Iisalmi

Erotettiin Kuopion emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan kirjeellä 15.2.1627 ja samalla annettiin ikuisiksi ajoiksi neljä veromaata ilman mitään ulostekoja kirkkoherran virkataloksi, johon kreivi Per Brahe liitti vielä Kihlosalmen kalastuspaikat 10.2.1639. Seurakunnassa oli yksi kappalainen vuodesta 1633 ja toinen kappalainen asetettiin Pielavedelle 1688 (tai jo 1676), kunnes vanhempi kappalainen määrättiin asumaan Vieremällä keisarillisella käskykirjeellä 13.2.1847. Kirkko paloi salamaniskusta 3.6.1699. Iisalmen maaseurakunnasta tai jakamattomasta maaseurakunnasta puhumaan virallisesti vasta Iisalmen kauppalan tultua perustettua Haukiniemelle 1860, ja Iisalmen kaupunkiseurakunnan omat historiakirjat alkavat vuodesta 1869. Iisalmen maalaiskunta ja kaupunki sekä niiden seurakunnat yhdistyivät 1970.

Seurakuntaan kuulunut Pielavesi perustettiin kappeliksi 1692 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1814, Kiuruvesi perustettiin kappeliksi ja erotettiin 1862, ja Lapinlahti perustettiin rukoushuonekunnaksi 1819, muodostettiin kappeliksi ja erotettiin 1858. Seurakuntaan on kuulunut Rutakon rukoushuonekunta, joka perustetiin keisarillisella käskykirjeellä 17.5.1854, ja jossa tuomiokapitulin päätöksellä oli oma pappi 1855–1864. Rutakosta ja ympäristökylistä muodostettiin Iisalmen kolmijaossa Sonkajärven emäseurakunta keisarillisen senaatin päätöksellä 23.3.1897, jolloin muodostetuista itsenäisistä kirkkoherrakunnista toinen oli Vieremä. Sonkajärven ja Vieremän seurakunnat aloittivat toimintansa 1920-luvun alussa. Vuoden 1897 seurakuntajaon jälkeen Iisalmen maaseurakunta jäi kirkkoherran, kappalaisen ja kirkkoherran palkkaaman virallisen apulaisen hoidettavaksi. Samalla Lappetelän kylän tilat rekisterinumeroilla 3, 4 ja 8 sekä Varpaisten kylän tilat numeroilla 4, 5 ja 6 määrättiin yhdistettäväksi Lapinlahden seurakuntaan.

Muut nimet

Idensalmi, Idensalmi landsförsamling, Iisalmen maaseurakunta

Kylät

Haapajärvi, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Kääriänsaari, Kilpisaari, Lampaanjärvi, Lappetelä, Nerkoo, Nerkoonniemi, Niemisjärvi, Paloinen, Pappila, Partala, Pitolamminmäki, Porovesi, Pörsänmäki, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Ryhälänmäki, Ulmala, Valkeamäki, Varpanen, Vieremäjärvi, Viitaa

Naapuriseurakunnat

Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä

Papisto

Papiston palkasta tehtiin suostumus 2.9.1756, joka vahvistettiin keisarillisen senaatin päätöksillä 24.7.1812 ja 5.12.1879. Kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan apulainen keisarillisella käskykirjeellä 17.5.1852. Apulaisen tuli asui tuomiokapitulin määräämässä paikassa ja hänet oli asetettava Rutakon rukoushuonekunnan alueelle.

Kirkkoherrat

1627–1654 Nicolaus Petri Roivas (Roivainen)

1658–1664 Bartholdus Sigfridi Mangelius (Korkolainen)

1666–1667 Per Kylander

1668–1670 Henrik Tarvonius

1672–1711 Henricus Johannis Hoffrén (Houru)

1733–1757 Henrik Helsingius

1759–1769 Anders Forselius

1770 Michael Orraeus, kuoli ennen virkaanastumistaan 1770

1772–1806 Johan Lagus

1812–1833 Per Johan Collan

1837–1851 Robert Valentin Frosterus

1855–1881 Lorez Johan Lagus

1883–1914 Henrik Gustaf Teodor Brofeldt

1915–1925 August Noponen

1926–1930 Jooseppi Lescelius

Kappalaiset, ensimmäinen sarja

1633–1655 Andreas Svenonius

1662– Henricus Christierni

–1668 Henricus Tarvonius

1682–1693 Henrik Hoffrén (Hoffrenius)

1693–1697 Richard von Borgen

1695 Henrik Lyra

1699–1705 Olof Marinus

1706–1711 Jakob Hoffrén

1725–1764 Abraham Mollerus

1766–1790 Johan Henrik Mollerus

1799–1824 Erik Valldén

1791 Johan Forselius

1824–1826 Isak Blom

1827–1836 Johan Selén

1836–1849 Samuel Kiljander

1853–1867 Johan Lindberg

1869–1872 Erik Ekelund

1876–1883 Henrik Gustaf Teodor Brofeldt

1885–1899 Jaakko Schwartzberg

1922–1936 Vilhelm Koivulainen

Kappalainen, toinen sarja

1688–1711 Johan Sinius

1723–1725 Johan Gummerus

1766 Johan Forselius

1791 Erik Waldén

1798–1812 Pehr Johan Collan

1814–1824 Isak Blom

1829–1831 Johan Johnsson

1835–1836 Samuel Kiljander

1837–1853 Johan Lindberg

1853–1856 Alexander Wahlberg

1857–1862 Berndt Vilhelm Neiglick

1864–1869 Erik Ekelund

1869–1876 Henrik Gustaf Teodor Brofelt

1876–1921 Oskar Voldemar Hofström, sairaana vuodesta 1881

Ylimääräiset papit

1650–luku Jeremias Monnius, varakirkkoherra

1685–1694 Olaus Marinus, vt. kappalainen Pielavedellä

1712–1718 Aron Hoffrén, vs. kirkkoherra

1734–1738 Clemens Fabritius

1740 Karl Östberg

1755 Henrik Costian

1755–1756 Nils Agander

1767–1770 Anders Orraeus

1770 Israel Cajander

1774–1778 Jakob Wallenius

1780 Johan Ticcander

1782–1783 Samuel Kiljander

1783 Samuel Eilandt Agander

1791 Albrecht Johan Orbinski

1790–1792 Anders Johan Brofeldt

1796–1799 Lars Tallgren

1799–1802 Jakob Abraham Strömmer, kirkkoherran apulainen

1802–1805 Anders Ambrosius Rosberg, kirkkoherran apulainen

1803–1805 Johan Meklin, kappalaisen apulainen

1805–1814 Johan Erik Beyrath, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1814–1815 Johan Erik Beyrath, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1816–1818 Arvid Gottfrid Nordqvist, kirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen

1818–1819 Elias Samuel Nymalm, kirkkoherran apulainen

1818–1819 David Arenius, kirkkoherran apulainen

1819–1827 Gustaf Borg, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1823–1837 Johan Lindberg, kirkkoherran apulainen, armovuoden apulainen

1826–1828 Erik Johan Andelin, armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa

1828–1829 Karl Hahl, armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa

1831–1833 Abel Abednego Hilander, kappalaisen apulainen

1832–1835 August Lorenz Vendell, armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa

1837–1840 Jakob Zitting, kirkkoherran apulainen

1840–1842 Karl Vilhelm Coriander, kirkkoherran apulainen

1842–1844 Karl Reinhold Bonsdorff, kirkkoherran apulainen

1844–1848 Karl Johan Moberg, kirkkoherran apulainen

1845–1849 Peter Probus Heinricius, kirkkoherran apulainen

1846–1847 Anders Rosberg, kappalaisen apulainen

1849–1850 Anders Rosberg, armovuoden saarnaaja

1847–1862 Erik Ekelund, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1850–1853 Gustaf Adolf Svahn, armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa

1855–1858 Karl Johan Strandman, kirkkoherran apulainen

1855–1865 Frans Napoleon Salonius, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1856–1857 Berndt Vilhelm Neiglick, välisaarnaaja kappalaisen virassa

1862–1863 Verner Johan Majander, välisaarnaaja kappalaisen virassa

1863–1864 Gustaf Leonard Meklin, välisaarnaaja kappalaisen virassa

1865–1869 Henrik Gustaf Teodor Brofeldt, kirkkoherran apulainen

1870 Anders Hulkkonen, kirkkoherran apulainen

1871–1879 Karl August Schroderus, kirkkoherran apulainen

1874–1875 Frans Alfred Carpén, kirkkoherran apulainen

1875–1876 Simon Adolf Virkkula, kirkkoherran apulainen

1876–1877 Johan Tanskanen, kirkkoherran apulainen

1878–1881 Ernst Gustaf Kyander, kirkkoherran apulainen

1880–1883 Eero Hyvärinen, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja

1881–1888 Knut Fredrik Durchman, kirkkoherran apulainen, vt. toinen kappalainen

1883–1885 Julius Snellman, vt. ensimmäinen kappalainen

1883–1884 Otto Berndt Hallikainen, kirkkoherran apulainen

1888–1906 Mikko Liukku, vt. toinen kappalainen

1886–1890 Mikko Artur Levander, kirkkoherran apulainen

1890 Tuomas Karppinen, kirkkoherran apulainen

1892–1896 Selim Gerhard Hornborg, kirkkoherran apulainen

1896–1901 Jooseppi Lescelius, kirkkoherran apulainen

1899–1900 Robert Makkonen, vt. toinen kappalainen

1900– Otto Pitkänen, vt. toinen kappalainen, vt. ensimmäinen kappalainen

1901–1902 Arvid Esaias Ruuskanen, kirkkoherran apulainen

1902–1903 Jooseppi Lescelius, kirkkoherran apulainen, vt. toinen kappalainen

1905–1906 Jooseppi Lescelius, kirkkoherran apulainen, vt. toinen kappalainen

1907– Jooseppi Lescelius, kirkkoherran apulainen, vt. toinen kappalainen

1906–1907 Kaarlo Alfred Strömmer, vt. toinen kappalainen, kirkkoherran apulainen

1909– Harald Julius Linnaniemi, papiston apulainen

1918–1920 Leo Benedict Gummerus, vt. kirkkoherra

1920–1921 Kustaa Viljami Elovaara

1918–1919 Yrjö E. Kivenoja (Kivioja)

1919–1920 Niilo Johannes Kinos

1920–1922 Matti Aleksi Castren, vt. kirkkoherra

1927–1928 Elias Simojoki (Simelius), vt. kirkkoherra

Arkisto

Iisalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1740 ja historiakirjat vuodesta 1732. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1627–1980.

Isonvihan aikana venäläiset hävittivät kirkonarkiston käyttäen asiakirjoja sotilaiden pyssyjen puhdistus- ja panosten täytetarpeiksi. Suomen sodan aikana 1808–1809 venäläiset särkivät kirkon muutamia ovia ja ikkunoita, ottivat polttopuiksi kellotapulin ovia, portaita ja lattiaa sekä kirkkomaan koko aitauksen. Pappilan rakennuksista käytettiin niinikään polttopuiksi, päärakennus kuitenkin säästyi, mutta rippi- ja historiakirja hävisivät tuolloin vuosilta 1793–1804.

Kansallisarkisto on digitoinut Iisalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.