Search this site

Savonlinnan hiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Juuka , Kaavi , Kontiolahti , Kuusjärvi , Liperi , Nurmes , Pielisjärvi , Polvijärvi , Rautavaara , Valtimo Arkisto Ylä-Karjalan rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1773–1925. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1326 ja mainitaan myös kuninkaallisena 1352, mutta lienee perustettu luultavasti jo 1200-luvulla. Seurakunnan kirkon on esitetty kirjallisuudessa rakennetun MIVLXX eli 1477 tai MIIILXX eli 1370, ja tiettävästi kirkko oli Pyhän Katariinan nimikko. Karjaan kunta perustettiin 1930. Karjaan kaupunki liitettiin Raaseportin kaupunkiin 2009. Seurakunnan alueella oli Raaseporin linna, jossa oli oma kappeli ja saarnaaja eli linnanherran kappalainen 1300-luvulta alkaen ja ainakin vielä 1558. Seurakuntaan kuuluneista Karjalohja perustettiin kappeliksi 1531 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1614. Snappertuna perustettiin saarnahuonekunnaksi 1688, muodostettiin kappeliksi 1809 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1915. Mustion ruukki ja tehdasseurakunta perustettiin 1600-luvun alkupuolella. Muut nimet Karis Maakirjakylät Backby,Bengsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Bynickbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bållby, Böle, Degerby, Domargård, Finnbacka, Finnby, Gännäs, Grabbacka, Grundsjö, Gösbacka, Heimos, Högben, Invallsby, Joddböle, Kansbacka, Kasaby, Klefven, Knappsby, Konungsböle, Kudiby, Kurby, Kroggård, Lill-Sannäs, Lågbacka, Läpp, Mangård, Mjölbollstad, Mjölnarby, Nissbacka, Nyby, Prestgården, Bäsarby, Reibölegård, Romsarby, Sannäs, Smedsby, Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarfvarböle, Svartåbruk, Svedja, Torsböle, Tryckbacka, Westanby, Vestergård, Wisanbacka, Österbya Naapuriseurakunnat Inkoo , Karjalohja , Lohja , Mustio , Pohja , Snappertuna Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 6.4.1865. Kuningas Kustaa Vaasa ja uudelleen kuningas Kaarle XI kirjeellä 27.10.1682 vahvistivat pappilan omistusoikeuden Stockholmaan ja Granholmaan. Nämä saaret, jotka myöhemmin maatuivat mantereeseen kiinni, sijaisivat myöhemmin Snappertunan kappeliseurakunnan alueella ja niitä verotettiin yhdessä Karjaan emäseurakunnan pappilan kanssa. Kirkkoherrat 1531 Matts 1547–1554 Matthias Laurentii 1555–1567 Matthias Petri 1568–1600 Henric Matthiae 1601–1606 Matthias Laurentii 1606–1608 Martinus 1609–1625 Sigfidus Thomae –1629 Matthias Andreae 1629–1655 Petrus Matthiae Thauvonius (Nylandensis) 1657–1671 Sigfridus Olai Ahlström 1675–1676 Johannes Collinus 1677–1700 Henricus Machaelis Stigelius 1700–1702 Magnus Netzelius 1703–1721 Johannes Abrahami Alftanus 1722–1728 Gabriel Gronovius 1729–1736 Henrik Hassel 1737–1774 Jakob Jaakonpoika Sevonius (Sievo(, vanhempi 1775–1781 Axel Johan Grundström 1784–1808 Gabriel Ring 1811–1815 Johan Nordlund 1818–1832 Abraham Vilhelm Tuderus 1835–1865 Karl Henrik Strandberg 1867–1874 Elias Vilhelm Stadius 1877–1898 Ernst Fredrik Teodor Strandberg 1899–1902 Fredrik Nauklér 1905–1950 Jakob Eliel af Hällström Kappalaiset 1543 Cnut 1545 Jacob –1568 Henric Matthiae 1580–1593 Sigfridus Thomae 1593–1620 Sigfridus Petri 1624–1634 Sigfrid 1636–1643 Sigfridus Olai Ahlström 1664–1672 Nicolaus Petri Thauvonius , komministeri 1673–1687 Johannes Sigfridi Ahlqvist 1688–1692 Johan Eskilsson Lucander 1693–1712 Johanes Matthiae Drysenius 1713–1714 Johan Steningius 1719–1721 Henrik Ajolin 1722–1758 Abraham Fennonius 1758–1762 Erik Johan Pahlman 1762–1772 Johan Bäckman 1774–1785 Henrik Warelius 1787–1795 Johan Lupander 1798–1809 Enok Blomster 1811–1842 Erik Hamberg 1844–1855 Henrik Vilhelm Hellström 1856–1866 Adrian Bergman 1866 Erik Vilhelm Klerk 1867–1870 Henrik August Moliis , ensin vt. kappalainen 1871–1877 Otto Emil Erflund 1888–1899 Karl Johan Nordlund 1902–1907 Gustaf Storgårds 1908– Arvid Volter Ferdinand Utter Pitäjänapulaiset 1690–1693 Nicolaus Jacobi Stigelius 1693–1713 Johannes Henrici Stigelius 1723–1726 Johan Astenius 1726–1731 Johan Langius 1731–1758 Erik Johan Pahlman 1759–1765 Johan Bäckman 1765–1809 Fredrik Dangren Ylimääräiset papit 1719–1722 Henrik Arctelius , vt. kirkkoherra –1737 Jakob Sievonius , vt. kirkkoherra 1734–1738 Matthias Choraeus , kirkkoherran apulainen 1746–1767 Jakob Sevonius nuorempi, kirkkoherran apulainen 1746–1758 Johan Bäckman , kappalaisen apulainen 1762–1765 Fredrik Dangren , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1762– Matthias Längman , vt. kirkkoherra 1770–1775 Gabriel Ring , kirkkoherran apulainen 1777– Johan Nordlund , kirkkoherran apulainen 1785– Anders Dahl , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1790–1797 Enok Blomster , kirkkoherran apulainen 1795–1798 Erik Hamberg , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1797–1809 Johan Pettersson , vt. pitäjänapulainen 1798–1799 Mikael Sylvén , kirkkoherran apulainen 1799 Georg Laurell , kirkkoherran apulainen 1800–1805 Kristian Grönlund , kirkkoherran apulainen 1806–1808 Anders Kristian Kruuse , vt. pitäjänapulainen 1805–1808 Karl Henrik Strandberg , kirkkoherran apulainen 1804–1811 Benjamin Bröcker , kappalaisen apulainen 1808–1811 Erik Villstedt , sijaiskirkkoherra 1814–1815 Peter Ferdinand Hornborg , kirkkoherran apulainen 1815–1817 Mikael Kellman , armovuodensaarnaaja 1817–1832 Bror Emanuel Valbeck , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1832–1835 Samuel Hellgren , virka- ja armovuodensaarnaaja 1834 Mauritz Hultman , kappalaisen apulainen 1837–1840 Matias Hellsten , kappalaisen apulainen 1840–1841 Mauritz Hultman , kappalaisen apulainen 1841–1846 Daniel Ezekiel Hildeen , kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1842 Lars Jakob Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1843–1844 Abel Viktor Favorin , kirkkoherran apulainen 1846–1847 Ernst Odert Reuter , kirkkoherran apulainen 1847–1853 Adolf Fredrik Dreijer , kirkkoherran apulainen 1853 Gustaf Jansson , kirkkoherran apulainen 1853–1856 Ernst Fredrik Teodor Strandberg , kirkkoherran apulainen 1855–1856 Ernst Odert Reuter , vt. kirkkoherra 1856–1857 Johan Gabriel Höllberg , kirkkoherran apulainen 1857–1865 Johan Holmberg , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen 1866–1867 Jonatan Johansson , sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen 1867 Johan Holmberg , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen 1883–1887 Oskar Edvard Ahlstedt , vt. kappalainen 1888 Kustaa Bernhard Hytönen , vt. kappalainen 1898–1899 Yrjö Valfrid Virberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1899–1900 Karl Isidorus Lundberg , vt. kappalainen 1902 Frans Adolf Rudanko , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1902 Karl Gustaf Emanuel Mosander , vt. kappalainen 1902–1903 Carl Isidorus Lundberg , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1904 Karl August Möller , vt. kirkkoherra 1904 Adolf Verner Kyrö , vt. kirkkoherra 1904 Edvard Emil Elenius , armovuodensaarnaaja 1904–1905 Uno Ivar Vallenius , armovuodensaarnaaja 1907 Karl Gustaf Emanuel Mosander , vt. kappalainen Arkisto Karjaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1725 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1680–1915. Kansallisarkisto on digitoinut Karjaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Marttilan emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1657. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1.10.1901 ja ensimmäinen kappalainen astui virkaansa 1908. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 3.9.1908. Ero toteutui 1912, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Karinaisten kunta perustettiin 1872 ja liitettiin Pöytyä kuntaan 2005. Muut nimet Karinais, Kyrö Maakirjakylät Eura, Juva, Karinainen, Kiukainen, Kyrö, Moisio, Mäenpää, Nerppi, Rahkio, Suutarla, Tilkkainen, Vähäheikkilä Naapuriseurakunnat Aura , Tarvasjoki , Marttila , Pöytyä Papisto Kirkkoherrat 1912–1938 Anton Anshelm Virtanen 1942– Artturi Lahtinen Kappalaiset 1908–1912 Anton Anshelm Virtanen Ylimääräiset papit 1904 Viktor Pusa , väliaikainen saarnaaja 1904–1908 Anton Anshelm Virtanen , väliaikainen saarnaaja, sittemmin vt. kappalainen Arkisto Karinaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1793, tilikirjat vuodesta 1774 ja historiakirjat vuodesta 1904. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1740–1984. Kansallisarkisto on digitoinut Karinaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Lapväärtin rukoushuonekunnaksi, kun tuomiokapituli vahvisti suostumuksen saarnaajan palkasta 7.12.1811. Kuningas oli antanut luvan 2.7.1799 seurakunnan ensimmäisen kirkon rakentamiseen. Muodstettiin kappeliksi 1835. Erotettiin Lapväärtistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 24.11.1862. Karijoen kuntaan liitettiin osia Lapväärtin kunnasta 1926. Muut nimet Bötom Maakirjakylät Alakylä, Salomäki (Lapväärtti, Lappfjärd), Myrkky (Märtmark), Ylikylä Naapuriseurakunnat Isojoki , Kauhajoki , Lapväärtti , Teuva , Kristiinankaupunki Papisto Kirkkoherrat 1876–1885 Jonatan Ingman 1886–1894 August Henrik Salminen 1898–1902 Nikolaus Engelbert Vainio 1903– Tobias Palonen Kappalaiset 1846–1853 Karl August Tallgren 1853–1859 Viktor Fredrik Lilius 1859–1867 Anders Johan Lilius , virka lakkautettiin 1875 Saarnaajat 1812–1817 Johan Stenfors 1817–1842 Johan Sonck , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset –1701 Matts Nervander 1701 Jacob Bäckman 1705–1722 Daniel Roos Ylimääräiset papit 1829–1830 Kristian Vilhelm Litzell , saarnaajan apulainen 1844 Johan Oskar Boisman , armovuodensaarnaaja 1844–1846 Johan Mauritz Sonck , armovuodensaarnaaja 1871–1876 Jonatan Ingman , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1885–1886 Jaakko Haapanen , vt. kirkkoherra 1894–1896 Axel Hjalmar Rönberg , vt. kirkkoherra 1896–1898 Alexander Kulla , vt. kirkkoherra 1902–1903 Kaarlo Julius Kalpa , vt. kirkkoherra Arkisto Karijoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1812 ja historiakirjat vuodesta 1812. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1812–1937. Kansallisarkisto on digitoinut Karijoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Lohtajan emäseurakunnan kappeliksi nimellä Ylikannus 1692 ja Lohtajan toinen kappalainen siirrettiin asumaan seurakuntaan 1694. Isonvihan aikana kirkko vahingoittui pahasti. Vuonna 1761 rakennettu kirkko ja kellotapuli paloivat ukkosen tulesta 31.7.1813 samana päivänä, jolloin kappalaisen Karl Borgin kuolinkelloja soitettiin. Erotettiin Lohtajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 9.5.1859 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1886. Kannuksen kunta perustettiin 1859 ja muodostettiin kaupungiksi 1986. Muut nimet Ylikannus Maakirjakylät Alaviirret, Hanhineva, Himanka, Kukko, Lohtaja, Marinkainen, Mutkalampi, Ruotsalo, Tomujoki, Wälikannus, Väliviirret, Ylikannus, Yliviirret Naapuriseurakunnat Himanka , Kälviä , Lohtaja , Rautio , Sievi , Toholampi Papisto Kappalaisen palkasta kuninkaan päätös 18.8.1775 ja palkan tasoittamisesta sopimus 11.9.1814. Kappalaisen virkatalon nimi Parsiala muutettiin seurakunnan kappalaisen mukaan Carlborgiksi 1830-luvulla. Seurakuntalaiset vapautettiin velvollisuudesta maksaa heiniä Lohtajan kirkkoherralle Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.4.1861. Kirkkoherran virkatalosta keisarin käskykirje 16.12.1890. Vuoden 1898 uudella palkkausjärjestyksellä kirkkoherran velvollisuus palkata itselleen virallinen apulainen lakkautettiin. Kirkkoherrat 1886–1895 Kristian Sjöblom 1896–1910 Isak August Björklund 1911–1951 Juhani Eetu Vuorinen Kappalaiset 1694–1702 Johannes Matthiæ Mathesius 1703–1720 Gustavus Gustavi Cajanus 1721–1723 Johannes Johannis Argillander 1725–1750 Karl Forsman 1752–1782 Georg Forsman 1782–1813 Karl Borg 1816–1839 Karl Gustaf Borg 1843–1845 Johan Perander 1846–1861 Alexander Jakob Gummerus , virka lakkautettiin 1885 Ylimääräiset papit 1725–1725 Johan Cajanus, armovuodensaarnaaja 1751–1752 Jakob Flander , armovuodensaarnaaja 1805–1808 Karl Gustaf Borg , kappalaisen apulainen 1811–1815 Daniel Uhlbom , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1832–1839 Karl August Odenvall , kappalaisen apulainen, virkavuoden saarnaaja 1839–1840 Johan Fredrik Silvius , armovuodensaarnaaja 1843–1846 Isak Otto Appelberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1861–1862 Elias Fredrik Alcenius , välisaarnaaja 1862–1863 Jakob Schroderus , välisaarnaaja 1863–1876 Johan Ferninand Ignatius , vt. kappalainen 1876–1886 Kristian Sjöblom , vt. kappalainen Arkisto Kannuksen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1721, tilikirjat vuodesta 1676 ja historiakirjat vuodesta 1698. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1675–1899. Kansallisarkisto on digitoinut Kannuksen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodostettiin Viitasaaren ja Kivijärven seurakuntien osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1919. Seurakunnan betoniholvattu kirkko valmistui arkkitehti Pauli E. Blomstedtin suunnitelmien mukaan 1938 ja Tampereen piispa Aleksi Lehtonen vihki kirkon käyttöön 9.6.1938. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Pauli E. Blomstedt. Kannonkosken kunta perustettiin 1934. Maakirjakylät Huopana, Jauhoniemi, Pudasjärvi, Puolasjärvi, Vuoskoski Naapuriseurakunnat Karstula , Kivijärvi , Saarijärvi , Viitasaari , Äänekoski

Perustettiin Uudenkirkon emäseurakunnan kylistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1921. Päätös kirkon rakentamisesta tehtiin 1925, mutta kirkko rakennettiin kaksien eri piirustusten laatimisen jälkeen arkkitehti Uni Ullbergin suunnitelmien mukaan vasta 1932–1934. Kirkko vihittiin käytöön 8.7.1934. Kanneljärven kunta perustettiin 1921. Kanneljärven kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan. Kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kanneljärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kanneljärven asukkaat sijoitettiin Muurlaan, Kiikkaan, Pertteliin, Uskelaan, Kuusjoelle, Suomusjärvelle, Kiskoon ja Salon kauppalaan. Naapuriseurakunnat Kivennapa , Muolaa Papisto Kirkkoherrat 1923–1925 Arvo Salminen, vt. kirkkoherra 1925–1930 Antti Oskar Pulkkinen 1930–1931 Kaarlo Hyrske 1932–1949 Viktor Muukkonen Arkisto Kanneljärven seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1923. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1898–1968. Kirkonkylän kansakoulu, jossa sijaitsivat seurakunnan kirkkoherranvirasto ja kirkkoherran asunto, paloi poroksi 23.1.1944. Kaikki kirkonkirjat saatiin pelastetuksi, mutta muuta kirkonarkistoa tuhoutui kuitenkin huomattavasti. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Kanneljärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Perustettiin Ikaalisten emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1756. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 22.3.1759. Sai ensimmäisen oman papin 1777. Erotettiin Ikaalisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1841. Kankaanpään kunta perustettiin 1865, muodostettiin kauppalaksi 1967 ja kaupungiksi 1972. Maakirjakylät Alahonkajoki, Antila, Honkakoski, Ikaalinen, Jämienkeidas, Jämijärvi, Kankaanpää, Karhoismaja, Karhusaari, Kauppila, Kilvakkala, Kolkko, Korvaluoma, Kyynerjärvi, Leppäruhka, Luomajärvi, Niinisalo, Paasto, Peijari, Sammi, Taulunoja, Vatsiainen, Vatula, Venesjärvi, Veneskoski, Vihteljärvi, Vihu, Vihusaari, Viljala, Vuorenmaa Naapuriseurakunnat Honkajoki , Ikaalinen , Jämijärvi , Karvia , Lavia , Noormarkku , Parkano , Pomarkku , Siikainen , Suodenniemi Papisto Heinämaksuista Ikaalisten kirkkoherralle pitäjänkokouksen päätös 30.6.1775. Kappalaisen palkasta kuninkaan päätös 9.10.1775. Kappalaisen virkatalosta kuninkaan päätös 8.5.1799 ja Keisarillisen senaatin päätös 22.7.1836. Seurakuntalaisten rakennusvelvollisuudesta katselmusoikeuden pöytäkirjassa 14.6.1813. Multasillan kruununtilan liittämisestä kirkkoherran virkataloon keisarin käskykirjeessä 29.11.1841, mutta mainitun tilan sijasta ostettiin kuitenkin Jaakkolan tila 7.6.1858. Kirkkoherran palkasta keisarin päätös 7.2.1852. Heinämaksuista kirkkoherralle Keisarillisen senaatin päätös 22.3.1882. Kirkkoherrat 1853–1880 Henrik Sandberg 1882–1902 Matias Vilhelm Hannelius 1904– Karl Henrik Lindfors Kappalaiset 1777–1791 Michael Fonselius 1799–1821 Olof Stenman 1822–1847 Isak Efraim Hällstén , virka lakkautettuna 1852–91. 1905–1907 Vilhelm Oskari Lampo 1907– Ernst Vilhelm Elovaara Ylimääräiset papit 1791–1793 Jakob Gabriel Leistenius 1792–1799 Olof Stenman , vt. kappalainen 1821–1824 Erik Vilenius 1842–1848 Fredrik Napoleon Ottelin , kirkkoherran apulainen 1847–1853 Efraim Adrian Mandellöf 1848–1849 Nils Jakob Juselius , kirkkoherran apulainen 1849–1855 Frans Henrik Hällfors , kirkkoherran apulainen 1855–1860 Johan Ernst Lovén , kirkkoherran apulainen 1863–1869 Karl Viktor Berghäll , kirkkoherran apulainen 1870 Johan Ferdinand Lahtonen , kirkkoherran apulainen 1870–1871 August Viktor Fagerlund , kirkkoherran apulainen 1871–1873 Fredrik Lindroos , kirkkoherran apulainen 1873–1878 Frans Oskar Sandberg , kirkkoherran apulainen 1878–1879 Anders Axel Petterson , kirkkoherran apulainen 1879–1881 Viktor Emil Ahlstedt , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1881–1882 Karl Henrik Lindfors , vt. kirkkoherra 1884 Juho Kustaa Laine , kirkkoherran apulainen 1885–1886 David Oskar Varheenmaa , kirkkoherran apulainen 1886 Kaarlo Konstantin Aalto , kirkkoherran apulainen 1889–1898 Fredrik Alexander Vikman , kirkkoherran apulainen 1898–1902 Konstantin Leander Ahlman , kirkkoherran apulainen 1902 Ernst Wilhelm Elovaara , kirkkoherran apulainen 1902–1904 Frans Vihtori Tommila , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1905 Johan Väinö Gustaf Lönnmark , vt. kappalainen Arkisto Kankaanpään seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1764, tilikirjat vuodesta 1760 ja historiakirjat vuodesta 1760. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1760–2004. Kansallisarkisto on digitoinut Kankaanpään seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Kirkonkirjat SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Pieksämäen emäseurakunnan kappeli. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1650. Ensimmäinen kirkko valmistui vasta 1659. Vuonna 1771 rakennettu kirkko paloi 21.8.1808 ja uusi kirkko vihittiin käyttöön 1.1.1815. Palovakuutusjohtokunnan kuitin mukaan uusi kirkko palovakuutettiin 9 580 riikintaalerista 2.11.1825. Seurakuntaan liitettiin osia Pieksämäestä ja Hirvensalmesta keisarin käskykirjeillä 18.11.1844, 5.12.1844 ja 26.5.1851. Seurakunnasta liitettiin kyliä kuuluvaksi Hankasalmeen keisarin käskykirjeellä 23.1.1860. Kangasniemen kunta perustettiin 1867. Maakirjakylät Harjumaa, Heikkolankangas, Hokanniemi, Hyyrylä, Häkkilä, Istruala, Kaihilanmäki (Kaihlanmäki), Kangasniemi, Kauppila, Koittila, Kutemajärvi, Laitiala, Luusniemi, Makkola, Mannila, Nousiala, Ohensalo, Orala, Paappala, Puulasalmi, Pylvänälä, Pölläkkä, Pöyhö, Rauhajärvi, Reinikkala, Rekola, Ruokomäki, Rytkölä, Salmenkylä, Seppälä, Suurola, Synsiälä, Synsiö, Tiihola, Toikkalanmäki, Ukonniemi, Unnukkala, Vehmaskylä, Vihave, Vuojalahti, Väisälä, Äkryntaipale Naapuriseurakunnat Hankasalmi , Haukivuori , Hirvensalmi , Joutsa , Leivonmäki , Mikkeli , Toivakka Papisto Kirkkoherran palkasta maaherran päätös 5.12.1827 sekä keisarin päätökset 6.12.1851 ja 23.1868. Kappalaisen palkasta vahvistus 22.1.1847. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 25.10.1871. Kirkkoherrat 1654–1658 Thomas Simonis Sikaniemensis (Molitor) 1660–1672 Bartholdus Henrici Vulpius 1674–1683 Georgius Johannis Ursinus 1684–1702 Carolus Abrahami Jachaenius 1704–1736 Henricus Johannis Agander 1737–1756 Petrus Hoffrén 1758–1786 Alexander Helsingberg 1788–1816 Aron Molander 1821–1827 Jakob Johan Björkstén 1830–1836 Adolf Boman 1840–1853 Henrik Johan von Pfaler 1853–1882 Karl Gustaf Eklund 1884–1896 Karl Hjalmar von Pfaler 1898–1901 Mats Hinkula 1903–1907 Ludvig Alexander Wennerström 1908–1924 Gustaf Basilius Juslén 1924–1932 Matti Nikodemus Lauha 1933– Juho Frans Kuorikoski Kappalaiset 1663–1667 Yrjänä Möllö (Möllä), mahdollisesti myös Osenius 1668–1674 Georgius Johannis Ursinus, saattaa olla myös sama kuin edellinen 1674–1697 Laurentius Jachmander 1698–1704 Carolus Caroli Jachaenius 1704–1724 Johannes Limatius 1724–1730 Carolus Tuderus 1730–1736 Samuel Krogerus 1736–1770 Gustaf Jakob Hoffrén , virasta pidätettynä 1770–1774 1774–1800 Gustaf Jakob Hoffrén 1803–1819 Erik Adolf Brusin 1823–1846 Erik Terenius 1849–1857 Karl Gustaf Vargentin 1859–1885 Karl Anders Gestrin 1889–1891 Kaarle Johannes Lahtinen 1894–1902 Emil Thauvón 1903–1917 Tobias Waljakka 1917–1921 Vilho Kantola 1922–1925 Antti Juho Tuovinen 1927–1939 Niilo Johannes Heikkilä Ylimääräiset papit 1680 Mathias Walkialensis, apulainen –1756 Johan Orenius , apulainen 1770–1772 Adolf Fredrik Stenfelt , vt. kappalainen 1772–1773 Arvid Paulin , vt. kappalainen 1773 Johan Petrelius , vt. kappalainen 1773–1774 Johan Syvenius , kappalaisen apulainen 1800–1802 Peter Bucht , kirkkoherran ja kappalaisen apulainen 1800–1803 Karl Fredrik Linde , virka– ja armovuodensaarnaaja 1802–1811 Daniel Ollberg , kirkkoherran apulainen 1811–1812 Erik Johan Lyra , kirkkoherran apulainen 1812–1816 Jeremias Oséni , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1816–1821 Lars Filip Palander , sijaiskirkkoherra 1817–1820 Tomas Nervin , vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1820–1823 Johan Fredrik Hörning , armovuodensaarnaaja 1825–1830 Erik Johan Terenius , kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1830–1837 Karl Anders Gestrin , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1837–1839 Johan Georg Hofström , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1839–1840 Johan Boxström , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1840–1848 Karl Johan Cederblad , kappalaisen apulainen 1841–1848 David Toikka , kappalaisen apulainen 1848–1849 Alexander Edvard Ruuth , kappalaisen apulainen 1857–1859 Axel von Brandenburg , vt. kappalainen 1871 Johan Henrik Martin , kirkkoherran apulainen 1879–1884 Anders Vilhelm Liukkonen , kappalaisen apulainen 1882–1885 August Hämäläinen , vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen 1885–1889 Karl Joel Hedley Broms , kappalaisen apulainen 1891–1894 Hugo Anian Müller , kirkkoherran apulainen 1891–1892 Viktor Järvinen , vt. kappalainen 1892–1894 Taavi Inkeroinen , vt. kappalainen 1894–1896 Karl August Åberg , kirkkoherran apulainen 1896–1897 Lauri Klemens Sirelius , kirkkoherran apulainen 1897–1898 Kaarle Albert Lauri , vt. kirkkoherra 1901–1903 Frans Vihtori Hannus , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1902 Juhan Kustaa Sakkinen , vt. kirkkoherra 1907–1908 Kustaa Nestori Korpela , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja Arkisto Kangasniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1684. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1659–1977. Kirkko kellokastareineen paloi ukkosen sytyttämänä 21.8.1808. Palossa tuhoutuivat raamattujen, psalmikirjojen ja muiden lisäksi myös kirkonarkussa määräysten mukaan säilytettävät väkilukutaulut vuosilta 1749–1801 sekä perunkirjoitus- ja pesänjakokirjat. Kansallisarkisto on digitoinut Kangasniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1910-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Rantasalmen emäseurakunnan Vesikansan rukoushuonekunnaksi, kun Vesikansan seudun asukkaat saivat 21.10.1862 armollisen luvan rakentaa rukoushuoneen Rauhamäen kylään. Rukoushuoneen rakennukset vahvistettiin 22.7.1865 ja se valmistui 1870. Muodostettin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 12.3.1869. Erotettiin Rantasalmelsta itsenäiseksi keisarilliseksi kirkkoherrakunnaksi 1894. Seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1898. Kangaslammen kunta perustettiin 1896 ja liitettiin Varkauden kuntaan 2005. Maakirjakylät Ahvensalmi, Asikkala, Harjuranta, Hevonlahti, Joutsenlahti, Kallislahti, Kangaslampi (Pisamanlahti), Katisenlahti, Kolkontaipale, Kuittua, Osikonmäki, Palvalahti, Petrumaa, Rantasalo, Rauhamäki, Repomäki, Teemassaari, Voinsalmi Naapuriseurakunnat Heinävesi , Joroinen , Leppävirta , Rantasalmi Papisto Kirkkoherrat 1898–1904 Matti Laitinen 1905–1918 Kaarlo Aukusti Pohjola 1919–1928 Arvid Gideon Koivulehto 1929–1967 Juhana Levonen Kappalaiset 1871–1878 Anders Samuel Kiljander 1878–1896 Karl Arndt Hofström 1884–1896 Anders Vilhelm Liukkonen Ylimääräiset papit 1882 Karl Oskar Silfvenius , vt. kappalainen 1882–1884 Peter August Aschan , vt. kappalainen 1896 Erland Villehad Gyllenbögel , vt. kappalainen 1896–1898 Henrik Johan Helin , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1904 Albin Hukkanen , vt. kirkkoherra 1904 Vilho Kyyrö , vt. kirkkoherra 1905 Emil Nyholm , vt. kirkkoherra Arkisto Kangaslammen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1871. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kangaslammen nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)