Hiitolan emäseurakunnan rukoushuonekunta. Vuonna 1500 Ilmeen kylä kuului osin Käkisalmen kaupunkipogostaan ja osin Kurkijoen pogostaan. Esiintyy lähteissä Ilmolan kappelina 1693. Seurakunnassa oli oma kappalainen 1691–1705. Uusi kirkko rakennettiin suureksi osaksi everstiluutnantti von Scottin kustannuksella ja vihittiin käyttöön 12.3.1777, jolloin siitä tuli Pyhän Annan nimikko. Hiitolan emäseurakunnan papisto piti seurakunnassa jumalanpalveluksia kerran kuukaudessa. Muutoin lukkari luki sunnuntaisin saarnakirjasta saarnan. Liitettiin kappelina kuuluvaksi Rautjärven emäseurakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 16.6.1897. Kappeliseurakunta oli jakautuneena kahteen osaan vuoteen 1930 saakka, Iso-Ilmeeseen eli Hiitolan Ilmeeseen ja Pieneen-Ilmeeseen eli Rautjärven Ilmeeseen. Vuoden 1930 jälkeen nämä kaksi kylää olivat virallisesti jakautuneet useaan pienempään kylään. Iso-Ilmee jakautui Keskikylään, Koskenkylään, Metsäkylään, Salokylään, Torsankylään ja Pieni-Ilmee Vanhaan-Ilmeeseen, Siisiälään ja Hynnilään.
Muut nimet
Ilmoila, Ilmes
Kylät
Iso-Ilmee, Pieni-Ilmee (Rautjärven Ilmee)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Saarnaajat
1677–1698 Lars Herkepæus
1703–1705 Arvid Thoranus
Arkisto
Ilmeen kappeliseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1761. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1637–1931.
Kansallisarkisto on digitoinut Ilmeen kappeliseurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.
Comments