top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Ilmajoki

Päivitetty: 8. toukok.


Rajakartta: Ilmajoki

Alkuaan Isonkyrön emäseurakuntaan kuulunut kappeli, jonka ensimmäisen Pyhän Jaakobin ja Annan kirkon vihki piispa Arvid Kurki 1516. Erotettiin Isostakyröstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1532. Seurakunnassa oli pitäjänapulainen ainakin 1651, mikä virka lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 7.12.1756. Seurakunnan pappila paloi keväällä 1807. Keisarillinen senaatti antoi päätöksen seurakunnan jakamisesta 14.5.1846. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1892. Latomäen tilan siirtämisestä Seinäjoelle annettiin keisarillinen käskykirje 22.1.1896.


Seurakuntaan kuulunut Kauhajoki perustettiin ruokushuonekunnaksi 1624, muodostettiin kappeliksi 1627 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858. Sama vuonna erotettiin myös seurakuntaan kuulunut Jalasjärvi, joka oli perustettu rukoushuonekunnaksi 1689 ja muodostettu kappeliksi 1730. Seurakuntaan kuulunut Kurikan kappeli erotettiin itsenäiseiseksi kirkkoherrakunnaksi 1867. Alavus perustettiin Ilmajoen saarnahuonekunnaksi 1673, muodostettiin kappeliksi 1701 ja siirrettiin Kurikan seurakunnan kappeliksi 1798. Peräseinäjoen kappeli muodostettiin 1798 ja Seinäjoen kappeli 1863, joista ensiksi mainittu erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1882 ja jälkimmäinen 1895.


Muut nimet

Ilmola


Kylät

Jouppila, Kirkonkylä, Kokkola, Lahti, Palo, Peltoniemi, Peurala, Röyskölä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 1810 ja kappalaisen palkasta 17.3.1815. Entinen kappalaisen virkatalo Raskula vaihdettiin Alakiikkalan tilaan 1760.


Kirkkoherrat

1532–1571 Petrus Erici

1571–1597 Matthias Laurentii (Stutaeus)

1598–1629 Henricus Jacobi Strigelius

1632–1652 Jacobus Pauli Peldanus

1699–1717 Bartholdus Gabriels Vhael

1721–1723 Bartholdus Gabriels Vhael

1724–1734 Anders Mennander

1735–1750 Gabriel Peldan

1755–1796 Salomon Hannelius

1801–1804 Gabriel Alcenius

1830–1849 Henrik Reilin

1914 Johannes Ilmanen, nimitetty kirkkoherra, kuoli ennen virkaan astumista

1918–1927 Paavo Virkkunen

1927–1930 Juho Lauronen


Kappalaiset

1571 Clemett

1583 Ericus

1593–1607 Thomas Laurentii

1615–1622 Georgius Thomae Paturi

1622–1632 Jacobus Pauli Peldanus

1629 Matthias

1630 Martinus Nicolai

1632–1633 Johannes Canuti

1639–1652 Aeschillus Matthiae Stutaeus

1722–1737 Josef Stenbäck

1737–1757 Thomas Stenbäck

1757–1764 Samuel Birling

1765–1801 Gabriel Alcenius

1845–1860 Esaias Tortberg

1869–1882 Karl Gustaf Hjerpe

1884–1905 Johannes Ilmanen

1908–1927 Juho Lauronen

1927–1935 Edvard Emmanuel Pöyry


Ylimääräiset papit

1653–1655 Sigfridus Nicolai

1655 Zacharias Jacobi

1701–1706 Henricus Wegelius

1723–1730 Isak Astrenius

1731–1737 Thomas Stenbäck, kappalaisen apulainen

1735–1745 Thomas Revinus, kirkkoherran apulainen

1738–1755 Karl Rein

1747–1754 Salomon Hannelius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1751–1766 Nathanael Wahrenberg, kappalaisen apulainen

1757 Samuel Birling, vt. kappalainen

1759–1784 Anders Enckell

1763–1766 David Arelius, kirkkoherran apulainen

1767–1790 Karl Hällström, kirkkoherran apulainen

1791–1799 Arvid Henrik Wallenius, kappalaisen apulainen

1800–1802 Kristian Castrén, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1802–1809 Daniel Theofil Alcenius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1805–1807 Jonas Reinhold Granlund, papiston apulainen

1807 Mikael Österberg, kappalaisen apulainen

1810–1814 Erik Henrik Holm, kirkkoherran apulainen

1814–1819 Gustaf Laurin, kappalaisen apulainen

1816–1817 Karl Magnus Limon, kirkkoherran apulainen

1817–1839 Gustaf Adolf Andström, kirkkoherran apulainen

1819–1821 Karl Heickell, kappalaisen apulainen

1822–1825 Erik Ticklén

1825–1828 Per Adolf Hällfors, kappalaisen apulainen

1839–1849 Karl Gustaf Hjerpe, kirkkoherran apulainen, kappalaisen viran välisaarnaaja

1840–1841 Herman Ingman, kirkkoherran apulainen

1841–1861 Johan Vilhelm Nybergh, kirkkoherran apulainen

1843–1844 Gustaf Zakris Ramstadius, kirkkoherran apulainen

1849–1855 Jakob Schroderus, kirkkoherran viran virka- ja armovuodensaarnaaja

1853–1854 Karl Nauklér, kirkkoherran apulainen

1854–1861 Edvard Fritjof Reinius, kirkkoherran apulainen

1861–1865 Karl Robert Sandelin, kirkkoherran apulainen

1864–1867 August Saxelin, vt. kappalainen

1865–1866 Gustaf Gideon Forsman, kirkkoherran apulainen

1865–1866 Erland August Karsten, vt. kappalainen

1866–1867 Gustaf Fredrik Pohjala, kirkkoherran apulainen

1867–1869 Wilhelm Lindstedt, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1867–1868 Albert Emil Tallroth, vt. kappalainen

1869–1870 Gustaf Adolf Rydman, kirkkoherran apulainen

1870–1874 Abel Nyholm, kirkkoherran apulainen

1874–1877 Johannes Ilmanen, kirkkoherran apulainen

1875–1882 Frans Oskar Blomqvist, vt. kappalainen, kappalaisen apulainen

1877–1879 Abel Nyholm, kirkkoherran apulainen

1879–1881 Johan Anders Cederberg, kirkkoherran apulainen

1880 Jakob Haapanen, kirkkoherran apulainen

1881 Aron Gustaf Snellman, kirkkoherran apulainen

1882–1884 Ivar Rudolf Forsman, virka– ja armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen

1882–1883 Herman Ludvig Hellsberg, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1885 Johan Oskar Rindell, kirkkoherran apulainen

1892–1899 Juuso Säntti, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1894 Fredrik Julius Fredriksson, vt. kappalainen

1896–1900 Frans Oskar Niemi, pappien apulainen

1899–1902 Otto Volhelm Tupala, kirkkoherran apulainen

1902 Juho Heikki Lindström, kirkkoherran apulainen

1902–1905 Matti Leonard Blomqvist, kirkkoherran apulainen

1904 Frans Emil Lehto, pappien apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1905 Kaarlo Nestori Parikka, kirkkoherran apulainen

1905 Vihtori Tiitola, kirkkoherran apulainen

1905–1906 Johannes Torsten Rafael Hartman, kirkkoherran apulainen

1906 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen

1906 Johan Väinö Gustaf Lönnmark, kirkkoherran apulainen

1906–1908 Juho Henrik Uoti, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1907–1909 Iisakki Vihtori Talvitie, vt. kirkkoherra

1909– Toivo Emil Aaltio, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Ilmajoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1715 ja historiakirjat vuodesta 1675. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1651–1890.


Kansallisarkisto on digitoinut Ilmajoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

214 katselukertaa

Hae

bottom of page