Erotettiin Kuopion emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan kirjeellä 15.2.1627 ja samalla annettiin ikuisiksi ajoiksi neljä veromaata ilman mitään ulostekoja kirkkoherran virkataloksi. Kreivi Per Brahe liitti vielä tähän Kihlosalmen kalastuspaikat 10.2.1639. Seurakunnassa oli yksi kappalainen vuodesta 1633 ja toinen kappalainen asetettiin Pielavedelle 1688 (tai jo 1676), kunnes vanhempi kappalainen määrättiin asumaan Vieremällä keisarillisella käskykirjeellä 13.2.1847. Kirkko paloi salamaniskusta 3.6.1699. Iisalmen maaseurakunnasta tai jakamattomasta maaseurakunnasta puhutaan virallisesti vasta sen jälkeen kun Iisalmen kauppala oli perustettu Haukiniemelle 1860. Iisalmen kaupunkiseurakunnan omat historiakirjat alkavat vuodesta 1869. Iisalmen maalaiskunta perustettiin 1873. Iisalmen maalaiskunta ja kaupunki sekä niiden seurakunnat yhdistyivät 1970.
Seurakuntaan kuulunut Pielavesi perustettiin kappeliksi 1692 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1814. Kiuruvesi perustettiin kappeliksi ja erotettiin 1862. Lapinlahti perustettiin rukoushuonekunnaksi 1819, muodostettiin kappeliksi ja erotettiin 1858. Seurakuntaan on kuulunut Rutakon rukoushuonekunta, joka perustettiin keisarillisella käskykirjeellä 17.5.1854 ja jossa tuomiokapitulin päätöksellä oli oma pappi 1855–1864. Rutakosta ja ympäristökylistä muodostettiin Iisalmen kolmijaossa Sonkajärven emäseurakunta Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.3.1897. Tällöin muodostetuista itsenäisistä kirkkoherrakunnista toinen oli Vieremä. Sonkajärven ja Vieremän seurakunnat aloittivat toimintansa 1920-luvun alussa. Vuoden 1897 seurakuntajaon jälkeen Iisalmen maaseurakunta jäi kirkkoherran, kappalaisen ja kirkkoherran palkkaaman virallisen apulaisen hoidettavaksi. Samalla Lappetelän kylän tilat rekisterinumeroilla 3, 4 ja 8 sekä Varpaisten kylän tilat numeroilla 4, 5 ja 6 määrättiin yhdistettäväksi Lapinlahden seurakuntaan.
Muut nimet
Idensalmi, Idensalmi landsförsamling, Iisalmen maaseurakunta
Maakirjakylät
Haajaiskylä, Haapajärvi, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Kaarakkala, Kilpisaari, Kääriänsaari, Laakaa, Lampaanjärvi, Lappetelä, Luupue, Marttisenjärvi, Muuraisjärvi, Nerkoo, Nerkoonniemi, Niemisjärvi, Nissilä, Oinasjärvi, Paloiskylä, Partala, Petäjäjärvi, Pitolamminmäki, Porovesi, Pyöriä, Päsmäri, Pörsänmäki, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Rutakko, Ryhälänmäki, Salahmi, Sonkajärvi, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uura, Valkeiskylä, Varpaiskylä, Vehmasjärvi, Vieremä, Viitaa, Vänninmäki
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tehtiin suostumus 2.9.1756, joka vahvistettiin Keisarillisen senaatin päätöksillä 24.7.1812 ja 5.12.1879. Kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan apulainen keisarillisella käskykirjeellä 17.5.1852. Apulaisen tuli asui tuomiokapitulin määräämässä paikassa ja hänet oli asetettava Rutakon rukoushuonekunnan alueelle.
Kirkkoherrat
1627–1654 Nicolaus Petri Roivas (Roivainen)
1666–1667 Per Kylander
1668–1670 Henrik Tarvonius
1672–1711 Henricus Johannis Hoffrén (Houru)
1733–1757 Henrik Helsingius
1759–1769 Anders Forselius
1770 Michael Orraeus, kuoli ennen virkaanastumistaan 1770
1772–1806 Johan Lagus
1812–1833 Per Johan Collan
1837–1851 Robert Valentin Frosterus
1855–1881 Lorez Johan Lagus
1883–1914 Henrik Gustaf Teodor Brofeldt
1915–1925 August Noponen
1926–1930 Jooseppi Lescelius
Kappalaiset, ensimmäinen sarja
1633–1655 Andreas Svenonius
1662– Henricus Christierni
–1668 Henricus Tarvonius
1682–1693 Henrik Hoffrén (Hoffrenius)
1693–1697 Richard von Borgen
1695 Henrik Lyra
1699–1705 Olof Marinus
1706–1711 Jakob Hoffrén
1725–1764 Abraham Mollerus
1766–1790 Johan Henrik Mollerus
1799–1824 Erik Valldén
1791 Johan Forselius
1824–1826 Isak Blom
1827–1836 Johan Selén
1836–1849 Samuel Kiljander
1853–1867 Johan Lindberg
1869–1872 Erik Ekelund
1876–1883 Henrik Gustaf Teodor Brofeldt
1885–1899 Jaakko Schwartzberg
1922–1936 Vilhelm Koivulainen
Kappalainen, toinen sarja
1688–1711 Johan Sinius
1723–1725 Johan Gummerus
1766 Johan Forselius
1791 Erik Waldén
1798–1812 Pehr Johan Collan
1814–1824 Isak Blom
1829–1831 Johan Johnsson
1835–1836 Samuel Kiljander
1837–1853 Johan Lindberg
1853–1856 Alexander Wahlberg
1857–1862 Berndt Vilhelm Neiglick
1864–1869 Erik Ekelund
1869–1876 Henrik Gustaf Teodor Brofelt
1876–1921 Oskar Voldemar Hofström, sairaana vuodesta 1881
Ylimääräiset papit
1650–luku Jeremias Monnius, varakirkkoherra
1685–1694 Olaus Marinus, vt. kappalainen Pielavedellä
1712–1718 Aron Hoffrén, vs. kirkkoherra
1734–1738 Clemens Fabritius
1740 Karl Östberg
1755 Henrik Costian
1755–1756 Nils Agander
1767–1770 Anders Orraeus
1770 Israel Cajander
1774–1778 Jakob Wallenius
1780 Johan Ticcander
1782–1783 Samuel Kiljander
1790–1792 Anders Johan Brofeldt
1796–1799 Lars Tallgren
1799–1802 Jakob Abraham Strömmer, kirkkoherran apulainen
1802–1805 Anders Ambrosius Rosberg, kirkkoherran apulainen
1803–1805 Johan Meklin, kappalaisen apulainen
1805–1814 Johan Erik Beyrath, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1814–1815 Johan Erik Beyrath, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1816–1818 Arvid Gottfrid Nordqvist, kirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen
1818–1819 Elias Samuel Nymalm, kirkkoherran apulainen
1818–1819 David Arenius, kirkkoherran apulainen
1819–1827 Gustaf Borg, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen
1823–1837 Johan Lindberg, kirkkoherran apulainen, armovuoden apulainen
1826–1828 Erik Johan Andelin, armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa
1828–1829 Karl Hahl, armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa
1831–1833 Abel Abednego Hilander, kappalaisen apulainen
1832–1835 August Lorenz Vendell, armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa
1837–1840 Jakob Zitting, kirkkoherran apulainen
1840–1842 Karl Vilhelm Coriander, kirkkoherran apulainen
1842–1844 Karl Reinhold Bonsdorff, kirkkoherran apulainen
1844–1848 Karl Johan Moberg, kirkkoherran apulainen
1845–1849 Peter Probus Heinricius, kirkkoherran apulainen
1846–1847 Anders Rosberg, kappalaisen apulainen
1849–1850 Anders Rosberg, armovuoden saarnaaja
1847–1862 Erik Ekelund, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1850–1853 Gustaf Adolf Svahn, armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa
1855–1858 Karl Johan Strandman, kirkkoherran apulainen
1855–1865 Frans Napoleon Salonius, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1856–1857 Berndt Vilhelm Neiglick, välisaarnaaja kappalaisen virassa
1862–1863 Verner Johan Majander, välisaarnaaja kappalaisen virassa
1863–1864 Gustaf Leonard Meklin, välisaarnaaja kappalaisen virassa
1865–1869 Henrik Gustaf Teodor Brofeldt, kirkkoherran apulainen
1870 Anders Hulkkonen, kirkkoherran apulainen
1871–1879 Karl August Schroderus, kirkkoherran apulainen
1874–1875 Frans Alfred Carpén, kirkkoherran apulainen
1875–1876 Simon Adolf Virkkula, kirkkoherran apulainen
1876–1877 Johan Tanskanen, kirkkoherran apulainen
1878–1881 Ernst Gustaf Kyander, kirkkoherran apulainen
1880–1883 Eero Hyvärinen, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja
1881–1888 Knut Fredrik Durchman, kirkkoherran apulainen, vt. toinen kappalainen
1883–1885 Julius Snellman, vt. ensimmäinen kappalainen
1883–1884 Otto Berndt Hallikainen, kirkkoherran apulainen
1888–1906 Mikko Liukku, vt. toinen kappalainen
1886–1890 Mikko Artur Levander, kirkkoherran apulainen
1890 Tuomas Karppinen, kirkkoherran apulainen
1892–1896 Selim Gerhard Hornborg, kirkkoherran apulainen
1896–1901 Jooseppi Lescelius, kirkkoherran apulainen
1899–1900 Robert Makkonen, vt. toinen kappalainen
1900– Otto Pitkänen, vt. toinen kappalainen, vt. ensimmäinen kappalainen
1901–1902 Arvid Esaias Ruuskanen, kirkkoherran apulainen
1902–1903 Jooseppi Lescelius, kirkkoherran apulainen, vt. toinen kappalainen
1905–1906 Jooseppi Lescelius, kirkkoherran apulainen, vt. toinen kappalainen
1907– Jooseppi Lescelius, kirkkoherran apulainen, vt. toinen kappalainen
1906–1907 Kaarlo Alfred Strömmer, vt. toinen kappalainen, kirkkoherran apulainen
1909– Harald Julius Linnaniemi, papiston apulainen
1918–1920 Leo Benedict Gummerus, vt. kirkkoherra
1920–1921 Kustaa Viljami Elovaara
1918–1919 Yrjö E. Kivenoja (Kivioja)
1919–1920 Niilo Johannes Kinos
1920–1922 Matti Aleksi Castren, vt. kirkkoherra
1927–1928 Elias Simojoki (Simelius), vt. kirkkoherra
Arkisto
Iisalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1740 ja historiakirjat vuodesta 1732. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1627–1980.
Isonvihan aikana venäläiset hävittivät kirkonarkiston käyttäen asiakirjoja sotilaiden pyssyjen puhdistus- ja panosten täytetarpeiksi. Suomen sodan aikana 1808–1809 venäläiset särkivät joitakin kirkon ovia ja ikkunoita, ottivat polttopuiksi kellotapulin ovia, portaita ja lattiaa sekä kirkkomaan koko aitauksen. Osia pappilan rakennuksista käytettiin niinikään polttopuiksi. Päärakennus kuitenkin säästyi mutta rippi- ja historiakirjat vuosilta 1793–1804 hävisivät tuolloin.
Kansallisarkisto on digitoinut Iisalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments