Search this site

Alkuaan Isonkyrön emäseurakuntaan kuulunut kappeli, jonka ensimmäisen Pyhän Jaakobin ja Annan kirkon vihki piispa Arvid Kurki 1516. Erotettiin Isostakyröstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1532. Seurakunnassa oli pitäjänapulainen ainakin 1651. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 7.12.1756. Seurakunnan pappila paloi keväällä 1807. Keisarillinen senaatti antoi päätöksen seurakunnan jakamisesta 14.5.1846. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1892. Latomäen tilan siirtämisestä Seinäjoelle annettiin keisarillinen käskykirje 22.1.1896. Seurakuntaan kuulunut Kauhajoki perustettiin ruokushuonekunnaksi 1624, muodostettiin kappeliksi 1627 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858. Samana vuonna erotettiin myös seurakuntaan kuulunut Jalasjärvi, joka oli perustettu rukoushuonekunnaksi 1689 ja muodostettu kappeliksi 1730. Seurakuntaan kuulunut Kurikan kappeli erotettiin itsenäiseiseksi kirkkoherrakunnaksi 1867. Alavus perustettiin Ilmajoen saarnahuonekunnaksi 1673, muodostettiin kappeliksi 1701 ja siirrettiin Kurikan seurakunnan kappeliksi 1798. Peräseinäjoen kappeli muodostettiin 1798 ja Seinäjoen kappeli 1863, joista ensiksi mainittu erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1882 ja jälkimmäinen 1895. Ilmajoen kunta perustettiin 1865. Muut nimet Ilmola Maakirjakylät Haaro, Heikkola, Hiiripelto, Hyyriä, Ikola, Jouppila, Kalsila, Kainasto, Kaukola, Kirkonkylä, Kokkola, Kuuttila, Kylkkälä, Lahti, Luoma, Luopajärvi, Merikaarto, Mullo, Ojaniemi, Palo, Pelma, Peltoniemi, Perkiö, Peurala, Pohtola, Rekilä, Röyskölä, Saarenpää, Saarensivu, Savilahti, Seinäjoki, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Torkkola, Viitala Naapuriseurakunnat Jalasjärvi , Kurikka , Laihia , Nurmo , Peräseinäjoki , Seinäjoki , Ylistaro Papisto Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 1810 ja kappalaisen palkasta 17.3.1815. Entinen kappalaisen virkatalo Raskula vaihdettiin Alakiikkalan tilaan 1760. Kirkkoherrat 1532–1571 Petrus Erici 1571–1597 Matthias Laurentii (Stutaeus) 1598–1629 Henricus Jacobi Strigelius 1632–1652 Jacobus Pauli Peldanus 1652–1673 Henricus Jacobi Peldanus 1673–1698 Gabriel Jacobi Peldanus 1699–1717 Bartholdus Gabriels Vhael 1721–1723 Bartholdus Gabriels Vhael 1724–1734 Anders Mennander 1735–1750 Gabriel Peldan 1755–1796 Salomon Hannelius 1801–1804 Gabriel Alcenius 1807–1826 Erik Johan Frosterus 1830–1849 Henrik Reilin 1852–1882 Karl Rudolf Forsman 1884–1897 Elias Malakias Rosengren 1899–1912 Frans Alexander Heikel 1914 Johannes Ilmanen , nimitetty kirkkoherra, kuoli ennen virkaan astumista 1918–1927 Paavo Virkkunen 1927–1930 Juho Lauronen 1931–1949 Tuure Waldemar Toivio (Mennander) 1949– Kalervo Korpinen Kappalaiset 1571 Clemett 1583 Ericus 1593–1607 Thomas Laurentii 1615–1622 Georgius Thomae Paturi 1622–1632 Jacobus Pauli Peldanus 1629 Matthias 1630 Martinus Nicolai 1632–1633 Johannes Canuti 1639–1652 Aeschillus Matthiae Stutaeus 1652–1673 Gabriel Jacobi Peldanus 1675–1699 Isaacus Jacobi Peldanus 1701–1706 Henric Gabrielis Peldanus 1706–1714 Henric Thomae Wegelius 1722–1737 Josef Stenbäck 1737–1757 Thomas Stenbäck 1757–1764 Samuel Birling 1765–1801 Gabriel Alcenius 1802–1808 Johan Gabriel Toppelius 1809–1822 Daniel Theofil Alcenius 1826–1844 Henrik Johan Hällfors 1845–1860 Esaias Tortberg 1862–1867 Karl Gustaf von Essen 1869–1882 Karl Gustaf Hjerpe 1884–1905 Johannes Ilmanen 1908–1927 Juho Lauronen 1927–1935 Edvard Emmanuel Pöyry Ylimääräiset papit 1646–1652 Henricus Jacobi Peldanus 1653–1655 Sigfridus Nicolai 1655 Zacharias Jacobi –1675 Isaacus Jacobi Peldanus Gabriel Henrici Peldanus –1701 Henricus Gabrielis Peldanus 1701–1706 Henricus Wegelius 1708–1722 Nicolaus Martini Prochman 1723–1730 Isak Astrenius 1731–1737 Thomas Stenbäck , kappalaisen apulainen 1735–1745 Thomas Revinus , kirkkoherran apulainen 1738–1755 Karl Rein 1747–1754 Salomon Hannelius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1751–1766 Nathanael Wahrenberg, kappalaisen apulainen 1757 Samuel Birling , vt. kappalainen 1759–1784 Anders Enckell 1763–1766 David Arelius , kirkkoherran apulainen 1767–1790 Karl Hällström , kirkkoherran apulainen 1791–1799 Arvid Henrik Wallenius , kappalaisen apulainen 1800–1802 Kristian Castrén , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1802–1809 Daniel Theofil Alcenius , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1805–1807 Jonas Reinhold Granlund , papiston apulainen 1807 Mikael Österberg , kappalaisen apulainen 1810–1814 Erik Henrik Holm , kirkkoherran apulainen 1814–1819 Gustaf Laurin , kappalaisen apulainen 1816–1817 Karl Magnus Limon , kirkkoherran apulainen 1817–1839 Gustaf Adolf Andström , kirkkoherran apulainen 1819–1821 Karl Heickell , kappalaisen apulainen 1822–1825 Erik Ticklén 1825–1828 Per Adolf Hällfors , kappalaisen apulainen 1839–1849 Karl Gustaf Hjerpe , kirkkoherran apulainen, kappalaisen viran välisaarnaaja 1840–1841 Herman Ingman , kirkkoherran apulainen 1841–1861 Johan Vilhelm Nybergh , kirkkoherran apulainen 1843–1844 Gustaf Zakris Ramstadius , kirkkoherran apulainen 1849–1855 Jakob Schroderus , kirkkoherran viran virka- ja armovuodensaarnaaja 1853–1854 Karl Nauklér , kirkkoherran apulainen 1854–1861 Edvard Fritjof Reinius , kirkkoherran apulainen 1860–1862 Karl Gustaf Grönberg 1861–1865 Karl Robert Sandelin , kirkkoherran apulainen 1864–1867 August Saxelin , vt. kappalainen 1865–1866 Gustaf Gideon Forsman , kirkkoherran apulainen 1865–1866 Erland August Karsten , vt. kappalainen 1866–1867 Gustaf Fredrik Pohjala , kirkkoherran apulainen 1867–1869 Wilhelm Lindstedt , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1867–1868 Albert Emil Tallroth , vt. kappalainen 1869–1870 Gustaf Adolf Rydman , kirkkoherran apulainen 1870–1874 Abel Nyholm , kirkkoherran apulainen 1874–1877 Johannes Ilmanen , kirkkoherran apulainen 1875–1882 Frans Oskar Blomqvist , vt. kappalainen, kappalaisen apulainen 1877–1879 Abel Nyholm , kirkkoherran apulainen 1879–1881 Johan Anders Cederberg , kirkkoherran apulainen 1880 Jakob Haapanen , kirkkoherran apulainen 1881 Aron Gustaf Snellman , kirkkoherran apulainen 1882–1884 Ivar Rudolf Forsman , virka– ja armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1882–1883 Herman Ludvig Hellsberg , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1885 Johan Oskar Rindell , kirkkoherran apulainen 1892–1899 Juuso Säntti , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1894 Fredrik Julius Fredriksson , vt. kappalainen 1896–1900 Frans Oskar Niemi , pappien apulainen 1899–1902 Otto Volhelm Tupala , kirkkoherran apulainen 1902 Juho Heikki Lindström , kirkkoherran apulainen 1902–1905 Matti Leonard Blomqvist , kirkkoherran apulainen 1904 Frans Emil Lehto , pappien apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1905 Kaarlo Nestori Parikka , kirkkoherran apulainen 1905 Vihtori Tiitola, kirkkoherran apulainen 1905–1906 Johannes Torsten Rafael Hartman , kirkkoherran apulainen 1906 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen 1906 Johan Väinö Gustaf Lönnmark , kirkkoherran apulainen 1906–1908 Juho Henrik Uoti , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1907–1909 Iisakki Vihtori Talvitie , vt. kirkkoherra 1909– Toivo Emil Aaltio, kirkkoherran apulainen Arkisto Ilmajoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1715 ja historiakirjat vuodesta 1675. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1651–1890. Kansallisarkisto on digitoinut Ilmajoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Kyrön eli Hämeenkyrön emäseurakunnan kappeli, joka perustettiin ennen vuotta 1540 ja tunnettiin aluksi nimellä Lahtinen. Erotettiin Hämeenkyröstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 7.7.1641. Seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Vatulan kylässä. Toinen kirkko rakennettin noin 1644. Tämä kirkko purettiin maaherran käskystä 1824, ja sen hirret myytiin huutokaupalla 1828. Seurakuntaan perustettiin koulu keisarin päätöksellä 18.9.1856 ja koulu muutettiin kansakouluksi 27.9.1877. Ikaalisten maalaiskunta liitettiin Ikaalisten kauppalaan 1972. Seurakuntaan kuuluneista Kankaanpää perustettiin saarnahuonekunnaksi 1756, muodostettiin kappeliksi 1759 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1841, jolloin siihen liitettiin vuonna 1796 perustettu Karvian kappeli ja vuonna 1804 perustettu Honkajoen rukoushuonekunta. Parkano perustettiin rukoushuonekunnaksi 1800, muodostettiin kappeliksi 1841 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860. Jämijärvi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1852, muodostettiin kappeliksi 1863 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1899. Muut nimet Ikalis, Lahtinen, Lactis Maakirjakylät Haapimaa, Heittola, Heltee, Höytölä, Ikaalinen, Isoröyhiö, Jauhokuonomaa, Juhtimäki, Jämijärvi, Kallionkieli, Kalma, Karhoinen, Karttu, Kiiala, Kilvakkala, Kolkko, Kovelahti, Kurkela, Leutola, Luhalahti, Läykkälä, Miettinen, Niemi, Osara, Riitiala, Sammi, Sarkkila, Sikuri, Sipsiö, Tevaniemi, Vahojärvi, Varessalmi, Vatsiais, Vatula, Vehuvarpe, Viljala, Vähäröyhiö Naapuriseurakunnat Hämeenkyrö , Jämijärvi , Kankaanpää , Kuru , Parkano , Suodenniemi , Viljakkala Papisto Uudistilojen ja niin kutsuttujen verometsästäjien (skattejägare) kirkollisista maksuista kirkkoherralle kuninkaan päätöksessä 4.8.1796 ja Keisarillisen senaatin päätös 18.12.1818. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1656, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 6.10.1863. Tällöin uusi kappalaisen virka perustettiin Jämijärvelle. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätös 7.2.1852 ja palkasta Ikaalisten kauppalasta Keisarillisen senaatin päätöksissä 21.4.1858, 9.8.1871 ja 21.11.1888. Kansakoulun opettaja sai pappina pitäjänapulaisen viran palkan 6.10.1863. Kirkkoherrat 1641–1669 Abrahamus Jacobi 1669–1675 Abraham Abrahami Ikalensis 1675–1689 Matthias Apollonius 1689–1711? Simon Polviander 1711–1714 Johannes Favorinus 1719–1729 Johannes Fonselius 1729–1772 Johan Rothovius 1773–1791 Johan Rothovius , nuorempi 1798–1810 Henrik Johan Bergroth 1813–1820 Jakob Hällfors 1824–1841 Gustaf Johan Bergroth 1844–1866 Henrik Johan Hällfors 1867–1882 Johan Tammelin 1884–1905 Herman Gabriel von Bonsdorf 1906–1926 Karl Oskar Mannström 1927–1946 Hugo Alfred Kalaja (Lindeblom) Kappalaiset 1593–1619 Philippus Laurentii 1639–1641 Abraham Jacobsson 1642–1658 Sigfridus 1658–1669 Abraham Abrahami Ikalensis 1675–1689 Thomas Wagnerus 1679–1689 Georgius Rajalenius 1690–1719 Johannes Fonselius 1722–1729 Johan Rothovius 1730–1750 Henrik Rajalin 1752–1779 Elias Fonselius 1780–1791 Daniel Rothovius 1792–1817 Johan Rothovius 1822–1833 Jakob Elias Hällfors 1836–1847 Henrik Sandberg 1847–1854 Samuel Hellgren 1855–1865 Frans Henrik Hällfors 1866–1867 Oskar Grönholm 1868–1874 Frans Viktor Sandelin 1874–1884 Viktor Magnus Hellstén 1886–1889 Edvard Optatus Setälä 1890–1897 Martti Gunnar Brander 1898–1903 Matti Eliel Castrén 1904–1918 Fredrik Julius Vuorio (Fredriksson) 1918–1931 Arttu Akseli Albin Ahonen 1931–1938 Lauri Kalervo Kurkiala 1939– Matti Mikael Koivisto Pitäjänapulaiset 1722–1724 Henrik Rajalin 1730–1740 Gabriel Alcenius 1740–1752 Elias Fonselius 1753–1780 Daniel Rothovius 1800–1828 Karl Fredrik Hällsten 1804–1813 Fredrik Efraim Bergroth 1853–1865 Adolf Cedberg Ylimääräiset papit 1660–1669 Abraham Abrahami Ikalensis 1729–1730 Gabriel Alcenius , armovuodensaarnaaja 1735–1737 Gabriel Favorinus, kirkkoherran apulainen 1748–1757 Jakob Lindsten , kappalaisen apulainen 1749–1772 Johan Rothovius nuorempi, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1773–1777 Mikael Fonselius , kappalaisen apulainen 1777–1780 Karl Fredrik Hällstén , kappalaisen apulainen 1784–1787 Isak Fonselius , kirkkoherran apulainen 1784–1791 Johan Rothovius , kappalaisen apulainen 1788–1797 Isak Johan Hagelberg , kirkkoherran apulainen 1791–1792 Olof Stenman , armovuodensaarnaaja 1799–1807 Gustaf Johan Bergroth , kirkkoherran apulainen 1804–1813 Fredrik Efraim Bergroth , apupappi, vt. kirkkoherra 1806–1808 Johan Gabriel Hällstén , kappalaisen apulainen 1806–1813 Nils Aron Bergroth , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1808–1809 Gustaf Immanuel Krusberg , kappalaisen apulainen 1810–1815 Carl Gustaf Borenius , kappalaisen apulainen 1812–1822 Jakob Elias Hällfors , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1813–1819 Henrik Johan Hällfors , kirkkoherran apulainen 1819–1824 Isak Daniel Forsman , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1824–1825 Fredrik Vilhelm von Pfaler , kirkkoherran apulainen 1825–1831 Henrik Salonius , kirkkoherran apulainen 1831–1839 Henrik Gustaf von Pfaler , kirkkoherran apulainen 1839–1840 Gustaf Lönnmark, kirkkoherran apulainen 1840–1841 Karl August Tallgren , kirkkoherran apulainen 1841–1844 Vilhelm Pomoell , sijaiskirkkoherra 1844–1847 Frans Henrik Hällfors , kirkkoherran apulainen 1848–1863 Karl Gustaf Törnqvist , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1863–1864 Karl August Mellberg , kirkkoherran apulainen 1864–1871 Robert Johan Uskelin , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, pitäjänapulainen 1865–1866 Johan Anton Immanuel Forss , kirkkoherran apulainen 1879–1880 Gustaf Edvard Sundvall , vt. kappalainen 1880–1881 Anders Axel Pettersson , vt. kappalainen 1880 Isak Reinhold Tamminen , vt. kappalainen 1881–1882 Isak Reinhold Tamminen , vt. kirkkoherra 1882–1886 Edvard Optatus Setälä , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1889–1890 Karl Emil Bergroth , vt. kappalainen 1890 Odert Julius Ingman , vt. kappalainen 1897–1898 Matias Sjöström , vt. kappalainen 1902–1907 Juho Mikael Mikkola , papiston apulainen, vt. kappalainen 1903–1904 Frans Arvi Vasama , vt. kappalainen 1904 Fredrik Julius Fredriksson , vt. kirkkoherra 1905 Kustaa Fredrik Vihtinen , papin apulainen 1905–1906 Kauko Veikko Tamminen, armovuodensaarnaaja Arkisto Ikaalisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1684 ja historiakirjat vuodesta 1680. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1640–1931. Kansallisarkisto on digitoinut Ikaalisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Iisalmen kauppala perustettiin Iisalmen pitäjään kuuluneelle Haukiniemelle keisarillisella käskykirjeellä 24.10.1860 ja muodostettiin kaupungiksi käskykirjeellä 20.10.1891. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli päätti tehdä ehdotuksen Iisalmen kaupungin erottamisesta Iisalmen emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherakunnaksi 6.4.1911. Erotettiin Iisalmesta itsenäiseksi seurakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.3.1912 mutta ero toteutui vasta 1922. Iisalmen kaupunki ja maalaiskunta sekä niiden seurakunnat yhdistyivät 1970. Muut nimet Idensalmi stadsförsamling, Iisalmen kaupunkiseurakunta Maakirjakylät Haajaiskylä, Haapajärvi, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Kaarakkala, Kilpisaari, Kääriänsaari, Laakaa, Lampaanjärvi, Lappetelä, Luupue, Marttisenjärvi, Muuraisjärvi, Nerkoo, Nerkoonniemi, Niemisjärvi, Nissilä, Oinasjärvi, Paloiskylä, Partala, Petäjäjärvi, Pitolamminmäki, Porovesi, Pyöriä, Päsmäri, Pörsänmäki, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Rutakko, Ryhälänmäki, Salahmi, Sonkajärvi, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uura, Valkeiskylä, Varpaiskylä, Vehmasjärvi, Vieremä, Viitaa, Vänninmäki Naapuriseurakunnat Kiuruvesi , Lapinlahti , Pielavesi , Sonkajärvi , Vieremä Papisto Kirkkoherrat 1922–1927 Vilhelmi Alarik Malmivaara (Malmberg) 1928–1933 Juho Kustaa Saarento 1936–1951 Erkki Alfred Kurki–Suonio Ylimääräiset papit 1922–1924 J. Einari Ylämäki, vt. kirkkoherra 1922 Vilhelmi Alarik Malmivaara (Malmberg), vt. kirkkoherra 1927 Vilho Gabriel Pesonen, vt. kirkkoherra Arkisto Iisalmen kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1869 ja historiakirjat vuodesta 1893. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1869–1900. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Kuopion emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan kirjeellä 15.2.1627 ja samalla annettiin ikuisiksi ajoiksi neljä veromaata ilman mitään ulostekoja kirkkoherran virkataloksi. Kreivi Per Brahe liitti vielä tähän Kihlosalmen kalastuspaikat 10.2.1639. Seurakunnassa oli yksi kappalainen vuodesta 1633 ja toinen kappalainen asetettiin Pielavedelle 1688 (tai jo 1676), kunnes vanhempi kappalainen määrättiin asumaan Vieremällä keisarillisella käskykirjeellä 13.2.1847. Kirkko paloi salamaniskusta 3.6.1699. Iisalmen maaseurakunnasta tai jakamattomasta maaseurakunnasta puhutaan virallisesti vasta sen jälkeen kun Iisalmen kauppala oli perustettu Haukiniemelle 1860. Iisalmen kaupunkiseurakunnan omat historiakirjat alkavat vuodesta 1869. Iisalmen maalaiskunta perustettiin 1873. Iisalmen maalaiskunta ja kaupunki sekä niiden seurakunnat yhdistyivät 1970. Seurakuntaan kuulunut Pielavesi perustettiin kappeliksi 1692 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1814. Kiuruvesi perustettiin kappeliksi ja erotettiin 1862. Lapinlahti perustettiin rukoushuonekunnaksi 1819, muodostettiin kappeliksi ja erotettiin 1858. Seurakuntaan on kuulunut Rutakon rukoushuonekunta, joka perustettiin keisarillisella käskykirjeellä 17.5.1854 ja jossa tuomiokapitulin päätöksellä oli oma pappi 1855–1864. Rutakosta ja ympäristökylistä muodostettiin Iisalmen kolmijaossa Sonkajärven emäseurakunta Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.3.1897. Tällöin muodostetuista itsenäisistä kirkkoherrakunnista toinen oli Vieremä. Sonkajärven ja Vieremän seurakunnat aloittivat toimintansa 1920-luvun alussa. Vuoden 1897 seurakuntajaon jälkeen Iisalmen maaseurakunta jäi kirkkoherran, kappalaisen ja kirkkoherran palkkaaman virallisen apulaisen hoidettavaksi. Samalla Lappetelän kylän tilat rekisterinumeroilla 3, 4 ja 8 sekä Varpaisten kylän tilat numeroilla 4, 5 ja 6 määrättiin yhdistettäväksi Lapinlahden seurakuntaan. Muut nimet Idensalmi, Idensalmi landsförsamling, Iisalmen maaseurakunta Maakirjakylät Haajaiskylä, Haapajärvi, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Kaarakkala, Kilpisaari, Kääriänsaari, Laakaa, Lampaanjärvi, Lappetelä, Luupue, Marttisenjärvi, Muuraisjärvi, Nerkoo, Nerkoonniemi, Niemisjärvi, Nissilä, Oinasjärvi, Paloiskylä, Partala, Petäjäjärvi, Pitolamminmäki, Porovesi, Pyöriä, Päsmäri, Pörsänmäki, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Rutakko, Ryhälänmäki, Salahmi, Sonkajärvi, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uura, Valkeiskylä, Varpaiskylä, Vehmasjärvi, Vieremä, Viitaa, Vänninmäki Naapuriseurakunnat Kiuruvesi , Lapinlahti , Pielavesi , Sonkajärvi , Vieremä Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 2.9.1756, joka vahvistettiin Keisarillisen senaatin päätöksillä 24.7.1812 ja 5.12.1879. Kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan apulainen keisarillisella käskykirjeellä 17.5.1852. Apulaisen tuli asui tuomiokapitulin määräämässä paikassa ja hänet oli asetettava Rutakon rukoushuonekunnan alueelle. Kirkkoherrat 1627–1654 Nicolaus Petri Roivas (Roivainen) 1658–1664 Bartholdus Sigfridi Mangelius (Korkolainen) 1666–1667 Per Kylander 1668–1670 Henrik Tarvonius 1672–1711 Henricus Johannis Hoffrén (Houru) 1733–1757 Henrik Helsingius 1759–1769 Anders Forselius 1770 Michael Orraeus , kuoli ennen virkaanastumistaan 1770 1772–1806 Johan Lagus 1812–1833 Per Johan Collan 1837–1851 Robert Valentin Frosterus 1855–1881 Lorez Johan Lagus 1883–1914 Henrik Gustaf Teodor Brofeldt 1915–1925 August Noponen 1926–1930 Jooseppi Lescelius Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1633–1655 Andreas Svenonius 1662– Henricus Christierni –1668 Henricus Tarvonius 1682–1693 Henrik Hoffrén (Hoffrenius) 1693–1697 Richard von Borgen 1695 Henrik Lyra 1699–1705 Olof Marinus 1706–1711 Jakob Hoffrén 1725–1764 Abraham Mollerus 1766–1790 Johan Henrik Mollerus 1799–1824 Erik Valldén 1791 Johan Forselius 1824–1826 Isak Blom 1827–1836 Johan Selén 1836–1849 Samuel Kiljander 1853–1867 Johan Lindberg 1869–1872 Erik Ekelund 1876–1883 Henrik Gustaf Teodor Brofeldt 1885–1899 Jaakko Schwartzberg 1922–1936 Vilhelm Koivulainen Kappalainen, toinen sarja 1688–1711 Johan Sinius 1723–1725 Johan Gummerus 1766 Johan Forselius 1791 Erik Waldén 1798–1812 Pehr Johan Collan 1814–1824 Isak Blom 1829–1831 Johan Johnsson 1835–1836 Samuel Kiljander 1837–1853 Johan Lindberg 1853–1856 Alexander Wahlberg 1857–1862 Berndt Vilhelm Neiglick 1864–1869 Erik Ekelund 1869–1876 Henrik Gustaf Teodor Brofelt 1876–1921 Oskar Voldemar Hofström , sairaana vuodesta 1881 Ylimääräiset papit 1650–luku Jeremias Monnius, varakirkkoherra 1685–1694 Olaus Marinus, vt. kappalainen Pielavedellä 1712–1718 Aron Hoffrén, vs. kirkkoherra 1734–1738 Clemens Fabritius 1740 Karl Östberg 1755 Henrik Costian 1755–1756 Nils Agander 1767–1770 Anders Orraeus 1770 Israel Cajander 1774–1778 Jakob Wallenius 1780 Johan Ticcander 1782–1783 Samuel Kiljander 1783 Samuel Eilandt Agander 1791 Albrecht Johan Orbinski 1790–1792 Anders Johan Brofeldt 1796–1799 Lars Tallgren 1799–1802 Jakob Abraham Strömmer , kirkkoherran apulainen 1802–1805 Anders Ambrosius Rosberg , kirkkoherran apulainen 1803–1805 Johan Meklin , kappalaisen apulainen 1805–1814 Johan Erik Beyrath , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1814–1815 Johan Erik Beyrath , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1816–1818 Arvid Gottfrid Nordqvist , kirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen 1818–1819 Elias Samuel Nymalm , kirkkoherran apulainen 1818–1819 David Arenius , kirkkoherran apulainen 1819–1827 Gustaf Borg , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1823–1837 Johan Lindberg , kirkkoherran apulainen, armovuoden apulainen 1826–1828 Erik Johan Andelin , armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa 1828–1829 Karl Hahl , armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa 1831–1833 Abel Abednego Hilander , kappalaisen apulainen 1832–1835 August Lorenz Vendell , armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa 1837–1840 Jakob Zitting , kirkkoherran apulainen 1840–1842 Karl Vilhelm Coriander , kirkkoherran apulainen 1842–1844 Karl Reinhold Bonsdorff , kirkkoherran apulainen 1844–1848 Karl Johan Moberg , kirkkoherran apulainen 1845–1849 Peter Probus Heinricius , kirkkoherran apulainen 1846–1847 Anders Rosberg , kappalaisen apulainen 1849–1850 Anders Rosberg , armovuoden saarnaaja 1847–1862 Erik Ekelund , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1850–1853 Gustaf Adolf Svahn , armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa 1855–1858 Karl Johan Strandman , kirkkoherran apulainen 1855–1865 Frans Napoleon Salonius , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1856–1857 Berndt Vilhelm Neiglick , välisaarnaaja kappalaisen virassa 1862–1863 Verner Johan Majander , välisaarnaaja kappalaisen virassa 1863–1864 Gustaf Leonard Meklin , välisaarnaaja kappalaisen virassa 1865–1869 Henrik Gustaf Teodor Brofeldt , kirkkoherran apulainen 1870 Anders Hulkkonen , kirkkoherran apulainen 1871–1879 Karl August Schroderus , kirkkoherran apulainen 1874–1875 Frans Alfred Carpén , kirkkoherran apulainen 1875–1876 Simon Adolf Virkkula , kirkkoherran apulainen 1876–1877 Johan Tanskanen , kirkkoherran apulainen 1878–1881 Ernst Gustaf Kyander , kirkkoherran apulainen 1880–1883 Eero Hyvärinen , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1881–1888 Knut Fredrik Durchman , kirkkoherran apulainen, vt. toinen kappalainen 1883–1885 Julius Snellman , vt. ensimmäinen kappalainen 1883–1884 Otto Berndt Hallikainen , kirkkoherran apulainen 1888–1906 Mikko Liukku , vt. toinen kappalainen 1886–1890 Mikko Artur Levander , kirkkoherran apulainen 1890 Tuomas Karppinen , kirkkoherran apulainen 1892–1896 Selim Gerhard Hornborg , kirkkoherran apulainen 1896–1901 Jooseppi Lescelius , kirkkoherran apulainen 1899–1900 Robert Makkonen , vt. toinen kappalainen 1900– Otto Pitkänen , vt. toinen kappalainen, vt. ensimmäinen kappalainen 1901–1902 Arvid Esaias Ruuskanen , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Jooseppi Lescelius , kirkkoherran apulainen, vt. toinen kappalainen 1905–1906 Jooseppi Lescelius , kirkkoherran apulainen, vt. toinen kappalainen 1907– Jooseppi Lescelius , kirkkoherran apulainen, vt. toinen kappalainen 1906–1907 Kaarlo Alfred Strömmer, vt. toinen kappalainen, kirkkoherran apulainen 1909– Harald Julius Linnaniemi , papiston apulainen 1918–1920 Leo Benedict Gummerus, vt. kirkkoherra 1920–1921 Kustaa Viljami Elovaara 1918–1919 Yrjö E. Kivenoja (Kivioja) 1919–1920 Niilo Johannes Kinos 1920–1922 Matti Aleksi Castren, vt. kirkkoherra 1927–1928 Elias Simojoki (Simelius), vt. kirkkoherra Arkisto Iisalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1740 ja historiakirjat vuodesta 1732. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1627–1980. Isonvihan aikana venäläiset hävittivät kirkonarkiston käyttäen asiakirjoja sotilaiden pyssyjen puhdistus- ja panosten täytetarpeiksi. Suomen sodan aikana 1808–1809 venäläiset särkivät joitakin kirkon ovia ja ikkunoita, ottivat polttopuiksi kellotapulin ovia, portaita ja lattiaa sekä kirkkomaan koko aitauksen. Osia pappilan rakennuksista käytettiin niinikään polttopuiksi. Päärakennus kuitenkin säästyi mutta rippi- ja historiakirjat vuosilta 1793–1804 hävisivät tuolloin. Kansallisarkisto on digitoinut Iisalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan mahdollisesti osa Kemin emäseurakuntaa, josta lienee erotettu hallinnollisesti jo keskiajalla 1300-luvulla. Mainitaan kappelina 1374 ja itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin 1477. Erään asiakirjan mukaan Kemi ja Ii olivat molemmat Pietarsaaren emäseurakunnan kappeleita 1374. Seurakuntaan mainitaan kuuluneen Simon ja Kellon kappelit jo 1488. Iin vapaaherrakunta annettiin läänityksenä Natt och Dag -suvulle 1652. Perimätiedon mukaan seurakunnan vanhin kirkko sijaitsi Illinsaaressa eli Suutarinniemellä, josta se muutettiin Kirkkosaareen. Toisen näkemyksen mukaan kirkko on saattanut sijaita myös Kruununsaaressa eli Satamasaaressa. Venäläiset polttivat yhden kirkon 1582, minkä vuoksi iiläiset saivat 20 tynnyriä kruununjyviä uuden kirkon rakentamista varten 7.3.1584. Venäläisten kerrotaaan polttaneen seurakunnan kirkon jo kuudennen kerran 1595. Uusi Pyhän Margareetan kirkko rakennettiin 1621 ja tämä kirkko tuhoutui ukkosen sytyttämänä 12.6.1693. Uusi Pyhän Laurin kirkko vihittiin käyttöön 10.8.1694. Seurakunnan pappila lienee poltettu 1715, jolloin myös kirkko ryöstettiin. Pappila paloi 30.4.1742. Kirkko ja kellotapuli paloivat salaman iskusta perustuksiaan myöden 23.8.1942. Ainoastaan kirkon alttarivaatteet, ehtoollisvälineet ja yksi kattokruunu sakaristossa pystyttiin pelastamaan palosta. Seurakuntaan kuuluneista Pudasjärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639, Haukipudas perustettiin kappeliksi 1630 ja siirrettiin Kiimingin kirkkoherrakuntaan 1858. Alakiiminki perustettiin saarnahuonekunnaksi 1691, muodostettiin kappeliksi 1781 ja erotettiin itsenäiseksi Kiimingin kirkkoherrakunnaksi. Ylikiiminki perustettiin kappeliksi 1765 liitettiin edellä mainittuun Kiimingin uuteen kirkkoherrakuntaan 1858. Kuivaniemi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1894. Seurakunnan osista erotettiin Yli-Iin kirkkoherrakunta ja ero toteutui 1933. Seurakuntaan kuulunut Etelä-Iin rukoushuonekunta perustettiin 1910. Iin kunta perustettiin 1865. Oijärven kylä liitettiin Kuivaniemeen 1921. Iin ja Kuivaniemen kunnat yhdistettiin Iin kunnaksi 2007. Seurakuntaan kuuluneella Säynäjoen (Nyby) lasitehtaalla oli oma vuonna 1785 valmistunut kirkko ja oma saarnaaja 1786–1803. Myöhemmin tätä rukoushuoneeksi muutettua kirkkoa ei pidetty enää kunnossa eikä siinä lopulta pidetty enää lainkaan jumalanpalveluksia. Muut nimet Ijo, Ijå Kylät Eteläii, Jakkukylä, Kuivaniemi, Olhava, Pohjoisii Naapuriseurakunnat Haukipudas , Kuivaniemi , Nyby , Yli-Ii Papisto Kirkkoherran virkataloon liitettiin heinämaaksi erään luostarin maata kuninkaan kirjeellä 31.3.1625 ja 31.1.1638. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista 1654–1751. Pitäjänapulaisen virka mainitaan jo 1600-luvun puolivälissä. Pitäjänapulainen oli ensin Haukiputaalla ja siirrettiin Ylikiiminkiin 1737 ja Kuivaniemelle 1760. Kirkkoherran viljasaatavista ja karjakymmenyksistä tehtiin suostumus 1763. Vastikejyvät olivat alkuaan kaksi lestiä kuninkaan kirjeellä 5.3.1569, sitten 1 1/2 lestiä 20.11.1571 ja 18 tynnyriä 6.6.1613. Nämä jaettiin, kun Pudasjärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi siten, että Iin kirkkoherra sai 12 tynnyriä maaherran päätöksellä 1.5.1709 ja kuninkaan päätöksellä 11.9.1734. Kirkkoherran vastikejyvät 9,35 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.12.1894. Lohenpyyntioikeudesta määrättiin 2.5.1641, että kirkkoherralla oli 1 3/4 lohimanttaalia Venäjänkarin kalastuspaikalla. Tätä oikeutta kuitenkin myöhemmin vastustettiin ja siksi maaherra julisti päätöksessään 22.4.1772, että ns. "kenkkikalastus" oli ollut seurakunnan vapaaehtoinen lahja määräämättömäksi ajaksi. Kuuningas vahvisti tämän päätöksen 7.7.1774. Kirkkoherran virkatalollla oli 1 3/4 manttaalin osa kalastuksesta kruununpadoissa, joka luettiin lohikymmenyksiksi. Virkatalolla oli myös siikapato l. kotitarvepato syksyisin Puodinkoskella. Kirkkoherrat 1558– Canutus 1564–1577 Laurentius Matthiæ Raumannus 1581–1615 Jacobus Olai 1616–1620 Mansvetus Jacobi Fellman 1620–1634 Johannes Henrici Lithovius tai Corvinus 1634–1636 Henricus Johannis Corvinus tai Alholm 1636–1640 Ericus Georgii Montanus 1641–1646 Henricus Christiani Limingius 1648–1650 Henricus Simonis Carlander 1652–1659 Samuel Josephi Lithovius 1660 Andreas Uhlstadius 1669–1673 Gabriel Gabrielis Calamnius 1674–1678 Johannes Caspari Forbus 1678–1686 Petrus Johannis Hoffrenius 1688–1692 Samuel Samuelis Lithovius 1692–1695 Zacharias Olai Ulhegius 1695–1697 Christophorus Claudii Alanus 1698–1708 Simon Henrici Pechlinius 1710–1735 Johan Stenstrand 1736–1752 Gustaf Fabricius 1753–1772 Daniel Idman 1774–1791 Erik Sinius 1793–1797 Henrik Sund 1800–1815 Abraham Frosterus 1817–1836 Jakob Frosterus 1839–1847 Erik Johan Frosterus 1849–1866 Karl Gabriel Calamnius 1869–1875 Frans Oskar Durchman 1876–1918 Johan Fredrik Thauvón 1920–1950 Eino Virkkula Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1582 Mathias 1616 Mansvetus Jacobi Fellman 1625–1627 Josephus Jacobi Björn 1628–1634 Henricus Johannis Corvinus eli Alholm Joseph Jacobi Fellman 1649–1674 Johannes Caspari Forbus 1678 Petrus Johannis Hoffrenius 1678–1698 Simon Henrici Pechlinius 1699–1702 Olaus Uhlstenius 1703–1736 Isaacus Antilius 1737–1750 Jakob Elfving , virka lakkautettiin Kappalaiset, toinen sarja 1654–1686 Samuel Samuelis Lithovius 1682–1690 Jacobus Uhlström 1692–1700 Petrus Petri Hoffrenius 1702–1819 Johannes Johannis Forbus 1720–1838 Johan Keckman 1740–1870 Petter Josephi Calamnius 1772–1800 Abraham Frosterus 1801–1809 Abraham Vilhelm Frosterus 1813–1837 Gustaf Durchman 1840–1842 Johan Fredrik Planting 1843–1856 Johan Mikael Stenbäck 1856–1871 August Kranck 1873–1877 Karl Alfred Calamnius 1878–1884 Frans Alfred Carpén 1884–1888 Karl Gustaf Krohn 1890–1896 Matti Hiltula 1896– Kaarlo Matti Huovinen Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1725–1738 Daniel Keckman 1739–1745 Johan Vervenius 1747–1750 Gustaf Arander 1750–1764 Kristian Henrik Keckman 1765–1777 Sven Olsbo 1778–1791 Henrik Enqvist 1792–1795 Isak Snellman 1800–1813 Gustaf Durchman 1838 Lars Herman Laurin 1839–1840 Niklas Durchman 1842–1843 Abraham Neuman Ylimääräiset papit 1727–1730 Johan Grönholm , kirkkoherran apulainen 1737–1740 Stephan Gisselkors , armovuodensaarnaaja 1765–1772 Abraham Frosterus , kirkkoherran apulainen 1772– Anders Sinius , kirkkoherran apulainen 1772–1778 Gabriel Calamnius , kirkkoherran apulainen 1783–1789 Jakob Frosterus , kappalaisen apulainen 1792– Israel Frosterus , kirkkoherran apulainen 1799–1800 Karl Jakob Frosterus , kirkkoherran apulainen 1805–1806 Gustaf Adolf Leinberg , kirkkoherran apulainen 1806 Karl Jakob Frosterus , kirkkoherran apulainen 1806–1808 Karl Jakob Frosterus , kirkkoherran apulainen 1810–1811 Nils Abraham Moliis , kirkkoherran apulainen 1811–1817 Krister Johan Castrén , kirkkoherran apulainen 1811–1813 Olof Vallin , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1817–1823 Jakob Justus Frosterus , kirkkoherran apulainen 1824–1834 Johan Anders Linfors, kirkkoherran apulainen 1829–1831 Erik Frosterus , kirkkoherran apulainen 1834–1839 Julius Abraham Vidgrén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1834–1838 Josef Vilhelm Durchman , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1840–1843 Fredrik Vilhelm Stjerncreutz , kirkkoherran apulainen 1845–1847 Karl Johan Forsström , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1849–1850 Karl Fredrik Staudinger , kirkkoherran apulainen 1850–1853 Karl Jakob Keckman , kirkkoherran apulainen 1853–1869 Karl Alfred Calamnius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1859 Johan Vilhelm Murman , kirkkoherran apulainen 1859 August Benjamin Calamnius , kirkkoherran apulainen 1869–1870 Niklas Durchman , kirkkoherran apulainen 1873–1874 Gustaf Durchman , kirkkoherran apulainen 1878 Viktor Alfred Virkkula , kirkkoherran apulainen 1884–1885 Emil Thauvón , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Gustaf Emil Durchman , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1904 Emil Vilhelm Siikanen , kirkkoherran apulainen 1905–1906 Eino Wirkkula , kirkkoherran apulainen 1909– Toivo Kajava, kirkkoherran apulainen Arkisto Iin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1700, tilikirjat vuodesta 1661 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1679, vihittyjen osalta vuodesta 1680 ja kuolleiden osalta 1666. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1558–1946. Kansallisarkisto on digitoinut Iin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodostettu Viipurin maaseurakunnan pohjoispuolella olleista ja Antrean seurakuntaan kuuluneista kylistä itsenäiseksi emäseurakunnaksi 1926. Ihantalan kirkko vihittiin käyttöön 6.11.1927. Ihantalan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Kylät Ihantala, Juustila, Kähäri, Kaipola, Kilpeenjoki, Kilpeenjoki-Sydänmaa, Konkkala, Kurikkala, Lyykylänjärvi, Mannikkala, Nikoskela, Peronjoensuu, Pihkala, Repola-Lyykylä, Ryysylä, Syvälahti, Tali, Terävälä, Uusikartano, Ylivesi Naapuriseurakunnat Antrea , Jääski , Nuijamaa , Vahviala , Viipurin maaseurakunta Arkisto Ihantalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1921, tilikirjat vuodesta 1927 ja historiakirjat vuodesta 1927. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1919–1979. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Ihantalan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Porvoon hiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Tavastehus prosteri Seurakunnat Hausjärvi , Humppila , Hämeenlinna , Janakkala , Jokioinen , Renko , Somerniemi , Somero , Tammela , Vanaja , Ypäjä Arkisto Hämeenlinnan rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1733–1952. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi jo 1300-luvulla. Seurakunnan kirkko, joka oli Pyhän Mikaelin nimikko, sijaitsi Viljakkalassa vuoteen 1644 saakka, jolloin Hämeenkyrön kirkko valmistui. Seurakuntaan kuulunut Ikaalinen mainitaan Lahtisen kappelina jo 1540 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1641. Viljakkala perustettiin rukoushuonekunnaksi 1641, muodostettiin kappeliksi 1844 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Seurakuntaan kuuluneesta Pukaron kylästä osa liitettiin kuuluvaksi Mouhijärveen 1918. Hämeenkyrön kunta perustettiin 1866. Muut nimet Tavastkyro, Kyrö, Kyro Maakirjakylät Asumaniemi, Haukijärvi, Heinijärvi, Herttuala, Hirvola, Ilottula, Jumehniemi, Järvenkylä, Kalkunmäki, Kierikkala, Kostula, Kuotila, Kyröspohja, Laitila, Lemmakkala, Mahnala, Muotiala, Myllymäki, Osara, Palko, Papila, Parila, Pyöräniemi, Räystö, Sarkkila, Sasi, Sirkkala, Sontu, Timi, Tokonen, Tuokkola, Turkkila, Turkkilanjärvi, Untila, Urjainen (Urdiais), Uskela, Vanaja, Vesajärvi Naapuriseurakunnat Ikaalinen , Mouhijärvi , Nokia , Pirkkala , Suodenniemi , Suoniemi , Viljakkala , Ylöjärvi Papisto Seurakunnan pappila sijaitsi alunperin Inkulan Peltosaaressa, josta se siirrettiin myöhempään paikkaansa Hämeenkyrön kirkonkylään eli Pappilaan, joka jo entuudestaan oli kuulunut puustelliin. Kappalaisen virkataloksi annettiin Knuutilan kruununtila 1600-luvun lopulla. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1656, kunnes virka lakkautettiin ja kappalaisen palkkaus järjestettiin keisarin käskykirjeellä 7.12.1844. Seurakunnassa pidetyt kulmasaarnat lakkautettiin rovastinkäräjien päätöksellä 1848. Kirkkoherrat 1539–1546 Thomas Francisci Keijoij 1551–1559 Gregorius 1557? Martinus Friis 1561–1610 Henricus Olai 1611–1614 Abrahamus Henrici 1621–1651 Henric Jacobi Finno 1652–1660 Thuro Theodori 1660 Johannes Thuronius 1668–1672 Johannes Gregorii Favorinus 1673–1687 Johannes Rubellius 1687–1695 Gregorius Kulhovius 1695–1732 Arvidas Rothovius 1732–1757 Johan Georgi Taulerus 1758–1782 Arvid Johansson Taulerus 1782–1819 Mikael Polviander 1822–1830 Fredrik Sacklinius 1832–1841 Erik Johan Friberg 1845–1875 Georg Jakob Forsman 1877–1889 Matias Hellstèn 1891– Johan Henrik Ilvonen Kappalaiset ? Ambrosius Marci ? Henricus Jacobi ? Philippus Laurentii, Ikaalisissa 1600–1611 Abrahamus Henrici 1615–1639 Gregorius Erici Mojerus 1639 Abrahamus Jacobi 1640–1652 Thuro Theodori –1661 Hemming Josephi Ollonius 1661–1668 Johan Gregorii Favorinus 1669–1706 Abraham Colkonius 1707–1732 Johan Taulerus 1733–1743 Karl Rothovius 1743–1758 Arvid Taulerus 1758–1769 David Wegelius 1770–1774 Barthold Kriander 1775–1777 Johan Forss 1777–1791 Nils Enckell 1792–1815 Barthold Rönnbäck 1816–1838 David Astrén 1841–1855 Elias Sjöholm 1864–1876 Karl Peter Grönros 1876–1883 Josua Johansson 1883–1891 Jakob Schroderus 1893–1910 Kaarlo Töyry 1910– Taavetti Vilho Laine Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1656– Thomas Josephi 1662–1668 Abraham Colkonius –1679 Georgius Rajalenius 1679–1705 Georg Taulerus 1724–1730 Henrik Rajalin 1731–1735 Henrik Lithanus 1739–1743 Arvid Taulerus 1747–1757 Isak Taulerus 1758–1775 Johan Forss 1776–1795 Jakob Yppenius 1796–1816 David Astrén 1810–1818 Benjamin Vilhelm von Pfaler 1821 Berndt Johan Floor 1838–1845 Anders Gustaf Gonander 1855–1856 Karl Fabian Sahlberg 1856–1860 Kurt Viktor Bäckman 1888–1891 Kaarlo Töyry Ylimääräiset papit 1744–1747 Isak Taulerus , kirkkoherran apulainen 1771–1782 Mikael Polviander , kirkkoherran apulainen 1773–1776 Jakob Yppenius , kappalaisen apulainen 1783–1793 Karl Gustaf Taulerus , kappalaisen apulainen 1791–1795 David Astrén , kappalaisen apulainen 1805–1813 Gustaf Tillberg , kirkkoherran apulainen 1810–1818 Benjamin Vilhelm von Pfaler , kappalaisen apulainen, 1816–1818 Karl Fredrik Tammelander , kirkkoherran apulainen 1818–1819 Elias Sjöholm , kirkkoherran apulainen 1819–1820 Gustaf Telenius , vt. kirkkoherra 1822–1824 Karl Gustaf Sadenius , kirkkoherran apulainen 1824–1826 Johan Immanuel Elgfoth , kirkkoherran apulainen 1826–1828 Johan Axel Zidbäck , kirkkoherran apulainen 1828–1830 Otto Emanuel Stenberg , kirkkoherran apulainen 1831–1832 Johan Henrik Keckman , vt. kirkkoherra 1835–1838 Gustaf Adolf Justin , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1838–1845 Anders Gustaf Gonander , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1845–1846 Gustaf Adolf Sarin , kirkkoherran apulainen 1847–1851 Otto Mauritz von Essen , kirkkoherran apulainen 1855–1856 Karl Fabian Sahlberg , vt. kappalainen 1856–1860 Kurt Viktor Bäckman , vt.kappalainen 1860–1865 Knut Adolf Bäckman , vt. kappalainen 1868–1876 Karl Henrik Tervanen , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Hjalmar Gabriel Brander , kirkkoherran apulainen 1888–1891 Kaarlo Töyry , vt. kappalainen 1891–1893 Emanuel Antila , vt. kappalainen 1897 Juhani Hannuksela , kirkkoherran apulainen 1899–1900 Vihtori Malakias Kaipio , vt. kappalainen Arkisto Hämeenkyrön seurakunnan rippikirjat alkavat 1600-luvulta, tilikirjat vuodesta 1620 ja historiakirjat vuodesta 1691. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1617–1919. Kansallisarkisto on digitoinut Hämeenkyrön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Lammin emäseurakunnan kappeliksi ilmeisesti jo 1400-luvulla. Kosken ja Kärkölän alueet muodostivat alkuaan Tennilän nimismiehenpitäjän. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli rakennettu kivestä ja Pyhän Laurin nimikko. Erotettiin Lammista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 24.1.1870. Hämeenkosken kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Hollolan kuntaan 2016. Muut nimet Etola, Hämeen Koski, Koski (Hämeen lääni), Koskis, Tennilä Maakirjakylät Etola, Hankala, Huhti, Huljala, Hyrkkälä, Hyväneula, Järvenpää, Kavunkorpi, Koski, Leiniälä, Miehola, Padonmaa (Palomaa), Porvola, Putula, Saapas, Tenhiälä, Toijala, Töykkylä Naapuriseurakunnat Asikkala , Hollola , Kärkölä , Lammi Papisto Kuningas Sigismund antoi Lammin lukkarille 11.7.1594 Kosken lukkarin puustellin. Tämän perusteella on arveltu Kosken olleen Lammin anneksi tai siihen liitettynä. Kappalaisen ylöskantoalueet olivat jaettuna kahtia, kunnnes tuomiokapituli järjesti asian 30.11.1796 siten, että siitä lähtien sekä Kosken että Lammin seurakunnat valitsisivat oman kappalaisen. Vanhan perinteen mukaan Lammin asukkaat valitsivat Kosken kappalaisen ja Kosken ja Lammin asukkaat yhdessä emäseurakunnan kappalaisen. Seurakunta vapautettiin velvollisuudesta ottaa osaa Lammin kirkon rakentamiseen kihlakunnaoikeuden päätöksellä 9.4.1778. Kivikirkon rakentamisesta Keisarillisen senaatin päätös 24.4.1852. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätös 23.9.1826. Kirkkoherrat 1894–1924 Emil Oskar Salonen 1926–1945 Kaarle Laurila 1955–1959 Yrjö Salakka Kappalaiset 1617–1634 Matthias Erici 1650 Martinus Thomæ Florinus 1652–1670 Jacobus Matthiæ Etholænius 1693–1702 Henrik Scavonius Schavonius 1705–1710 Olof Combinius 1711 Erik Herkepæus 1725–1728 Anders Herkepæus 1730–1750 Johan Herkepæus 1753–1797 Anders Florin 1799–1805 Peter Aschan 1807–1813 Anders Gustaf Florin 1816–1827 Jakob Molin 1830–1832 Johan Adolf Ottelin 1832–1864 Nils Adolf Vinter 1866–1878 Johan Gottlieb Mikander , virka lakkautetttiin Ylimääräiset papit 1805–1807 Georg Alvenius , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1813–1814 Gustaf Adolf Brunou , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1814–1816 Karl Gustaf Björklund , armovuoden saarnaaja 1826–1828 Karl Vilhelm Becker , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1828–1830 Gustaf Adolf Hillebrand , armovuodensaarnaaja 1845–1846 Nils August Berghäll , kappalaisen apulainen 1846–1848 Konrad Edvard Tornberg , kappalaisen apulainen 1849–1850 Malakias Faler 1850–1863 Otto Magnus Cantell , kappalaisen apulainen, sijainen 1863–1865 Gustaf Adolf Sivenius , kappalaisen sijainen 1865–1866 Frans Karl Otto Vilhelm Vinter , armovuodensaarnaaja 1878–1891 Johan Emil Andelin , vt. kappalainen 1891–1894 Kustaa Sahlberg , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1920–1922 Hj. Kahila, kirkkoherran apulainen 1922–1926 Sem. Johannes Osberg, kirkkoherran apulainen 1938–1941 Voitto Viro (ei sodan aikana) 1943 Veikko Veijola 1945 Arvo Laajarinne Arkisto Hämeenkosken seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1749, tilikirjat vuodesta 1750 ja historiakirjat vuodesta 1745. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1594–1925. Kansallisarkisto on digitoinut Hämeenkosken seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Nurmijärven emäseurakuntaan kuuluneen Hyvinkään ensimmäinen kirkkorakennus vihittiin käyttöön 1896 ja se sai oman hautausmaan 1908. Aiemmin alueen asukkaiden käytössä oli Hausjärvellä Erkkylän kartanon maalla sijainnut hautausmaa, joka vihittiin käyttöön noin 1860. Erotettiin Nurmijärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.2.1909, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi osia Hausjärvestä. Ero toteutui ensimmäisen kirkkoherran astuttua virkaansa 1918. Hyvinkään kunta perustettiin 1917 ja muodostettiin kauppalaksi 1826 ja edelleen kaupungiksi 1960. Hyvinkäähän liitettiin Mäntsälän kunnasta Kaukasin alue 1950-luvun alussa ja Hausjärven kunnan Selänojan kylän Panninmaa ja Pannijoki 1959. Muut nimet Hyvinge Maakirjakylät Erkkylä, Hyvinkää, Kellokoski, Kytäjäjärvi, Nukari, Ohkola, Ritasjärvi, Selänoja Naapuriseurakunnat Hausjärvi , Loppi , Mäntsälä , Nurmijärvi , Riihimäki , Tuusula , Vihti Papisto Kirkkoherrat 1918–1945 Akseli Sakari Renvall 1947–1948 Johan Viktor Edvard Varpio Kappalaiset 1929–1934 Vilho Vuorela 1935–1941 Kalle Väinö Peltonen Ylimääräiset papit 1926–1929 Aarre Keravuori, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1941–1955 Kalle Väinö Peltonen, vt. kirkkoherra Arkisto Hyvinkään seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1918.