Perustettiin Ikaalisten emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1756. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 22.3.1759. Sai ensimmäisen oman papin 1777. Erotettiin Ikaalisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1841. Kankaanpään kunta perustettiin 1865, muodostettiin kauppalaksi 1967 ja kaupungiksi 1972.
Maakirjakylät
Alahonkajoki, Antila, Honkakoski, Ikaalinen, Jämienkeidas, Jämijärvi, Kankaanpää, Karhoismaja, Karhusaari, Kauppila, Kilvakkala, Kolkko, Korvaluoma, Kyynerjärvi, Leppäruhka, Luomajärvi, Niinisalo, Paasto, Peijari, Sammi, Taulunoja, Vatsiainen, Vatula, Venesjärvi, Veneskoski, Vihteljärvi, Vihu, Vihusaari, Viljala, Vuorenmaa
Naapuriseurakunnat
Honkajoki, Ikaalinen, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Noormarkku, Parkano, Pomarkku, Siikainen, Suodenniemi
Papisto
Heinämaksuista Ikaalisten kirkkoherralle pitäjänkokouksen päätös 30.6.1775. Kappalaisen palkasta kuninkaan päätös 9.10.1775. Kappalaisen virkatalosta kuninkaan päätös 8.5.1799 ja Keisarillisen senaatin päätös 22.7.1836. Seurakuntalaisten rakennusvelvollisuudesta katselmusoikeuden pöytäkirjassa 14.6.1813. Multasillan kruununtilan liittämisestä kirkkoherran virkataloon keisarin käskykirjeessä 29.11.1841, mutta mainitun tilan sijasta ostettiin kuitenkin Jaakkolan tila 7.6.1858. Kirkkoherran palkasta keisarin päätös 7.2.1852. Heinämaksuista kirkkoherralle Keisarillisen senaatin päätös 22.3.1882.
Kirkkoherrat
1853–1880 Henrik Sandberg
1882–1902 Matias Vilhelm Hannelius
1904– Karl Henrik Lindfors
Kappalaiset
1777–1791 Michael Fonselius
1799–1821 Olof Stenman
1822–1847 Isak Efraim Hällstén, virka lakkautettuna 1852–91.
1905–1907 Vilhelm Oskari Lampo
1907– Ernst Vilhelm Elovaara
Ylimääräiset papit
1791–1793 Jakob Gabriel Leistenius
1792–1799 Olof Stenman, vt. kappalainen
1821–1824 Erik Vilenius
1842–1848 Fredrik Napoleon Ottelin, kirkkoherran apulainen
1847–1853 Efraim Adrian Mandellöf
1848–1849 Nils Jakob Juselius, kirkkoherran apulainen
1849–1855 Frans Henrik Hällfors, kirkkoherran apulainen
1855–1860 Johan Ernst Lovén, kirkkoherran apulainen
1863–1869 Karl Viktor Berghäll, kirkkoherran apulainen
1870 Johan Ferdinand Lahtonen, kirkkoherran apulainen
1870–1871 August Viktor Fagerlund, kirkkoherran apulainen
1871–1873 Fredrik Lindroos, kirkkoherran apulainen
1873–1878 Frans Oskar Sandberg, kirkkoherran apulainen
1878–1879 Anders Axel Petterson, kirkkoherran apulainen
1879–1881 Viktor Emil Ahlstedt, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1881–1882 Karl Henrik Lindfors, vt. kirkkoherra
1884 Juho Kustaa Laine, kirkkoherran apulainen
1885–1886 David Oskar Varheenmaa, kirkkoherran apulainen
1886 Kaarlo Konstantin Aalto, kirkkoherran apulainen
1889–1898 Fredrik Alexander Vikman, kirkkoherran apulainen
1898–1902 Konstantin Leander Ahlman, kirkkoherran apulainen
1902 Ernst Wilhelm Elovaara, kirkkoherran apulainen
1902–1904 Frans Vihtori Tommila, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1905 Johan Väinö Gustaf Lönnmark, vt. kappalainen
Arkisto
Kankaanpään seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1764, tilikirjat vuodesta 1760 ja historiakirjat vuodesta 1760. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1760–2004.
Kansallisarkisto on digitoinut Kankaanpään seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.