Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1326 ja mainitaan kuninkaallisena 1352, mutta lienee perustettu luultavasti jo 1200-luvulla. Seurakunnan kirkon on esitetty kirjallisuudessa rakennetun MIVLXX eli 1477 tai MIIILXX eli 1370, ja tiettävästi kirkko oli Pyhän Katariinan nimikko. Karjaan kaupunki liitettiin Raaseportin kaupunkiin 2009.
Seurakunnan alueella oli Raaseporin linna, jossa oli oma kappeli ja saarnaaja eli linnanherran kappalainen 1300-luvulta ja ainakin vielä 1558. Seurakuntaan kuuluneista Karjalohja perustettiin kappeliksi 1531 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1614. Snappertuna perustettiin saarnahuonekunnaksi 1688, muodostettiin kappeliksi 1809 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1915. Mustion ruukki ja tehdasseurakunta perustettiin 1600-luvun alkupuolella.
Muut nimet
Karis
Kylät
Backby, Bålaby, Bällarby, Bällby, Båtsmora, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Gösbacka, Grabbacka, Grunfsjö, Hållsnäs, Heimos, Högben, Ingvallsby, Jällsby, Joddböle, Kansbacka, Karjaan asema, Kasabacka, Kasaby, Kihla, Kleven, Knapsby, Kroggård, Lågbacka, Läpp, Mangård, Mjölbollstad, Mjölnarby, Nyby, Österby, Pappila, Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannas, Smedsby, Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Mustio, Svarvarböle, Svedja, Torsböle (Tryckobacka), Vestanby, Visanbacka
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 6.4.1865. Pappilan omistusoikeuden Stockholmaan ja Granholmaan vahvisi kuningas Kustaa Vaasa ja uudelleen kuningas Kaarle XI kirjeellä 27.10.1682. Nämä saaret, jotka myöhemint maatuivat mantereeseen kiinni, sijaisivat myöhemmin Snappertunan kappeliseurakunnan alueella ja niitä verotettiin yhdessä Karjaan emäseurakunnan pappilan kanssa.
Kirkkoherrat
1531 Matts
1547–1554 Matthias Laurentii
1555–1567 Matthias Petri
1568–1600 Henric Matthiae
1601–1606 Matthias Laurentii
1606–1608 Martinus
1609–1625 Sigfidus Thomae
–1629 Matthias Andreae
1629–1655 Petrus Matthiae Thauvonius (Nylandensis)
1657–1671 Sigfridus Olai Ahlström
1675–1676 Johannes Collinus
1677–1700 Henricus Machaelis Stigelius
1700–1702 Magnus Netzelius
1703–1721 Johannes Abrahami Alftanus
1722–1728 Gabriel Gronovius
1729–1736 Henrik Hassel
1737–1774 Jakob Jaakonpoika Sevonius (Sievo(, vanhempi
1775–1781 Axel Johan Grundström
1784–1808 Gabriel Ring
1811–1815 Johan Nordlund
1818–1832 Abraham Vilhelm Tuderus
1835–1865 Karl Henrik Strandberg
1867–1874 Elias Vilhelm Stadius
1877–1898 Ernst Fredrik Teodor Strandberg
1899–1902 Fredrik Nauklér
1905–1950 Jakob Eliel af Hällström
Kappalaiset
1543 Cnut
1545 Jacob
–1568 Henric Matthiae
1580–1593 Sigfridus Thomae
1593–1620 Sigfridus Petri
1624–1634 Sigfrid
1636–1643 Sigfridus Olai Ahlström
1664–1672 Nicolaus Petri Thauvonius, komministeri
1673–1687 Johannes Sigfridi Ahlqvist
1688–1692 Johan Eskilsson Lucander
1693–1712 Johanes Matthiae Drysenius
1713–1714 Johan Steningius
1719–1721 Henrik Ajolin
1722–1758 Abraham Fennonius
1758–1762 Erik Johan Pahlman
1762–1772 Johan Bäckman
1774–1785 Henrik Warelius
1787–1795 Johan Lupander
1798–1809 Enok Blomster
1811–1842 Erik Hamberg
1844–1855 Henrik Vilhelm Hellström
1856–1866 Adrian Bergman
1866 Erik Vilhelm Klerk
1867–1870 Henrik August Moliis, ensin vt. kappalainen
1871–1877 Otto Emil Erflund
1888–1899 Karl Johan Nordlund
1902–1907 Gustaf Storgårds
Pitäjänapulaiset
1690–1693 Nicolaus Jacobi Stigelius
1693–1713 Johannes Henrici Stigelius
1723–1726 Johan Astenius
1726–1731 Johan Langius
1731–1758 Erik Johan Pahlman
1759–1765 Johan Bäckman
1765–1809 Fredrik Dangren
Ylimääräiset papit
1719–1722 Henrik Arctelius, vt. kirkkoherra
–1737 Jakob Sievonius, vt. kirkkoherra
1734–1738 Matthias Choraeus, kirkkoherran apulainen
1746–1767 Jakob Sevonius nuorempi, kirkkoherran apulainen
1746–1758 Johan Bäckman, kappalaisen apulainen
1762–1765 Fredrik Dangren, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1762– Matthias Längman, vt. kirkkoherra
1770–1775 Gabriel Ring, kirkkoherran apulainen
1777– Johan Nordlund, kirkkoherran apulainen
1785– Anders Dahl, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1790–1797 Enok Blomster, kirkkoherran apulainen
1795–1798 Erik Hamberg, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1797–1809 Johan Pettersson, vt. pitäjänapulainen
1798–1799 Mikael Sylvén, kirkkoherran apulainen
1799 Georg Laurell, kirkkoherran apulainen
1800–1805 Kristian Grönlund, kirkkoherran apulainen
1806–1808 Anders Kristian Kruuse, vt. pitäjänapulainen
1805–1808 Karl Henrik Strandberg, kirkkoherran apulainen
1804–1811 Benjamin Bröcker, kappalaisen apulainen
1808–1811 Erik Villstedt, sijaiskirkkoherra
1814–1815 Peter Ferdinand Hornborg, kirkkoherran apulainen
1815–1817 Mikael Kellman, armovuodensaarnaaja
1817–1832 Bror Emanuel Valbeck, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1832–1835 Samuel Hellgren, virka- ja armovuodensaarnaaja
1834 Mauritz Hultman, kappalaisen apulainen
1837–1840 Matias Hellsten, kappalaisen apulainen
1840–1841 Mauritz Hultman, kappalaisen apulainen
1841–1846 Daniel Ezekiel Hildeen, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1842 Lars Jakob Stenbäck, kirkkoherran apulainen
1843–1844 Abel Viktor Favorin, kirkkoherran apulainen
1846–1847 Ernst Odert Reuter, kirkkoherran apulainen
1847–1853 Adolf Fredrik Dreijer, kirkkoherran apulainen
1853 Gustaf Jansson, kirkkoherran apulainen
1853–1856 Ernst Fredrik Teodor Strandberg, kirkkoherran apulainen
1855–1856 Ernst Odert Reuter, vt. kirkkoherra
1856–1857 Johan Gabriel Höllberg, kirkkoherran apulainen
1857–1865 Johan Holmberg, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen
1866–1867 Jonatan Johansson, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen
1867 Johan Holmberg, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen
1883–1887 Oskar Edvard Ahlstedt, vt. kappalainen
1888 Kustaa Bernhard Hytönen, vt. kappalainen
1898–1899 Yrjö Valfrid Virberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1899–1900 Karl Isidorus Lundberg, vt. kappalainen
1902 Frans Adolf Rudanko, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1902 Karl Gustaf Emanuel Mosander, vt. kappalainen
1902–1903 Carl Isidorus Lundberg, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1904 Karl August Möller, vt. kirkkoherra
1904 Adolf Verner Kyrö, vt. kirkkoherra
1904 Edvard Emil Elenius, armovuodensaarnaaja
1904–1905 Uno Ivar Vallenius, armovuodensaarnaaja
1907 Karl Gustaf Emanuel Mosander, vt. kappalainen
Arkisto
Karjaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1725 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1680–1915.
Kansallisarkisto on digitoinut Karjaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.