Perustettiin Lapväärtin rukoushuonekunnaksi, kun tuomiokapituli vahvisti suostumuksen saarnaajan palkasta 7.12.1811. Seurakunnan ensimmäisen kirkon rakentamiseen kuningas oli antanut luvan 2.7.1799. Muodstettiin kappeliksi 1835. Erotettiin Lapväärtistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 24.11.1862. Karijoen kuntaan liitettiin osia Lapväärtin kunnasta 1926.
Muut nimet
Bötom
Kylät
Alakylä, Karijoki, Ylikylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1876–1885 Jonatan Ingman
1886–1894 August Henrik Salminen
1898–1902 Nikolaus Engelbert Vainio
1903– Tobias Palonen
Kappalaiset
1846–1853 Karl August Tallgren
1853–1859 Viktor Fredrik Lilius
1859–1867 Anders Johan Lilius, virka lakkautettiin 1875
Saarnaajat
1812–1817 Johan Stenfors
1817–1842 Johan Sonck, virka lakkautettiin
Pitäjänapulaiset
–1701 Matts Nervander
1701 Jacob Bäckman
1705–1722 Daniel Roos
Ylimääräiset papit
1829–1830 Kristian Vilhelm Litzell, saarnaajan apulainen
1844 Johan Oskar Boisman, armovuodensaarnaaja
1844–1846 Johan Mauritz Sonck, armovuodensaarnaaja
1871–1876 Jonatan Ingman, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1885–1886 Jaakko Haapanen, vt. kirkkoherra
1894–1896 Axel Hjalmar Rönberg, vt. kirkkoherra
1896–1898 Alexander Kulla, vt. kirkkoherra
1902–1903 Kaarlo Julius Kalpa, vt. kirkkoherra
Arkisto
Karijoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1812 ja historiakirjat vuodesta 1812. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1812–1937.
Kansallisarkisto on digitoinut Karijoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.