappalaisen apulainen ja armovuodensaarnaaja
1765 Jonas Spoof, kappalaisen apulainen
1765 Mikael Choraeus, vt. kappalainen
1770 Fredrik Hedberg, kappalaisen apulainen
1778–1784 Kristoffer Carlenius, kappalaisen apulainen
1785–1788 Johannes Erenius, kappalaisen apulainen
1791–1793 Mikael Lindfors, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1793 Jakob Simelius, armovuodensaarnaaja
1793–1894 Isak Hedberg, armovuoden saarnaaja
1807–1808 Elias Jeremias Fonselius, vt. kappalainen
1812–1817 Gabriel Sarlin, kappalaisen apulainen ja armovuodensaarnaaja
1825–1826 Gustaf Thorén, välisaarnaaja
1826–1832 Johan Tamlander, kappalaisen apulainen, armovuoden- ja välisaarnaaja
1840–1842 Anders Gustaf Östberg, vt. kappalainen ja välisaarnaaja
1842–1843 Jakob Hemming, välisaarnaaja
1854–1855 Emanuel Snellman, välisaarnaaja
1856–1859 Antti Juhana Lilius, kappalaisen apulainen
1859–1861 Mauritz Edvard Caselius, kappalaisen apulainen
1861–1867 Adolf Wegelius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1865–1867 Adolf Wegelius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1868–1872 Karl Johan Idman, vt. kappalainen
1872–1873 Antti Gustaf Heikkilä, vt. kirkkoherra
1884 Karl Henrik Lindgren, vt. kirkkoherra
1884–1885 Paul Ferdinand Leino, vt. kirkkoherra
1897–1898 Niilo Viitala, kirkkoherran apulainen
1899–1900 Frans Oskar Lampola, kirkkoherran apulainen
1899 Juho Lauronen, vt. kirkkoherra
1901 Henrik Vilhelm Lindgren, kirkkoherran apulainen
1902 Antti Fabian Oja, kirkkoherran apulainen
1903–1904 Antti Haikola, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja
Arkisto
Vetelin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1729, tilikirjat vuodesta 1713 ja historiakirjat vuodesta 1673. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa.
Kansallisarkisto on digitoinut Vetelin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.