Perustettiin Limingan emäseurakunnan kappeliksi saatuaan oman kirkon 1688. Isonvihan aikana sanotaan kirkkoa ryöstetyn. Limingan pitäjänapulainen siirrettiin seurakuntaan tuomiokapitulin määräyksellä 19.5.1740 ja kempeleläiset saivat oikeuden kutsua hänet kuninkaallisella päätöksellä 1.11.1774. Anomukseen seurakunnan yhdistettäisiin Oulunsaloon keisarillinen senaatti antoi kieltävän vastauksen 24.10.1844. Kirkon alkuperäisiä seinämaalakuksia paranneltiin 1875 Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, kun Limingan emäseurakunta jaettiin neljäksi seurakunnaksi, mistä asiasta tuomiokapituli antoi Oulun läänin kuvernöörille puoltavan lausunnon 15.6.1899, ja perustetun seurakunnan papiston palkkajärjestelyt hyväksyttiin keisarillisen senaatin kirkollisasian toimituskunnassa 14.11.1899. Kempeleen kunta perustettiin 1867.
Muut nimet
Kembele
Kylät
Alapää, Kempele, Ketolanperä, Kuivalanperä, Murto, Selkämaa, Ylipää
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 3.11.1740, joka vahvistettiin kuninkaallisella käskykirjeellä 1.1.1744. Vuonna 1898 pitäjänapulaiasen palkka oli virkatalosta 700 markkaa, 80 kiloa voita, 49,5 hehtolitraa rukiita, 49,5 hehtolitraa ohria, 130 markkaa leipää ja lihaa, 150 markkaa päivätöitä sekä 30 markkaa sportteleita.
Kirkkoherrat
1918–1928 Toivo Kajava (Cajanus)
1929–1966 Kaarlo Ilmari Cajanus
Pitäjänapulaiset
1742–1752 Gabriel Martini Peitzius
1753–1771 Henrik Helander
1771–1794 Lars Samuel Keckman
1796–1814 Johan Vickman (Wichman)
1816–1828 Johan Krank
1828–1847 Johan Nils Nybergh
1850–1858 Lars Magnus Castrén
1859–1896 Henrik Krank
1897–1903 Uno Vegelius, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1814–1815 Erik Ganander, vt.
1815–1816 Johan Vilhelm Holmberg, välisaarnaaja
1847–1848 Karl Robert Heikel, vt.
1848–1849 Reinhold Helander, vt.
1849 Karl Filip Tillman, vt.
1850 Berndt Enok Ingman, vt.
1858–1859 Karl Jakob Keckman, vt.
1893–1897 Uno Vegelius, apulainen ja vt.
1903 Viktor Emil Lagus, vt. pitäjänapulainen
1903 Heikki Kyösti Sipilä, vt. pitäjänapulainen
1904–1905 Johan Nikolai Merenheimo (Mecklim), vt. pitäjänapulainen
1905 Vilho Kyyrö, vt. pitäjänapulainen
1906–1908 Frans Josef Bergh, vt. pitäjänapulainen
1907–1918 Johan Nikolai Merenheimo (Mecklin), vt. pitäjänapulainen
1914–1915 Isak Eemil Peltonen, vt. pitäjänapulainen
1916–1918 Uuno Ilmari Hietalahti, vt. pitäjänapulainen
Arkisto
Kempeleen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1691 ja historiakirjat vuodesta 1734. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1691–1939.
Seurakunnan omat kirkonkirjat alkavat ennen vuonna 1742 tapahtunutta emäseurakunnan pitäjänapulaisen siirtoa Kempeleeseen.
Kansallisarkisto on digitoinut Kempeleen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.