top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Karjaa

Päivitetty: 24. toukok.


Rajakartta: Karjaa

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1326 ja mainitaan kuninkaallisena 1352, mutta lienee perustettu luultavasti jo 1200-luvulla. Seurakunnan kirkon on esitetty kirjallisuudessa rakennetun MIVLXX eli 1477 tai MIIILXX eli 1370, ja tiettävästi kirkko oli Pyhän Katariinan nimikko. Karjaan kaupunki liitettiin Raaseportin kaupunkiin 2009.


Seurakunnan alueella oli Raaseporin linna, jossa oli oma kappeli ja saarnaaja eli linnanherran kappalainen 1300-luvulta ja ainakin vielä 1558. Seurakuntaan kuuluneista Karjalohja perustettiin kappeliksi 1531 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1614. Snappertuna perustettiin saarnahuonekunnaksi 1688, muodostettiin kappeliksi 1809 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1915. Mustion ruukki ja tehdasseurakunta perustettiin 1600-luvun alkupuolella.


Muut nimet

Karis


Kylät

Backby, Bålaby, Bällarby, Bällby, Båtsmora, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Gösbacka, Grabbacka, Grunfsjö, Hållsnäs, Heimos, Högben, Ingvallsby, Jällsby, Joddböle, Kansbacka, Karjaan asema, Kasabacka, Kasaby, Kihla, Kleven, Knapsby, Kroggård, Lågbacka, Läpp, Mangård, Mjölbollstad, Mjölnarby, Nyby, Österby, Pappila, Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannas, Smedsby, Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Mustio, Svarvarböle, Svedja, Torsböle (Tryckobacka), Vestanby, Visanbacka


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 6.4.1865. Pappilan omistusoikeuden Stockholmaan ja Granholmaan vahvisi kuningas Kustaa Vaasa ja uudelleen kuningas Kaarle XI kirjeellä 27.10.1682. Nämä saaret, jotka myöhemint maatuivat mantereeseen kiinni, sijaisivat myöhemmin Snappertunan kappeliseurakunnan alueella ja niitä verotettiin yhdessä Karjaan emäseurakunnan pappilan kanssa.


Kirkkoherrat

1531 Matts

1547–1554 Matthias Laurentii

1555–1567 Matthias Petri

1568–1600 Henric Matthiae

1601–1606 Matthias Laurentii

1606–1608 Martinus

1609–1625 Sigfidus Thomae

–1629 Matthias Andreae

1629–1655 Petrus Matthiae Thauvonius (Nylandensis)

1657–1671 Sigfridus Olai Ahlström

1675–1676 Johannes Collinus

1700–1702 Magnus Netzelius

1722–1728 Gabriel Gronovius

1729–1736 Henrik Hassel

1737–1774 Jakob Jaakonpoika Sevonius (Sievo(, vanhempi

1784–1808 Gabriel Ring

1811–1815 Johan Nordlund

1899–1902 Fredrik Nauklér


Kappalaiset

1543 Cnut

1545 Jacob

–1568 Henric Matthiae

1580–1593 Sigfridus Thomae

1593–1620 Sigfridus Petri

1624–1634 Sigfrid

1636–1643 Sigfridus Olai Ahlström

1664–1672 Nicolaus Petri Thauvonius, komministeri

1713–1714 Johan Steningius

1719–1721 Henrik Ajolin

1722–1758 Abraham Fennonius

1758–1762 Erik Johan Pahlman

1762–1772 Johan Bäckman

1774–1785 Henrik Warelius

1787–1795 Johan Lupander

1798–1809 Enok Blomster

1811–1842 Erik Hamberg

1856–1866 Adrian Bergman

1867–1870 Henrik August Moliis, ensin vt. kappalainen

1871–1877 Otto Emil Erflund

1902–1907 Gustaf Storgårds


Pitäjänapulaiset

1723–1726 Johan Astenius

1726–1731 Johan Langius

1731–1758 Erik Johan Pahlman

1759–1765 Johan Bäckman

1765–1809 Fredrik Dangren


Ylimääräiset papit

1719–1722 Henrik Arctelius, vt. kirkkoherra

–1737 Jakob Sievonius, vt. kirkkoherra

1734–1738 Matthias Choraeus, kirkkoherran apulainen

1746–1767 Jakob Sevonius nuorempi, kirkkoherran apulainen

1746–1758 Johan Bäckman, kappalaisen apulainen

1762–1765 Fredrik Dangren, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja

1762– Matthias Längman, vt. kirkkoherra

1770–1775 Gabriel Ring, kirkkoherran apulainen

1777– Johan Nordlund, kirkkoherran apulainen

1785– Anders Dahl, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1790–1797 Enok Blomster, kirkkoherran apulainen

1795–1798 Erik Hamberg, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1797–1809 Johan Pettersson, vt. pitäjänapulainen

1798–1799 Mikael Sylvén, kirkkoherran apulainen

1799 Georg Laurell, kirkkoherran apulainen

1800–1805 Kristian Grönlund, kirkkoherran apulainen

1806–1808 Anders Kristian Kruuse, vt. pitäjänapulainen

1805–1808 Karl Henrik Strandberg, kirkkoherran apulainen

1804–1811 Benjamin Bröcker, kappalaisen apulainen

1808–1811 Erik Villstedt, sijaiskirkkoherra

1814–1815 Peter Ferdinand Hornborg, kirkkoherran apulainen

1815–1817 Mikael Kellman, armovuodensaarnaaja

1817–1832 Bror Emanuel Valbeck, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1832–1835 Samuel Hellgren, virka- ja armovuodensaarnaaja

1834 Mauritz Hultman, kappalaisen apulainen

1837–1840 Matias Hellsten, kappalaisen apulainen

1840–1841 Mauritz Hultman, kappalaisen apulainen

1841–1846 Daniel Ezekiel Hildeen, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1842 Lars Jakob Stenbäck, kirkkoherran apulainen

1843–1844 Abel Viktor Favorin, kirkkoherran apulainen

1846–1847 Ernst Odert Reuter, kirkkoherran apulainen

1847–1853 Adolf Fredrik Dreijer, kirkkoherran apulainen

1853 Gustaf Jansson, kirkkoherran apulainen

1853–1856 Ernst Fredrik Teodor Strandberg, kirkkoherran apulainen

1855–1856 Ernst Odert Reuter, vt. kirkkoherra

1856–1857 Johan Gabriel Höllberg, kirkkoherran apulainen

1857–1865 Johan Holmberg, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen

1866–1867 Jonatan Johansson, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen

1867 Johan Holmberg, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen

1883–1887 Oskar Edvard Ahlstedt, vt. kappalainen

1888 Kustaa Bernhard Hytönen, vt. kappalainen

1898–1899 Yrjö Valfrid Virberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1899–1900 Karl Isidorus Lundberg, vt. kappalainen

1902 Frans Adolf Rudanko, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1902 Karl Gustaf Emanuel Mosander, vt. kappalainen

1902–1903 Carl Isidorus Lundberg, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1904 Karl August Möller, vt. kirkkoherra

1904 Adolf Verner Kyrö, vt. kirkkoherra

1904 Edvard Emil Elenius, armovuodensaarnaaja

1904–1905 Uno Ivar Vallenius, armovuodensaarnaaja

1907 Karl Gustaf Emanuel Mosander, vt. kappalainen

 

Arkisto


Karjaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1725 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1680–1915.


Kansallisarkisto on digitoinut Karjaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

13 katselukertaa

Kommentare


Hae

bottom of page