Parkanon emäseurakunnan Kihniön kulmakunnan asukkaat esittivät oman saarnahuoneen rakentamista rovastinkäräjillä jo 1804, mutta hanke ei johtanut päätöksiin tai kirkkorakennuksen rakentamiseen. Parkanon Nerkoon, Kihniön, Kuivajärven ja Linnan kylät anoivat erottamista Parkanosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906 ja anomukseen suostuttiin 1910. Ero kuitenkin toteutui vasta vuonna 1918, jolloin alue oli pienentynyt ja Linnan kylästä seurakuntaan tulivat kuulumaan vain Vahtilan ja Koskelan tilat ja Nerkoon kylästä seurakunnan ulkopuolelle jäi Hirvimäen tila. Seurakunnan kirkko valmistui 1917. Kihniön kunta perustettiin 1920.
Maakirjakylät
Kankari, Kihniö, Linnankylä, Nerko, Niskosperä, Ratikylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1918 Theodor Wilhelm Sederqvist
1918–1920 Emil Santaoja
1920–1924 Toivo Aaroni Koskela
1928–1936 Sigmund Armas Jalo
1936–1937 Vilho Rintamäki, vt. kirkkoherra
1937–1951 Kaarlo Toivo Sarvela
Ylimääräiset papit
1924–1925 Eero Borg, vt. kirkkoherra
1925–1928 Viktor Armas Aavikko, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kihniön seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1918.
Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kihniön seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.