top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Ii

Alkuaan mahdollisesti osa Kemin emäseurakuntaa, josta lienee erotettu hallinnollisesti jo keskiajalla 1300-luvulla. Mainitaan kappelina 1374 ja itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin 1477. Erään asiakirjan mukaan Kemi ja Ii olivat molemmat Pietarsaaren emäseurakunnan kappeleita 1374. Seurakuntaan mainitaan kuuluneen Simon ja Kellon kappelit jo 1488. Iin vapaaherrakunta annettiin läänityksenä Natt och Dag -suvulle 1652.


Seurakunnan vanhimman kirkon kerrotaan perämätiedon mukaan olleen Illinsaaressa eli Suutarinniermellä, josta se muutettiin Kirkkosaareen. Toisen tiedon mukaan kirkko on saattanut sijaita myös Kruununsaaressa eli Satamasaaressa. Venäläiset polttivat yhden kirkon 1582, minkä vuoksi iiläiset saivat 20 tynnyriä kruununjyviä uuden kirkon rakentamista varten 7.3.1584. Venäläisten sanotaan polttaneen seurakunnan kirkon jo kuudennen kerran 1595. Uusi Pyhän Margareetan kirkko rakennettiin 1621, joka tuhouti ukkosen sytyttämänä 12.6.1693, ja uusi Pyhän Laurin kirkko vihittiin käyttöön 10.8.1694. Seurakunnan pappila lienee poltettu 1715, jolloin myös kirkko ryöstettiin. Pappila paloi 30.4.1742. Kirkko ja kellotapuli paloivat salaman iskusta perustuksiaan myöden 23.8.1942, jolloin ainoastaan kirkon alttarivaatteet, ehtoollisvälineet ja yksi kattokruunu sakaristossa pelastettiin.


Seurakuntaan kuuluneista Pudasjärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639, Haukipudas perustettiin kappeliksi 1630 ja siirrettiin Kiimingin kirkkoherrakuntaan 1858, Alakiiminki perustettiin saarnahuonekunnaksi 1691, muodostettiin kappeliksi 1781 ja erotettiin itsenäiseksi Kiimingin kirkkoherrakunnaksi, Ylikiiminki perustettiin kappeliksi 1765 liitettiin edellä mainittuun Kiimingin uuteen kirkkoherrakuntaan 1858, ja Kuivaniemi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1894. Seurakunnan osista erotettiin Yli-Iin kirkkoherrakunta ja ero toteutui 1933. Seurakuntaan kuulunut Etelä-Iin rukoushuonekunta perustettiin 1910. Iin kunta perustettiin 1865. Oijärven kylän liitettiin Kuivaniemeen 1921. Iin ja Kuivaniemen kunnat yhdistettiin Iin kunnaksi 2007.


Seurakuntaan kuuluneella Säynäjoen (Nyby) lasitehtaalla oli oma kirkko, joka valmistui 1785, ja oma saarnaaja 1786–1803. Myöhemmin tätä rukoushuoneeksi muutettua kirkkoa ei pidetty enää kunnossa, eikä siinä lopulta pidetty lainkaan jumalanpalveluksia.


Muut nimet

Ijo, Ijå


Kylät

Etelä-Ii, Olhava, Oijärvi, Pohjois-Ii


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkataloon liitettiin heinämaaksi erään luostarin maata kuninkaan kirjeellä 31.3.1625 ja 31.1.1638. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista 1654–1751. Pitäjänapulaisen virka mainitaan jo 1600-luvun puolivälissä. Pitäjänapulainen oli ensin Haukiputaalla ja siirrettiin Ylikiiminkiin 1737 ja Kuivaniemelle 1760. Kirkkoherran viljasaatavista ja karjakymmenyksistä tehtiin suostumus 1763.


Vastikejyvät olivat alkuaan kaksi lestiä kuninkaan kirjeellä 5.3.1569, sitten 1 1/2 lestiä 20.11.1571 ja 18 tynnyriä 6.6.1613, ja ne jaettiin, kun Pudasjärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi siten, että Iin kirkkoherra sai 12 tynnyriä maaherran päätöksellä 1.5.1709 ja kuninkaan päätöksellä 11.9.1734. Kirkkoherran vastikejyvät 9,35 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 7.12.1894.


Lohenpyytioikeudesta määrättiin 2.5.1641, jonka mukaan kirkkoherra oli 1 3/4 lohimanttaalia Venäjänkarin kalastuspaikalla, mutta kun tätä oikeutta myöhemmin vastustettiin, julisti maaherra päätöksessään 22.4.1772, että niin kutsuttu "kenkkikalastus" olisi ollut seurakunnan vapaaehtoinen lahja määräämättömäksi ajaksi, jonka päätöksen kuningas vahvisti 7.7.1774. Kirkkoherran virkatalollla oli 1 3/4 manttaalin osa kalastuksesta kruununpadoissa, mikä tulo luettiin lohikymmenyksiksi, ja siikapato syksyisin, niin kutsuttu kotitarvepato, Puodinkoskella.


Kirkkoherrat

1558– Canutus

1564–1577 Laurentius Matthiæ Raumannus

1581–1615 Jacobus Olai

1616–1620 Mansvetus Jacobi Fellman

1620–1634 Johannes Henrici Lithovius tai Corvinus

1634–1636 Henricus Johannis Corvinus tai Alholm

1636–1640 Ericus Georgii Montanus

1641–1646 Henricus Christiani Limingius

1648–1650 Henricus Simonis Carlander

1652–1659 Samuel Josephi Lithovius

1660 Andreas Uhlstadius

1674–1678 Johannes Caspari Forbus

1698–1708 Simon Henrici Pechlinius

1710–1735 Johan Stenstrand

1736–1752 Gustaf Fabricius

1753–1772 Daniel Idman

1774–1791 Erik Sinius

1793–1797 Henrik Sund

1800–1815 Abraham Frosterus

1817–1836 Jakob Frosterus

1920–1950 Eino Virkkula


Kappalaiset, ensimmäinen sarja

1582 Mathias

1616 Mansvetus Jacobi Fellman

1625–1627 Josephus Jacobi Björn

1628–1634 Henricus Johannis Corvinus eli Alholm

Joseph Jacobi Fellman

1678–1698 Simon Henrici Pechlinius

1699–1702 Olaus Uhlstenius

1703–1736 Isaacus Antilius

1737–1750 Jakob Elfving, virka lakkautettiin


Kappalaiset, toinen sarja

1682–1690 Jacobus Uhlström

1720–1838 Johan Keckman

1772–1800 Abraham Frosterus

1813–1837 Gustaf Durchman

1856–1871 August Kranck

1884–1888 Karl Gustaf Krohn

1890–1896 Matti Hiltula


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1725–1738 Daniel Keckman

1739–1745 Johan Vervenius

1747–1750 Gustaf Arander

1765–1777 Sven Olsbo

1778–1791 Henrik Enqvist

1792–1795 Isak Snellman

1800–1813 Gustaf Durchman

1839–1840 Niklas Durchman

1842–1843 Abraham Neuman


Ylimääräiset papit

1727–1730 Johan Grönholm, kirkkoherran apulainen

1737–1740 Stephan Gisselkors, armovuodensaarnaaja

1765–1772 Abraham Frosterus, kirkkoherran apulainen

1772– Anders Sinius, kirkkoherran apulainen

1772–1778 Gabriel Calamnius, kirkkoherran apulainen

1783–1789 Jakob Frosterus, kappalaisen apulainen

1792– Israel Frosterus, kirkkoherran apulainen

1799–1800 Karl Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen

1805–1806 Gustaf Adolf Leinberg, kirkkoherran apulainen

1806 Karl Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen

1806–1808 Karl Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen

1810–1811 Nils Abraham Moliis, kirkkoherran apulainen

1811–1817 Krister Johan Castrén, kirkkoherran apulainen

1811–1813 Olof Vallin, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja

1817–1823 Jakob Justus Frosterus, kirkkoherran apulainen

1824–1834 Johan Anders Linfors, kirkkoherran apulainen

1829–1831 Erik Frosterus, kirkkoherran apulainen

1834–1839 Julius Abraham Vidgrén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1834–1838 Josef Vilhelm Durchman, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1840–1843 Fredrik Vilhelm Stjerncreutz, kirkkoherran apulainen

1845–1847 Karl Johan Forsström, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1849–1850 Karl Fredrik Staudinger, kirkkoherran apulainen

1850–1853 Karl Jakob Keckman, kirkkoherran apulainen

1853–1869 Karl Alfred Calamnius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1859 Johan Vilhelm Murman, kirkkoherran apulainen

1859 August Benjamin Calamnius, kirkkoherran apulainen

1869–1870 Niklas Durchman, kirkkoherran apulainen

1873–1874 Gustaf Durchman, kirkkoherran apulainen

1878 Viktor Alfred Virkkula, kirkkoherran apulainen

1884–1885 Emil Thauvón, kirkkoherran apulainen

1888–1889 Gustaf Emil Durchman, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1904 Emil Vilhelm Siikanen, kirkkoherran apulainen

1905–1906 Eino Wirkkula, kirkkoherran apulainen

1909– Toivo Kajava, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Iin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1700, tilikirjat vuodesta 1661 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1679, vihittyjen osalta vuodesta 1680 ja kuolleiden osalta 1666. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1558–1946.


Linkit

105 katselukertaa

Hae

bottom of page