top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Ilmee

Päivitetty: 30. toukok.


Rajakartta: Ilmee

Hiitolan emäseurakunnan rukoushuonekunta. Ilmeen kylä kuului osaksi Käkisalmen kaupunkipogostaan ja osaksi Kurkijoen pogostaan 1500. Esiintyy lähteissä Ilmolan kappelina 1693. Seurakunnassa oli oma kappalainen 1691–1705. Uusi kirkko rakennettiin suureksi osaksi everstiluutnantti von Scottin kustannuksella ja vihittiin käyttöön 12.3.1777, jolloin siitä tuli Pyhän Annan nimikko. Hiitolan emäseurakunnan papisto piti seurakunnassa jumalanpalveluksia kerran kuukaudessa, ja niinä sunnuntaina, jolloin papisto ei käynyt, luki lukkari saarnakirjast asaarnan. Liitettiin kappelina kuuluvaksi Rautjärven emäseurakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 16.6.1897. Kappeliseurakunta oli jakautuneena kahteen osaan vuoteen 1930, Iso-Ilmeeseen eli Hiitolan Ilmeeseen ja Pieneen-Ilmeeseen eli Rautjärven Ilmeeseen, minkä jälkeen nämä kaksi kylää olivat virallisesti jakaantuneet useaan pienempään kylään. Iso-Ilmee jakautui Keskikylään, Koskenkylään, Metsäkylään, Salokylään, Torsankylään ja Pieni-Ilmee Vanhaan-Ilmeeseen, Siisiälään ja Hynnilään.


Muut nimet

Ilmoila, Ilmes


Kylät

Iso-Ilmee, Pieni-Ilmee (Rautjärven Ilmee)


Naapuriseurakunnat

Hiitola

 

Papisto


Saarnaajat

1677–1698 Lars Herkepæus

1703–1705 Arvid Thoranus

 

Arkisto


Ilmeen kappeliseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1761. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1637–1931.


Kansallisarkisto on digitoinut Ilmeen kappeliseurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page