Search this site

Perustettiin Huittisten emäseurakunnan kappeliksi noin 1541. Erotettiin Huittisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1639, jolloin seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi osia Huittisista, Tyrväästä, Vesilahdesta ja Urjalasta. Seurakunnan kirkkoa laajennettiin 1859. Muut nimet Punkalaitio Kylät Halkivaha, Hankuri, Haviokoski, Jalasjoki, Kannisto, Kanteenmaa, Kivisenoja, Kokkoila, Koski, Kostila, Kouvola, Liitsola, Mäenpää, Moisio, Oriniemi, Parrila, Sarkkila, Talala, Teikarla, Vanttila Naapuriseurakunnat Alastaro , Huittinen , Humppila , Kiikka , Loimaa , Metsämaa , Tyrvää , Urjala , Vesilahti Papisto Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 19.2.1859. Kirkkoherrat 1639–1644 Ericus Henrici Ilonus 1645–1682 Simon Michaelis 1682 Olaus Recholenius 1682–1689 Johannes Lignipæus 1689–1717 Henricus Tackou 1717–1719 Samuel Linck 1722–1742 Matthias Tackou 1742–1753 Nils Rotkerus 1754–1771 Aron Nocolai Prochman 1771–1777 Johan Borenius 1779–1786 Isak Rothovius 1786–1820 Aron Astrén 1821–1835 Fredrik Efraim Bergroth 1838–1844 Gustaf Tallqvist 1849–1851 Johan Granqvist 1852–1872 Anders Johan Salovius 1874–1875 Karl August Tallgren 1879–1895 Adolf Cedberg 1896–1902 Eugen Nyholm 1905–1927 Johan Adolf Leivo Kappalaiset 1657–1659 Daniel Juslenius 1685–1686 Georgius Pouro (Pourenius) 1719–1730 Johannes Bjugh 1730–1758 Henrik Asp 1760–1771 Johan Gustaf Gammal 1771–1776 Samuel Montin 1777–1795 Jakob Alander 1796–1799 Thomas Högander 1800–1838 Gustaf Tallqvist 1839–1852 Anders Johan Salovius 1852–1858 Karl August Hornborg 1861–1880 Fredrik Julius Lilius 1887–1905 Johan Adolf Leivo 1905–1911 Vihtori Pusa 1911–1922 Juho Leimo Heininen 1922– Yrjö Henrik Valter (Valtteri) Mikonmäki (Mäkelä) Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1770–1772 Henrik Johan Bergroth 1846–1847 Fredrik Julius Lilius 1859–1861 Karl Edvard Hagelberg 1904–1905 Emil Frithiof Hippolytus Laurila Ylimääräiset papit 1753–1755 Jeremias Lundvik , vt. kirkkoherra 1757–1771 Axel Fingerroos , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1763–1768 Aron Astrén , kappalaisen apulainen 1769–1779 Anders Nummelin , kappalaisen apulainen 1784–1787 Johan Reinhold Wialén , kirkkoherran apulaianen 1795–1798 Gustaf Andell , kirkkoherran apulainen 1799–1821 Tomas Ahlsten , kirkkoherran apulainen 1827–1829 Gabriel Granlund , kappalaisen apulainen –1829 Gustaf Adolf Hornborg , kirkkoherran apulainen 1829–1833 Anders Johan Ahlström , kirkkoherran apulainen 1829–1837 Johan Henrik Hanelius , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1839–1845 Mikael Palenius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1847–1852 Johan Stefan Tallqvist , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1857–1859 Frans Ernfrid Lönnqvist , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1875–1877 Ivar Markus Tallgren , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1881–1887 Johan Adolf Leivo , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1902–1803 Johan Adolf Leivo , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1903–1904 Henrik Vilhelm Lindgrén , armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1904–1905 Emil Laurila , armovuodensaarnaaja 1927–1930 Toivo Väinölä, vt. kirkkoherra Arkisto Punkalaitumen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1707 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1945. Seurakunnan kirkkoherra Nicolaus Rotkerus tuli mielenvikaiseksi vuonna 1753, jolloin hän sytytti pappilan tuleen ja murhasi poikansa, ylioppias Nils Rotkeruksen, mutta kirkonkirjojen mahdollisesta tuhoutumisesta palossa ei ole tietoa. Kirkko ja kellotapuli paloivat ukkosentulesta 29.7.1773, jolloin tuhoutui vanhimmat kommunio- eli rippikirjat ennen vuotta 1738. Käytössä olleet kirkonkirjat vietiin pakko-ottoa varten sisällissodan aikana ja hävisivät huhtikuussa 1918, jolloin punaiset räjäyttivät pappilan virkahuoneen yhteyteen muuratun arkistoholvin oven rikki, ja samalla katosi myös kirkon omaisuutta. Kansallisarkisto on digitoinut Punkalaitumen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Tyrvään emäseurakunnan kappeliksi, kun piispa Terserus myönsi kirkkotuvan rakentamiselle luvan piispankäräjillä 1662. Seurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui 1681, jolloin seurakunta sai oman papin. Seurakunnalla oli yhteinen kappalainen emäseurakunnan kanssa aina vuoteen 1870. Kirkko katettiin ja uusi kirkontorni rakennettiin 1885. Erotettiin Tyrväästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1922. Kiikan kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Keikyän kunnan kanssa Äetsän kunnaksi 1981. Muut nimet Kiikanoja Maakirjakylät Haapaniemi, Hoipola, Hykkerlä, Jaamala, Kiikanoja, Kiikka, Kiimajärvi, Kikkerlä, Kilpijoki, Kinnarla, Kulmuntila (Gudmundila), Leikku, Keikyän Meskala, Mielanniemi, Nevo, Raukko, Ritala, Ruotsila, Tala, Teukkula, Tormila, Ulvi, Ungerla, Vakkala, Vehkakorpi Naapuriseurakunnat Huittinen , Keikyä , Kiikoinen , Tyrvää , Punkalaidun Papisto Kirkkoherrat 1922–1936 Huugo Verner Maja 1939–1953 Niilo Johannes Heikkilä Kappalaiset 1576– Eschillus Clementis 1593–1608 Laurentius Olai 1608–1626 Josephus Caspari 1628–1630 Severinus Josephi –1643 Josephus 1643–1685 Abrahams Fabricius 1686–1695 Jeremias Roos 1697–1706 Johannes Anchaerus 1708–1730 Andreas Josephi Wirzenius 1731–1743 Andreas Revolin 1743–1772 Andreas Andree Wirzenius 1774–1788 Johan Utter 1789–1801 Johan Lilius 1804–1814 Johan Waldstedt 1818–1848 Carl Magnus Limon 1848–1867 Gustaf Forselius 1870–1887 Frans Fritjof Colérus 1888–1909 Oskar Daniel Paloheimo (Brander) Pitäjänapulaiset 1863–1864 David Skogman , kappalaisen apulainen Ylimääräiset papit 1647–1658 Abrahamus Josephi Fabricius 1672–1678 Johannes Rajalenius 1686 Jeremias Roos 1688–1715 Thomas Rajalenius 1715–1719 Simon Cannelin 1719–1731 Andreas Revolin 1731–1732 Anders Wirzenius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1743–1754 Thomas Kriander 1755–1768 Johan Sideen 1769–1777 Nils Enckell 1778–1786 Eric Walliander 1787–1805 Johan Rosendahl 1798–1801 Karl Fredrik Lilius , kappalaisen apulainen 1801–1804 Anders Lilius , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1804–1818 Matias Granberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1806–1822 Johan Magnus Limon 1824–1829 Benjamin Vilhelm von Pfaler 1826–1827 Karl Fredrik Abelard von Qvanten , kappalaisen apulainen 1828–1830 Adrian Elers , kappalaisen apulainen 1830–1831 Henrik Gustaf von Pfaler , kappalaisen apulainen 1862–1863 Arvid Utter , kappalaisen apulainen 1864–1868 Karl Dahlberg , vt. kappalainen 1859–1870 Thomas Luihander 1863–1864 David Skogman , pitäjänapulainen, kappalaisen apulainen 1868–1870 Johan Särkkä , vt. kappalainen 1887–1888 David Oskar Varhenmaa , vt. kappalainen 1909–1914 Erik Vilhelm Hagfors , vt. kappalainen 1914–1917 Juho Kustaa Saarento, vt. kappalainen 1917–1919 Juho Väinö Kustavi Vahervuori , vt. kappalainen 1919–1922 Huugo Verner Maja, vt. kappalainen 1936–1939 Teuvo Päiviö Innola, vt. kirkkoherra Arkisto Kiikan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1697. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1697–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Kiikan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Tohmajärven emäseurakunnan ennen vuotta 1693 perustettu kappeli. Paikkakunnalla oli jo aiemmin pieni Pyhän Marian ristikirkko. Venäläiset ryöstivät kirkon isonvihan aikana 1708. Tohmajärven toinen kappalainen hoiti jumalanpalveluksia seurakunnassa kunnes kappalainen muutti seurakuntaan 1757. Kun virkatalo oli hankittu, kappalainen sijoitettiin seurakuntaan 2.11.1783. Seurakunnassa oli pitäjänapulainen 1805–1812. Tohmajärven kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan virallinen apulainen kappelia varten keisarillisella käskykirjeellä 12.11.1838. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 4.5.1857, jolloin määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Seurakunnan osista erotettiin Pyhäselän itsenäinen kirkkoherrakunta 1911. Kiihtelysvaaran kunta perustettiin 1868. Kellotapuli paloi ukkosen sytyttämänä 25.7.1813 ja siitä on seuraava merkintä: "25 Juli å en söndag under Gudstjänsten slog åskan ner å kyrkogården antände den nya och välmålade klockstapeln, hvilken med dess 2:ne välljudande klockor uppbrann och förstördes. En bondehustru, Mickel Johansson Koljonens Susanna Heiskain. från Paloby blef till döds slagen, flere personer uti kyrkan blefvo af en åskvigge skadde, som inkom genom stora dörren och tog vägen ut genom utgången från sakristian."  Pappilassa oli tulipalo 4.6.1921, jolloin kaikki muut rakennukset tuhoutuivat paitsi pappilan päärakennus, riihi, sauna, sikala ja ladot. Muut nimet Pyhän Marian kappeli, S:t Maria kapell Maakirjakylät Hammaslahti, Heinävaara, Huuhtilampi, Keskijärvi, Kiihtelys, Mulo, Oskola, Palo, Röksä, Uskaljärvi, Vouvinkylä Naapuriseurakunnat Eno , Joensuu , Kontiolahti , Liperi , Pyhäselkä , Tohmajärvi , Tuupovaara Papisto Kirkkoherrat 1896–1924 William Wartiovaara (Veckman) 1925–1948 Juho Noponen Kappalaiset 1783–1786 Johan Argillander 1786–1797 Johan Petrelius , ensin vt. kappalainen 1829–1830 David Petrelius 1833–1847 Nils Aschan 1850–1857 Samuel Strömmer 1858–1877 Erik Kristian Relander , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1805–1812 Johan Lagus 1880–1903 David Hakkarainen 1908–1913 Emil Nyholm 1913–1919 Juho Silvennoinen Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1783–1786 Johan Argillander 1800–1802 Johan Lagus , kappalaisen apulainen 1813–1819 Johan Petrelius nuorempi, kappalaisen apulainen 1819–1820 Klas Anders Lindblad , kappalaisen apulainen 1820–1829 David Petrelius , kappalaisen apulainen 1830–1832 August Vilhelm Krogerus , armovuodensaarnaaja 1832–1833 August Blomqvist , armovuodensaarnaaja 1841–1845 Jonas Gabriel Grahn , (Tohmajärven) kirkkoherran apulainen 1845–1846 Karl Liljeqvist , kirkkoherran apulainen 1846–1847 Lars August Blom , kirkkoherran apulainen 1847–1858 Peter Jakob Igoni , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1857–1859 Johan Jakob Strömmer , kirkkoherran apulainen 1859–1862 Nils August Berghäll , kirkkoherran apulainen 1876 Johan Tanskanen , kirkkoherran apulainen 1876–1877 Otto Alfred Malmgren , kirkkoherran apulainen 1877–1879 Adam Laitinen , kirkkoherran apulainen 1878 Aukusti Koivisto , kirkkoherran apulainen 1879–1880 David Hakkarainen , armovuodensaarnaaja 1880–1889 Iisakki Puustinen , kirkkoherran apulainen 1889–1895 Herman Salomon Kuosmanen , kirkkoherran apulainen 1783–1786 Johan Argillander , apupappi 1903–1906 Antero Juhana Räty , armovuodensaarnaaja 1914–1919 Antero Juhana Räty , apupappi 1914–1915 Kaarlo Mela Ylimääräiset papit 1895–1896 Antero Juhana Räty , vt. pitäjänapulainen, armovuosisaarnaaja 1907 Onni Oskari Hämäläinen, vt. pitäjänapulainen ja armovuosisaarnaaja 1907–1908 Johan Edvard Niemi, vt. pitäjänapulainen, välisaarnaaja Arkisto Kiihtelysvaaran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1746, tilikirjat vuodesta 1750 ja historiakirjat vuodesta 1785. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1742–1952. Kansallisarkisto on digitoinut Kiihtelysvaaran seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Parkanon emäseurakunnan Kihniön kulmakunnan asukkaat esittivät oman saarnahuoneen rakentamista rovastinkäräjillä jo 1804, mutta hanke ei johtanut päätöksiin tai kirkkorakennuksen rakentamiseen. Parkanon Nerkoon, Kihniön, Kuivajärven ja Linnan kylät anoivat erottamista Parkanosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906 ja anomukseen suostuttiin 1910. Ero kuitenkin toteutui vasta vuonna 1918, jolloin alue oli pienentynyt ja Linnan kylästä seurakuntaan tulivat kuulumaan vain Vahtilan ja Koskelan tilat ja Nerkoon kylästä seurakunnan ulkopuolelle jäi Hirvimäen tila. Seurakunnan kirkko valmistui 1917. Kihniön kunta perustettiin 1920. Maakirjakylät Kankari, Kihniö, Linnankylä, Nerko, Niskosperä, Ratikylä Naapuriseurakunnat Jalasjärvi , Kuru , Parkano , Peräseinäjoki , Virrat Papisto Kirkkoherrat 1918 Theodor Wilhelm Sederqvist 1918–1920 Emil Santaoja 1920–1924 Toivo Aaroni Koskela 1928–1936 Sigmund Armas Jalo 1936–1937 Vilho Rintamäki, vt. kirkkoherra 1937–1951 Kaarlo Toivo Sarvela Ylimääräiset papit 1924–1925 Eero Borg, vt. kirkkoherra 1925–1928 Viktor Armas Aavikko, vt. kirkkoherra Arkisto Kihniön seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1918. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kihniön seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Piippolan emäseurakunnan kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 3.11.1845. Sai oman kappalaisen 1848. Seurakunnan kirkko rakennettiin 1854. Erotettiin Piippolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 24.8.1871 ja ero toteutui 1880. Seurakunnan pappilan kerrotaan palaneen ensimmäisen kappalaisen aikana. Kestilän kunta perustettiin 1867. Kestilän seurakunta yhdistettiin vuoden 2006 alusta Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän kanssa Siikalatvan seurakunnaksi. Samoin Kestilän kunta yhdistettiin Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kanssa Siikalatvan kunnaksi 2009. Muut nimet Gestilä Maakirjakylät Kestilä, Mankila, Mulkua, Piippola, Pulkkila, Savaloja Naapuriseurakunnat Liminka , Lumijoki , Piippola , Pulkkila , Pyhäntä , Rantsila , Säräisniemi , Temmes , Vuolijoki Papisto Seurakunnan kirkkoherran palkkaedut olivat vuoden 1896 pappeinkokouksessa annettujen tietojen mukaan virkatalosta 600 markkaa, 638 kiloa voita, 79 hehtolitraa rukiita, 79 hehtolitraa ohraa, 233 markkaa juustoa ja leipää, 222 markkaa lihaa, 200 markkaa päivätöistä, 328 markkaa pääsiäisrahaa, 175 markkaa maahanlaskuista sekä sporttelista ja muista 405 markkaa. Kirkkoherrat 1880–1896 Henrik Schwartzberg 1896–1912 Selim Gerhard Sarvilinna (Hornborg ), ensin vt. kirkkoherra 1913–1925 Herman Oskar Mäkelä 1926–1953 Yrjö Henrik Kortekangas Kappalaiset 1858–1867 Karl Otto Tenlén 1867–1869 Karl Isak Vilhelm Österbladh , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1857–1858 Karl Johan Forsström , välisaarnaaja 1858 Nils Fellman , välisaarnaaja 1869–1873 papiston tehtäviä hoiti Piippolan ja Pulkkilan papisto 1873–1876 Erik Snellman , vt. kappalainen 1876–1880 Nils Viktor Nordlund , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1912–1913 Yrjö Henrik Kortekangas 1939–1941 Pentti I. Pautola 1945 Ossi Ylimaula 1945–1946 Lauri H. Mustakallio Arkisto Kestilän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1857, tilikirjat vuodesta 1857 ja historiakirjat vuodesta 1857. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1850–1957. Kansallisarkisto on digitoinut Kestilän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodosti alkuaan Säämingin pitäjän Haapalan neljänneskunnan ja muodostettiin Säämingin emäseurakunnan kappeliksi 1630. Erotettiin Säämingistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1640. Turun vuoden 1743 rauhassa pitäjä jaettiin siten, että Ruotsin puolelle jäi 54 4/6 tilaa eli 19 1/8 manttaalia ja Venäjän keisarikuntaan liitettiin 101 1/2 tilaa eli 35 13/24 manttaalia sekä kirkko, jota Ruotsin puolelle jääneiden tilojen asukkaat saivat kuitenkin edelleen käyttää. Rajakäynnissä asia oli epäselvä, joten rajakomissaareina toimineet kenraali Repin ja maaherra Stjernstedt totesivat 23 tilan, Simanalan kylän tilat rekisterinumeroilla 1 ja 9 sekä tilat Väärärannan, Kiiskilän, Pitkolan, Järvenpään, Ruoholahden ja Ruokoniemen kylissä olevan riidanalaisia 7.8.1743. Tämä kiista ratkaistiin vasta Venäjän hallitsevan senaatin määräyksellä 9.12.1808, jolloin tilat yhdistettiin Suomen kuvernementtiin. Kerimäen kunta perustettiin 1866. Seurakuntaan kuuluneista Savonranta perustettiin 1861, muodostettiin kappeliksi 1870 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1882. Enonkoski perustettiin 1859 ja erotettiin 1894. Punkaharju erotettiin 1922. Kerimän kylän tiloista osa, yhteensä 6 56/200 manttaalia, siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Enonkosken kirkkoherrakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.9.1894. Tämän jälkeen Kerimäen manttaaliluku tuli olemaan 77,46. Maakirjakylät Alakuona, Anttola, Haapalahti, Haapaniemi, Hanhijärvi, Hannolanpelto, Heikkilä, Hevossalo, Hälvä, Jouhenniemi, Karvila, Kattilanmäki, Kauvonniemi, Kerimäki, Kluostarila, Kulennoinen, Kumpuranta, Kuokkala, Laukansaari, Luotojärvi, Lökinmäki, Lötjölä, Makkola, Moinniemi, Muhola, Naukarila, Niinimäki, Nousilanmäki, Nojamaa, Paakkunala, Paasniemi, Pihlajaniemi, Punkaniemi, Raikuu, Rauvanniemi, Riikola, Ruokojärvi, Ruokolahti, Ruokoniemi, Simanala, Simpala, Susiniemi, Tolvanniemi, Toroppala, Turtianniemi, Tuunaansaari, Uusi-Haapalahti, Uusi-Pihlajaniemi, Vaahersalo, Vaara, Vuokala, Yläkuona Naapuriseurakunnat Enonkoski , Kesälahti , Parikkala , Punkaharju , Rääkkylä , Savonlinna , Savonranta , Sääminki Papisto Kuningatar Kristiina antoi kirkkoherran virkataloksi lähes koko Kerimäen kylän 30.10.1650. Kirkkoherran virkatalo muutettiin Jouhiniemen kylään keisarin päätöksessä 8.12.1823. Kirkkoherran ja kappalaisen virkatalojen alat vahvistettiin kihlakunnanoikeuden päätöksellä 15.4.1852. Papiston palkasta tehtiin suostumus 28.4.1839 ja se vahvistettiin 3.10.1840. Papiston palkkaeduista keisarin päätökset 21.10.1853, 13.11.1847, 8.9.1864, 27.4.1865, 5.5.1869 ja 5.10.1876. Kirkkoherrat 1642–1644 Mårten Sigfridi Kostianus (Kostenius) 1647–1657 Paulus Olai 1659–1679 Olaus Hermanni von Borgen 1680–1692 Jakob Sigfridsson Ursinus 1692–1706 Olaus Samuelis Krogerus 1707–1710 Laurentius Brunnerus 1712–1737 Johan Stråhlman 1738–1741 Henrik Brunnerus 1742–1753 Peter Wahlberg 1755–1792 Anders Herkepæus 1794–1839 Nils Maconi 1842–1853 Jakob Fredrik Neovius 1854–1876 Gabriel Alopæus 1878–1884 Gustaf Oskar Theodor Nordström 1886–1904 Otto Gustaf Blomgren 1908–1921 Johan (Juho) Jalkanen 1922–1930 Emil Alfred Sarasto 1931–1958 Frans Arvo Ilmari Pohjannoro Kappalaiset 1649–1655 Bartholdus Jacobi 1655–1656 Michaelis 1659–1672 Bartholdus Georgii 1673–1683 Olaus Pauli Ivanander 1684–1711 Peter Georgii Salmenius 1712–1764 Johan Salmenius 1764–1780 Gustaf Hobin 1784–1797 Petrus Wahlberg 1798–1812 Elias Pysing 1815–1833 Abraham Dahl 1836–1859 Karl Gustaf Roschier 1862–1865 Johan Hymander 1866–1868 Alexander Wahlberg 1871–1879 Johan Julius Gröhn 1882–1885 Anders Gustaf Vesterlund 1887–1894 Gustaf Ehrnfrid Herckman 1897–1905 Berndt Robert Henriksson 1906–1909 Johannes Hukkanen 1909–1921 Johannes Paavali Leivonen , nimitetty 1907 1923–1931 Eino Pirinen 1931–1954 Antti Pakkanen Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1694 Samuel Mollenius , kirkkoherran apulainen Anders Zetraeus, kirkkoherran apulainen 1737–1738 Henrik Brunnerus , armovuodensaarnaaja 1742 Peter Wahlberg , armovuodensaarnaaja 1753–1754 Gregorius Holmsten , armovuodensaarnaaja 1754–1755 Anders Herkepaeus , armovuodensaarnaaja 1756–1764 Gustaf Hobin , kappalaisen apulainen ja sijainen 1764–1778 Henrik L. Brunnerus , kirkkoherran apulainen 1778–1779 Israel Oleander , kirkkoherran apulainen 1780 Petrus Wahlberg, mainitaan kirkkoherran apulaisena 1780 Fabian Oleander , kirkkoherran apulainen 1783–1788 Fabian Oleander , kirkkoherran apulainen 1790–1794 Nils Maconi , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1796–1799 P. B. Ristelius , mahdollisesti apulaispappina lyhyen ajan 1797–1798 Elias Pysing , kappalaisen arvovuodensaarnaaja 1809–1810 Alexander Ignatius , kirkkoherran apulainen 1811–1815 Johan Reinhold Winter , kirkkoherran apulainen, kappalaisen armovuodensaarnaaja 1821–1823 Peter Adolf Vahlberg , kirkkoherran apulainen 1825–1837 Peter Hanén , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Anders Tykén , kappalaisen apulainen 1833 Karl Fredrik Strandman , virkavapaan sijainen kappalaisen virassa 1833–1836 Henrik Sonné , kappalaisen armovuodensaarnaaja 1837–1841 Ernst Johan Harlin , kirkkoherran apulainen ja sijainen 1842–1853 Johan Carén, kirkkoherran apulainen 1853–1856 Viktor Vilhelm Krogell , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1856–1859 Johan Adolf Alopæus , kirkkoherran apulainen 1859–1862 Anders Samuel Kiljander , kappalaisen arvovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1860–1861 Erik Johan Stavén , kirkkoherran apulainen 1861–1863 Pekka Malinen , kirkkoherran apulainen 1863–1864 Alexis Kniper , kirkkoherran apulainen 1865–1866 Karl Henrik Strandman , kirkkoherran apulainen 1865–1866 Bernhard Stenbäck , välisaarnaaja kappalaisen virassa 1866–1867 Teodor Titus Timoteus Tornell , kirkkoherran sijainen 1867–1876 Johan Stråhlman , kirkkoherran sijainen 1876–1878 Karl Gustaf Forsblom , vt. kirkkoherra 1879–1882 Adolf Tiainen , vt. kappalainen 1882–1884 Johan Emil Lindegren , vt. kirkkoherra 1884 Johan Gustaf Nikander , vt. kirkkoherra 1884–1886 Axel Edvard Ekroth , vt. kirkkoherra 1885 Herman Miettinen , vt. kappalainen 1885–1887 Pekka Sormunen , vt. kappalainen 1893 Paul Gustaf Vikman , kirkkoherran apulainen 1893–1894 Onni Herman Ronimus , kirkkoherran apulainen 1894–1895 Karl August Olander , vt. kappalainen 1894–1908 Heikki Blomgren , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1895 Johan Emanuel Tuomala , vt. kappalainen 1895–1896 Uno Henrik Berndt Dufva , vt. kappalainen 1896–1897 Emanuel Lamppu , vt. kappalainen 1905–1906 Yrjö Juhani Hofström , vt. kappalainen 1908– Frans Ludvig Tarmo, kirkkoherran apulainen 1922–1924 Arvi Lehtonen, apupappi Arkisto Kerimäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1747, tilikirjat vuodesta 1764 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1707–1916. Kansallisarkisto on digitoinut Kerimäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Kirkonkirjat SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Tuusulan emäseurakunnan alueelle perustettiin Keravan kauppala 1924. Erotettiin Tuusulasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vasta 1955. Keravan kauppala muodostettiin kaupungiksi 1970. Muut nimet Kervo Naapuriseurakunnat Helsingin pitäjä , Sipoo , Tuusula Arkisto Keravan seurakunnan arkistoa arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1955–2011. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perustettiin Limingan emäseurakunnan kappeliksi kun oma kirkko oli valmistunut 1688. Isonvihan aikana kerrotaan kirkkoa ryöstetyn. Limingan pitäjänapulainen siirrettiin seurakuntaan tuomiokapitulin määräyksellä 19.5.1740 ja kempeleläiset saivat oikeuden kutsua hänet kuninkaallisella päätöksellä 1.11.1774. Keisarillinen senaatti antoi 24.10.1844 kieltävän vastauksen anomukseen seurakunnan yhdistämisestä Oulunsaloon. Kirkon alkuperäisiä seinämaalauksia paranneltiin 1875. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, kun Limingan emäseurakunta jaettiin neljäksi seurakunnaksi. Tuomiokapituli antoi asiasta Oulun läänin kuvernöörille puoltavan lausunnon 15.6.1899. Perustetun seurakunnan papiston palkkajärjestelyt hyväksyttiin Keisarillisen senaatin kirkollisasian toimituskunnassa 14.11.1899. Kempeleen kunta perustettiin 1867. Muut nimet Kembele Maakirjakylät Kempele, Kiviniemi, Korpi, Oulunsuu, Pikkarala, Etelä-Ii, Pohjois-Ii, Tyrnävä, Ängeslevä Naapuriseurakunnat Liminka , Lumijoki , Oulu , Oulujoki , Oulunsalo , Tyrnävä Papisto Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 3.11.1740, joka vahvistettiin kuninkaallisella käskykirjeellä 1.1.1744. Vuonna 1898 pitäjänapulaisen palkka oli virkatalosta 700 markkaa, 80 kiloa voita, 49,5 hehtolitraa rukiita, 49,5 hehtolitraa ohria, 130 markkaa leipää ja lihaa, 150 markkaa päivätöitä sekä 30 markkaa sportteleita. Kirkkoherrat 1918–1928 Toivo Kajava (Cajanus) 1929–1966 Kaarlo Ilmari Cajanus Pitäjänapulaiset 1742–1752 Gabriel Martini Peitzius 1753–1771 Henrik Helander 1771–1794 Lars Samuel Keckman 1796–1814 Johan Vickman (Wichman ) 1816–1828 Johan Krank 1828–1847 Johan Nils Nybergh 1850–1858 Lars Magnus Castrén 1859–1896 Henrik Krank 1897–1903 Uno Vegelius , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1814–1815 Erik Ganander , vt. 1815–1816 Johan Vilhelm Holmberg , välisaarnaaja 1847–1848 Karl Robert Heikel , vt. 1848–1849 Reinhold Helander , vt. 1849 Karl Filip Tillman , vt. 1850 Berndt Enok Ingman , vt. 1858–1859 Karl Jakob Keckman , vt. 1893–1897 Uno Vegelius , apulainen ja vt. 1903 Viktor Emil Lagus , vt. pitäjänapulainen 1903 Heikki Kyösti Sipilä , vt. pitäjänapulainen 1904–1905 Johan Nikolai Merenheimo (Mecklim) , vt. pitäjänapulainen 1905 Vilho Kyyrö , vt. pitäjänapulainen 1906–1908 Frans Josef Bergh , vt. pitäjänapulainen 1907–1918 Johan Nikolai Merenheimo (Mecklin) , vt. pitäjänapulainen 1914–1915 Isak Eemil Peltonen, vt. pitäjänapulainen 1916–1918 Uuno Ilmari Hietalahti, vt. pitäjänapulainen Arkisto Kempeleen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1691 ja historiakirjat vuodesta 1734. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1691–1939. Seurakunnan omat kirkonkirjat alkavat ennen vuonna 1742 tapahtunutta emäseurakunnan pitäjänapulaisen siirtoa Kempeleeseen. Kansallisarkisto on digitoinut Kempeleen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1327. Kirkko rakennettiin harmaasta kivestä 1469 ja sen on esitetty olleen alkuaan Andreaksen ja Jaakobin nimikko. Kirkko paloi 1.7.1781, jolloin vain seinät jäivät jäljelle. Kirkko kuitenkin korjattiin ja vihittiin uudelleen käyttöön 1786, jolloin siitä tuli Gustaf Aadolfin nimikko. Axel Oxenstierna perusti vuonna 1649 seurakuntaan pedagogion, jossa pitäjänapulaiset toimivat opettajina 1658–1798. Pedagogio muutettiin pitäjänkouluksi 31.12.1841. Seurakunta siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Kemiön kunta perustettiin 1863 ja yhdistettiin Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kuntien kanssa Kemiönsaaren kunnaksi 2009. Seurakuntaan kuuluneista Hiittinen perustettiin kappeliksi 1674 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Västanfjärd perustettiin kappeliksi 1693 ja erotettiin 1904. Dragsfjärd perustettiin kappeliksi 1694 ja erotettiin 1903. Muut nimet Kimito Maakirjakylät Albrecht, Berga, Biensböle, Bogsböle, Branten, Brokärr, Båtkulla, Böhle, Dahlby, Dalkarby, Degerdal, Eknäs (Ekniemi), Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gjölpo (Kylppy), Gräsböle, Grundby, Gästerby, Hintholma, Hofva, Hulta, Högmo, Kalkkila, Kastkärr, Kila (Kiila), Koustar, Kuggböle, Kyrkoby, Kåddböle, Kårkulla, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Långholmen, Löfböle, Maakila, Mainiemi, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Måsa (Mosa), Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Paiböle, Pedersjö, Prstegård (Pappila), Pungböle, Påvalsby, Qvarnböle, Reku, Ruda, Rugnala, Santasaari, Sjölaks, Skarpböle, Skoböle, Skogsböle, Skäggböle, Skålböle, Smedsböle, Stenmo, Tavastrona, Thorsböle, Tjuda, Tolfsnäs, Trotby, Träskböle, Träskö, Vestankärr, Vestermark, Vestlaks, Viksgård, Viksvedja, Villkärr, Vreta, Östermark Naapuriseurakunnat Angelniemi , Dragsfjärd , Särkisalo , Halikko , Karuna , Parainen , Perniö , Sauvo , Västanfjärd Papisto Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 13.5.1869, jolloin kappalaisten palkkoja korotettiin. Seurakunnassa oli niin kutsuttuja lukkarinpappeja 1699–1772. Seurakunnan papisto piti suomenkielisiä jumalanpalveluksia alkuaan kirkon porstuaan tehdyssä "pienessä kirkossa" ja tarpeen kasvaessa 1890-luvun aikana palveluksia pidettiin suomeksi jo suuressakin kirkossa. Kirkkoherrat 1554–1564 Petrus Ragvaldi 1573–1585 Petrus Pauli Melartopeus 1587 Eschillus Henrici 1587–1600 Andreas Andre 1602–1605 Sigfrid Aron Fors 1607–1622 Olaus Laurentii 1623–1640 Sigfridus Jacobi Helsing 1661–1676 Johannes Olai Pratanus 1678–1689 Andreas Haqvini Pryss 1689–1699 Henric Florinus 1699–1706 Henric Florinus jr 1706–1713 Daniel Sirenius 1717–1721 Johannis Cajanus 1721–1725 Erik Fleege 1746–1747 Zakarias Forbus 1749–1754 Henrik Fleege 1755–1774 Jakob Malmsten 1777–1803 Karl Gustav Weman 1806–1822 Daniel Hirn 1824–1843 Gabriel Hirn 1845–1859 Vilhelm Forssman 1862–1893 Fredrik Gabriel Hedberg 1896– Karl August Mellberg Kappalaiset 1581–1593 Johannes Thomae 1601–1606 Olaus Laurentii 1607–1651 Eschillus Ambrosi 1651–1665 Olaus Simonis ? Ericus 1672 Laurentius Leerman 1672–1683 Petrus Laurentii Kurkenius 1683–1718 Gabriel Svedjelinus 1718–1732 Ericus Dahl 1733 Johan Gottskalk 1734–1753 Samuel Ruuth 1753–1777 Erik Holmberg 1778–1784 Abraham Arctelius 1785–1786 Abraham Sahrström 1788–1806 Isak Forselius 1806–1813 Karl Henrik Forssman 1813–1831 Eric Johan Saxén 1833–1845 Erik Gustaf Fogelholm 1846–1868 Johan Eggert Åberg 1870–1881 Karl Henrik Ekblom 1882–1885 Johannes Granö 1886–1899 Alexander Ahlstedt 1899–1906 Karl Anton Pomoell 1907 Sturle Harald Berndtson 1910– Erik Gabriel Ljufström Pitäjänapulaiset ja pedagogit 1723–1724 Nils Weckman 1724–1731 Elias Palander 1731–1734 Samuel Ruuth 1734–1746 Peter Fonselius 1746–1755 Erik Dahl 1755–1780 Abraham Palander 1780–1798 Erik Johan Petrenius 1798–1804 Matthias Petrenius 1803–1806 Karl Henrik Forssman 1808–1813 Jakob Johan Holmberg 1813–1846 Karl Lindström 1848–1868 Johan Fredrik Lönnberg , virka lakkautettiin Lukkaripapit 1733–1734 Petter Fonselius 1734–1746 Erik Dahl 1746–1753 Erik Holmberg 1754–1758 Lars Vikgren 1758–1778 Abraham Arctelius Ylimääräiset papit 1606–1613 Isaacus Melartopæus, diakoni 1744–1750 Henrik Fleege , vt. kirkkoherra 1747–1751 Johan Elenius , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1775–1779 Gustaf Johan Hosslenius , kappalaisen apulainen 1775–1780 Erik Johan Petrenius , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1788–1791 Jonas Benich , kirkkoherran apulainen 1792–1806 Henrik Reilin , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1804–1853 Matias Petrenius , pitäjän pedagogi 1806–1813 Ezekiel Hildeen , kirkkoherran apulainen 1813–1817 Anders Magnus Bäckman , kirkkoherran apulainen 1817–1819 Isak Daniel Forsman , kirkkoherran apulainen 1820–1821 Karl Fredrik Gråå , kirkkoherran apulainen 1821–1823 Karl Fredrik Palmgren , kirkkoherran apulainen 1829–1833 Erik Gustaf Fogelholm , kirkkoherran apulainen 1834–1836 Josef Lindgren , kirkkoherran apulainen 1845–1848 Josef Gröndahl , pedagogin sijainen, vt. pitäjänapulainen 1868–1869 Anton Emil Vellenius , vt. kappalainen, armovuoden saarnaaja 1881–1882 Viktor Emil Ahlstedt , vt. kappalainen 1883–1890 Johan Gustaf Ahlroth , kirkkoherran apulainen 1885–1886 Oskar Daniel Brander , vt. kappalainen 1890–1893 Frans Vilhelm Sipilä , kirkkoherran apulainen 1893–1895 Verner Donatus Peltonen , kirkkoherran virallinen välisaarnaaja 1895–1896 Edvard Emil Elenius , kirkkoherran virallinen välisaarnaaja 1903 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, vt. kappalainen 1903–1906 Edvald Erland Hemmer , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1906–1907 Max Arnold Johannes Söderholm, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1907–1909 Sturle Harald Berndtson , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1908–1909 Vihtori Tiitola, papiston apulainen 1909–1910 Bror Daniel Eklund, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra Arkisto Kemiön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1623 ja historiakirjat vuodesta 1679. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1573–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Kemiön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kemin Lautiosaaren kylän maalle, joka määrättiin kaupungin paikaksi perustuskirjassa 5.3.1869. Aiemmin kaupunki oli säädetty rakennettavaksi Sauvonsaarelle armollisella käskykirjeellä 18.9.1856. Erotettiin Kemin maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1902 ja ero toteutui 1908, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Muut nimet Kemin kaupunkiseurakunta, Kemi stadsförsamling Naapuriseurakunnat Alatornio , Keminmaa , Simo , Tervola Papisto Kemin kaupungin papiston palkkauksesta keisarillisen senaatin päätökset 30.1.1879 ja 23.2.1881. Kirkkoherrat 1908–1911 Juho Nimrod Joutsela (Johansson) 1911–1935 Jaakko Ilmonen 1937– J. E. Hyötyniemi Ylimääräiset papit 1902 Yrjö Heikki Simelius , kirkkoherran apulainen 1902–1908 Mikko Kaitila, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Kemin kaupunkiseurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1891. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kemin kaupunkiseurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)