Alkuaan Kyrön eli Hämeenkyrön emäseurakunnan kappeli, joka perustettiin ennen vuotta 1540 ja tunnettiin aluksi nimellä Lahtinen. Erotettiin Hämeenkyröstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 7.7.1641. Seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Vatulan kylässä ja toinen rakennettin noin 1644, joista viimeksi mainittu purettiin maaherran käskystä 1824, ja jonka hirret tämän jälkeen myytiin huutokaupalla 1828. Seurakuntaan perustettiin koulu keisarin päätöksellä 18.9.1856 ja koulu muutettiin kansakouluksi 27.9.1877. Ikaalisten maalaiskunta liitettiin Ikaalisten kauppalaan 1972.
Seurakuntaan kuuluneista Kankaanpää perustettiin saarnahuonekunnaksi 1756, muodostettiin kappeliksi 1759 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1841, jolloin siihen liitettiin vuonna 1796 perustettu Karvian kappeli ja vuonna 1804 perustettu Honkajoen rukoushuonekunta. Parkano perustettiin rukoushuonekunnaksi 1800, muodostettiin kappeliksi 1841 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860. Jämijärvi perustettiin rukoushuonekinnaksi 1852, muodostettiin kappeliksi 1863 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1899.
Muut nimet
Ikalis, Lahtinen, Lactis
Kylät
Haapimaa, Heinistö, Heittola, Helle, Höytölä, Isoröyhiö, Jauhokuononmaa, Juhtimäki, Jyllinmaa, Kallionkieli, Kalmaankylä, Karhoinen, Karttu, Kiiala, Kilvakkala, Kolkko, Kovelahti, Kurkela, Läykkälä, Leutola, Luhalalti, Miettinen, Niemi, Osara, Riitiala, Sammi, Sarkkila, Saukko, Sikuri, Sipsiö, Tevaniemi, Vähäröyhiö, Välikylä, Varessalmi, Vatsiainen, Vatula, Vehuvarpe, Viljala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Uudistilojen ja niin kutsuttujen verometsästäjien (skattejägare) kirkollisista maksuista kirkkoherralle kuninkaan päätöksessä 4.8.1796 ja keisarillisen senaatin päätös 18.12.1818. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1656, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 6.10.1863, jolloin uusi kappalaisen virka perustettiin Jämijärvelle. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätös 7.2.1852 ja palkasta Ikaalisten kauppalasta keisarillisen senaatin päätöksissä 21.4.1858, 9.8.1871 ja 21.11.1888. Kansakoulun opettaja sai pappina pitäjänapulaisen viran palkan 6.10.1863.
Kirkkoherrat
1641–1669 Abrahamus Jacobi
1669–1675 Abraham Abrahami Ikalensis
1675–1689 Matthias Apollonius
1689–1711? Simon Polviander
1711–1714 Johannes Favorinus
1719–1729 Johannes Fonselius
1729–1772 Johan Rothovius
1773–1791 Johan Rothovius, nuorempi
1798–1810 Henrik Johan Bergroth
1813–1820 Jakob Hällfors
1824–1841 Gustaf Johan Bergroth
1844–1866 Henrik Johan Hällfors
1867–1882 Johan Tammelin
1884–1905 Herman Gabriel von Bonsdorf
1906–1926 Karl Oskar Mannström
1927–1946 Hugo Alfred Kalaja (Lindeblom)
Kappalaiset
1593–1619 Philippus Laurentii
1639–1641 Abraham Jacobsson
1642–1658 Sigfridus
1658–1669 Abraham Abrahami Ikalensis
1675–1689 Thomas Wagnerus
1679–1689 Georgius Rajalenius
1690–1719 Johannes Fonselius
1722–1729 Johan Rothovius
1730–1750 Henrik Rajalin
1752–1779 Elias Fonselius
1780–1791 Daniel Rothovius
1792–1817 Johan Rothovius
1822–1833 Jakob Elias Hällfors
1836–1847 Henrik Sandberg
1847–1854 Samuel Hellgren
1855–1865 Frans Henrik Hällfors
1866–1867 Oskar Grönholm
1868–1874 Frans Viktor Sandelin
1874–1884 Viktor Magnus Hellstén
1886–1889 Edvard Optatus Setälä
1890–1897 Martti Gunnar Brander
1898–1903 Matti Eliel Castrén
1904–1918 Fredrik Julius Vuorio (Fredriksson)
1918–1931 Arttu Akseli Albin Ahonen
Pitäjänapulaiset
1722–1724 Henrik Rajalin
1730–1740 Gabriel Alcenius
1740–1752 Elias Fonselius
1753–1780 Daniel Rothovius
1800–1828 Karl Fredrik Hällsten
1804–1813 Fredrik Efraim Bergroth
1853–1865 Adolf Cedberg
Ylimääräiset papit
1660–1669 Abraham Abrahami Ikalensis
1729–1730 Gabriel Alcenius, armovuodensaarnaaja
1735–1737 Gabriel Favorinus, kirkkoherran apulainen
1748–1757 Jakob Lindsten, kappalaisen apulainen
1749–1772 Johan Rothovius nuorempi, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1773–1777 Mikael Fonselius, kappalaisen apulainen
1777–1780 Karl Fredrik Hällstén, kappalaisen apulainen
1784–1787 Isak Fonselius, kirkkoherran apulainen
1784–1791 Johan Rothovius, kappalaisen apulainen
1788–1797 Isak Johan Hagelberg, kirkkoherran apulainen
1791–1792 Olof Stenman, armovuodensaarnaaja
1799–1807 Gustaf Johan Bergroth, kirkkoherran apulainen
1804–1813 Fredrik Efraim Bergroth, apupappi, vt. kirkkoherra
1806–1808 Johan Gabriel Hällstén, kappalaisen apulainen
1806–1813 Nils Aron Bergroth, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1808–1809 Gustaf Immanuel Krusberg, kappalaisen apulainen
1810–1815 Carl Gustaf Borenius, kappalaisen apulainen
1812–1822 Jakob Elias Hällfors, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1813–1819 Henrik Johan Hällfors, kirkkoherran apulainen
1819–1824 Isak Daniel Forsman, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1824–1825 Fredrik Vilhelm von Pfaler, kirkkoherran apulainen
1825–1831 Henrik Salonius, kirkkoherran apulainen
1831–1839 Henrik Gustaf von Pfaler, kirkkoherran apulainen
1839–1840 Gustaf Lönnmark, kirkkoherran apulainen
1840–1841 Karl August Tallgren, kirkkoherran apulainen
1841–1844 Vilhelm Pomoell, sijaiskirkkoherra
1844–1847 Frans Henrik Hällfors, kirkkoherran apulainen
1848–1863 Karl Gustaf Törnqvist, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1863–1864 Karl August Mellberg, kirkkoherran apulainen
1864–1871 Robert Johan Uskelin, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, pitäjänapulainen
1865–1866 Johan Anton Immanuel Forss, kirkkoherran apulainen
1879–1880 Gustaf Edvard Sundvall, vt. kappalainen
1880–1881 Anders Axel Pettersson, vt. kappalainen
1880 Isak Reinhold Tamminen, vt. kappalainen
1881–1882 Isak Reinhold Tamminen, vt. kirkkoherra
1882–1886 Edvard Optatus Setälä, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1889–1890 Karl Emil Bergroth, vt. kappalainen
1890 Odert Julius Ingman, vt. kappalainen
1897–1898 Matias Sjöström, vt. kappalainen
1902–1907 Juho Mikael Mikkola, papiston apulainen, vt. kappalainen
1903–1904 Frans Arvi Vasama, vt. kappalainen
1904 Fredrik Julius Fredriksson, vt. kirkkoherra
1905 Kustaa Fredrik Vihtinen, papin apulainen
1905–1906 Kauko Veikko Tamminen, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Ikaalisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1684 ja historiakirjat vuodesta 1680. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1640–1931.
Kansallisarkisto on digitoinut Ikaalisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.