Muodostettiin kappeliseurakunnaksi Karjaan ja Lohjan emäseurakuntien osista 1531. Kappeliseurakuntana kuului Karjaan seurakuntaan, josta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1614. Seurakunnan ilmeisesti järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1674 ja kolmas 1745, joka kuitenkin myytiin huutokaupalla vanhoine pyhimyskuvineen 1860-luvulla. Seurakunnan pappilan katolla pääsi tuli irti 8.2.1922, mutta palo saatiin tukahdutetuksi. Karjalohjan kunta liitettiin Lohjan kaupunkiin 2013.
Seurakuntaan kuulunut Sammatti perustettiin kappeliksi 1591, yhdistettiin emäseurakuntaan 1859 ja perustettiin uudelleen kappeliksi 1871. Sammatti sai oman kappalaisen 1901 ja erotettiin lopulta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1951.
Muut nimet
Karislojo
Maakirjakylät
Ahtiala, Härjenvatsa, Ilmoniemi, Immola, Karkalniemi, Kattelus, Kourjoki, Kuusia, Linhamari (Linhammar, Lönnhammar), Lohjantaipale, Pitkälahti (Långvik), Maila, Makkarjoki, Murto, Mustlahti, Nummijärvi (Numjärvi), Pellonkylä, Pipola, Pappila, Puujärvi (Pojärvi), Pyöli (Böhle), Sakkola, Saarenpää, Suurniemi, Särkijärvi, Tallaa (Tallankylä, Tallnäs), Tammisto
Naapuriseurakunnat
Papisto
Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia vuodesta 1683, kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 22.12.1859. Tällöin Sammatin kappeli yhdistettiin emäseurakuntaan. Kymmenyksistä keisarin käskykirje 9.12.1864. Kauppias C. J. Tegelstenin koulua varten lahjoittamista 1 000 ruplasta keisarillisen senaatin määräyksiä 18.1.1856.
Kirkkoherrat
1614–1634 Olaus Caspari
1635–1648 Henricus Amundi
1650–1654 Henricus Erici
1656–1690 Johannes Georgius Thauvonius
1690–1695 Jonas Thauvonius
1695–1712 Jeremias Wallenius
1714–1728 Joseph Melartopaeus
1729–1748 Johan Lundberg (Lunderberg)
1749–1763 Gabriel Hartman
1764–1773 Eric Lencqvist
1773–1800 Isak Florin
1801–1825 Isak Florin nuorempi
1828–1835 Daniel Ekvall
1838–1849 Gustaf Adolf Gedda
1853–1861 Fredrik Vilhelm von Pfaler
1862–1869 Gustaf Johansson
1870–1874 Frans Ludvig Ingerman
1878–1905 Berndt Johan Anthoni
1907– Frans Vihtori Leino
Kappalaiset
1591– Olaus Caspari
1637 Hindrich
Pitäjänapulaiset
1725–1738 Jeremias Ilmenius
1739–1757 Jeremias Heerman
1759–1771 Johan Widell
1772–1786 Johan Laurell
1786–1793 Gabriel Procopæus
1794–1799 Adolf Fredrik Danbom
1801–1809 Anders Stigell
1810–1822 Gabriel Nyman
1822–1827 Johan Gabriel Vahlman
1827–1833 Johan Milbrandt
1833–1838 Adolf Vilhelm Leván
1839–1850 Karl Gustaf Grönqvist
Ylimääräiset papit
1746–1748 Isak Lencqvist, vt. kirkkoherra
1748–1753 Henrik Tallquist, kirkkoherran apulainen
1777–1783 Isak Florin, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1788–1801 Isak Florin, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1799–1801 Kristian Enqvist, vt. pitäjänapulainen, armovuodensaarnaaja
1805–1810 Gabriel Nyman, kirkkoherran apulainen
1810–1815 Karl Landzert, kirkkoherran apulainen
1817–1820 Matias Voldstedt, kirkkoherran apulainen
1820–1822 Johan Gabriel Vahlman, kirkkoherran apulainen
1822–1825 Gustaf Sjöblad, kirkkoherran apulainen
1834–1836 Johan Cyrenius, papiston apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1836–1838 Abraham Johan Axelson, vt. kirkkoherra
1836–1839 Abraham Collin, armovuoden saarnaaja
1850–1853 Adolf Lindman, sijaiskirkkoherra ja vt. pitäjänapulainen
1853–1855 Niilo Konstantin Langel, kirkkoherran apulainen
1853–1858 Erik Ellinen, vt. pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen
1855–1856 Richard Teofil Pontelius, vt. pitäjänapulainen
1856–1860 Gustaf Norrmén, vt. pitäjänapulainen
1860 Johan Emil Telenius, kirkkoherran apulainen
1860–1861 Josef Verner Kjellberg, kirkkoherran apulainen
1860–1862 Johan Fredrik Reinholm, papiston apulainen
1861 Ernst Fredrik Teodor Strandberg, sijaiskirkkoherra
1861–1862 Erik Johan Liljestrand, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1869–1870 Johan Peter Silcke, vt. kirkkoherra
1874–1876 Selim Ferdinand Possén, armovuodensaarnaaja
1876–1878 Karl Henrik Lindfors, armovuodensaarnaaja
1904 Niilo Pispala, kirkkoherran apulainen
1904 Kalle Heribert Kahiluoto, vt. kirkkoherra
1905 Uno Ivar Vallenius, kirkkoherran apulainen
1905–1906 Aukusti Mikko Pukkila, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1906– Otto Edvard Lahtinen, vt. ja armovuodensaarnaaja
1906–1907 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Karjalohjan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1697, tilikirjat vuodesta 1658 ja historiakirjat vuodesta 1651. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1688–1863.
Kansallisarkisto on digitoinut Karjalohjan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit
Comments