top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Karjalohja

Muodostettiin kappeliseurakunnaksi Karjaan ja Lohjan emäseurakuntien osista 1531, jolloin tuli kuuluvaksi ensiksi mainittuun seurakuntaan. Erotettiin Karjaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1614. Seurakunnan ilmeisesti järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1674 ja seuraavat 1745, joista viimeksi mainittu myytiin huutokaupalla vanhoine pyhimyskuvineen 1860-luvulla. Seurakunnan pappilan katolla pääsi tuli irti 8.2.1922, mutta palo saatiin tukahdutetuksi. Karjalohjan kunta liitettiin Lohjan kaupunkiin 2013.


Seurakuntaan kuulunut Sammatti perustettiin perustettiin kappeliksi 1591, yhdistettiin emäseurakuntaan 1859, perustettiin uudelleen kappeliksi 1871, sai oman kappalaisen 1901 ja erotettiin lopulta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1951.


Muut nimet

Karislojo


Kylät

Härjänvatsa, Ilmoniemi, Immola, Karkali, Kärkelä, Kattelus, Kourjoki, Kuusia, Lanviikki, Linhamari, Lohjantaipale, Maila, Makkarjoki, Murto, Mustlahti, Nummijärvi, Pappila, Pellonkylä, Pipola, Puujärvi, Pyöli, Saarenpää, Sakkola, Särkjärvi, Suurniemi, Talla, Tammisto


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia vuodesta 1683, kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 22.12.1859, jolloin Sammatin kappeli yhdistettiin emäseurakuntaan. Kymmenyksistä keisarin käskykirje 9.12.1864. Kauppias C. J. Tegelstenin lahjoittamista 1 000 ruplasta koulua varten keisarillisen senaatin antoi määräyksiä 18.1.1856.


Kirkkoherrat

1614–1634 Olaus Caspari

1635–1648 Henricus Amundi

1650–1654 Henricus Erici

1690–1695 Jonas Thauvonius

1695–1712 Jeremias Wallenius

1749–1763 Gabriel Hartman

1764–1773 Eric Lencqvist

1773–1800 Isak Florin

1828–1835 Daniel Ekvall

1838–1849 Gustaf Adolf Gedda

1862–1869 Gustaf Johansson


Kappalaiset

1591– Olaus Caspari

1637 Hindrich


Pitäjänapulaiset

1725–1738 Jeremias Ilmenius

1739–1757 Jeremias Heerman

1759–1771 Johan Widell

1772–1786 Johan Laurell

1786–1793 Gabriel Procopæus

1801–1809 Anders Stigell

1810–1822 Gabriel Nyman

1827–1833 Johan Milbrandt


Ylimääräiset papit

1746–1748 Isak Lencqvist, vt. kirkkoherra

1748–1753 Henrik Tallquist, kirkkoherran apulainen

1777–1783 Isak Florin, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1788–1801 Isak Florin, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1799–1801 Kristian Enqvist, vt. pitäjänapulainen, armovuodensaarnaaja

1805–1810 Gabriel Nyman, kirkkoherran apulainen

1810–1815 Karl Landzert, kirkkoherran apulainen

1817–1820 Matias Voldstedt, kirkkoherran apulainen

1820–1822 Johan Gabriel Vahlman, kirkkoherran apulainen

1822–1825 Gustaf Sjöblad, kirkkoherran apulainen

1834–1836 Johan Cyrenius, papiston apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1836–1838 Abraham Johan Axelson, vt. kirkkoherra

1836–1839 Abraham Collin, armovuoden saarnaaja

1850–1853 Adolf Lindman, sijaiskirkkoherra ja vt. pitäjänapulainen

1853–1855 Niilo Konstantin Langel, kirkkoherran apulainen

1853–1858 Erik Ellinen, vt. pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen

1855–1856 Richard Teofil Pontelius, vt. pitäjänapulainen

1856–1860 Gustaf Norrmén, vt. pitäjänapulainen

1860 Johan Emil Telenius, kirkkoherran apulainen

1860–1861 Josef Verner Kjellberg, kirkkoherran apulainen

1860–1862 Johan Fredrik Reinholm, papiston apulainen

1861 Ernst Fredrik Teodor Strandberg, sijaiskirkkoherra

1861–1862 Erik Johan Liljestrand, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1869–1870 Johan Peter Silcke, vt. kirkkoherra

1874–1876 Selim Ferdinand Possén, armovuodensaarnaaja

1876–1878 Karl Henrik Lindfors, armovuodensaarnaaja

1904 Niilo Pispala, kirkkoherran apulainen

1904 Kalle Heribert Kahiluoto, vt. kirkkoherra

1905 Uno Ivar Vallenius, kirkkoherran apulainen

1905–1906 Aukusti Mikko Pukkila, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1906– Otto Edvard Lahtinen, vt. ja armovuodensaarnaaja

1906–1907 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Karjalohjan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1697, tilikirjat vuodesta 1658 ja historiakirjat vuodesta 1651. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1688–1863.


Linkit


Hae

bottom of page