top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kiihtelysvaara

Päivitetty: 7. elok.


Rajakartta: Kiihtelysvaara

Alkuaan Tohmajärven emäseurakunnan ennen vuotta 1693 perustettu kappeli. Paikkakunnalla oli jo aiemmin pieni Pyhän Marian ristikirkko. Venäläiset ryöstivät kirkon isonvihan aikana 1708. Tohmajärven toinen kappalainen hoiti jumalanpalveluksia seurakunnassa kunnes kappalainen muutti seurakuntaan 1757. Kun virkatalo oli hankittu, kappalainen sijoitettiin seurakuntaan 2.11.1783. Seurakunnassa oli pitäjänapulainen 1805–1812. Tohmajärven kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan virallinen apulainen kappelia varten keisarillisella käskykirjeellä 12.11.1838. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 4.5.1857, jolloin määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Seurakunnan osista erotettiin Pyhäselän itsenäinen kirkkoherrakunta 1911. Kiihtelysvaaran kunta perustettiin 1868.


Kellotapuli paloi ukkosen sytyttämänä 25.7.1813 ja siitä on seuraava merkintä: "25 Juli å en söndag under Gudstjänsten slog åskan ner å kyrkogården antände den nya och välmålade klockstapeln, hvilken med dess 2:ne välljudande klockor uppbrann och förstördes. En bondehustru, Mickel Johansson Koljonens Susanna Heiskain. från Paloby blef till döds slagen, flere personer uti kyrkan blefvo af en åskvigge skadde, som inkom genom stora dörren och tog vägen ut genom utgången från sakristian."  Pappilassa oli tulipalo 4.6.1921, jolloin kaikki muut rakennukset tuhoutuivat paitsi pappilan päärakennus, riihi, sauna, sikala ja ladot.


Muut nimet

Pyhän Marian kappeli, S:t Maria kapell


Maakirjakylät

Hammaslahti, Heinävaara, Huuhtilampi, Keskijärvi, Kiihtelys, Mulo, Oskola, Palo, Röksä, Uskaljärvi, Vouvinkylä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherrat

1896–1924 William Wartiovaara (Veckman)

1925–1948 Juho Noponen


Kappalaiset

1783–1786 Johan Argillander

1786–1797 Johan Petrelius, ensin vt. kappalainen

1829–1830 David Petrelius

1833–1847 Nils Aschan

1850–1857 Samuel Strömmer

1858–1877 Erik Kristian Relander, virka lakkautettiin


Pitäjänapulaiset

1805–1812 Johan Lagus

1880–1903 David Hakkarainen

1908–1913 Emil Nyholm

1913–1919 Juho Silvennoinen


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1783–1786 Johan Argillander

1800–1802 Johan Lagus, kappalaisen apulainen

1813–1819 Johan Petrelius nuorempi, kappalaisen apulainen

1819–1820 Klas Anders Lindblad, kappalaisen apulainen

1820–1829 David Petrelius, kappalaisen apulainen

1830–1832 August Vilhelm Krogerus, armovuodensaarnaaja

1832–1833 August Blomqvist, armovuodensaarnaaja

1841–1845 Jonas Gabriel Grahn, (Tohmajärven) kirkkoherran apulainen

1845–1846 Karl Liljeqvist, kirkkoherran apulainen

1846–1847 Lars August Blom, kirkkoherran apulainen

1847–1858 Peter Jakob Igoni, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1857–1859 Johan Jakob Strömmer, kirkkoherran apulainen

1859–1862 Nils August Berghäll, kirkkoherran apulainen

1876 Johan Tanskanen, kirkkoherran apulainen

1876–1877 Otto Alfred Malmgren, kirkkoherran apulainen

1877–1879 Adam Laitinen, kirkkoherran apulainen

1878 Aukusti Koivisto, kirkkoherran apulainen

1879–1880 David Hakkarainen, armovuodensaarnaaja

1880–1889 Iisakki Puustinen, kirkkoherran apulainen

1889–1895 Herman Salomon Kuosmanen, kirkkoherran apulainen

1783–1786 Johan Argillander, apupappi

1903–1906 Antero Juhana Räty, armovuodensaarnaaja

1914–1919 Antero Juhana Räty, apupappi

1914–1915 Kaarlo Mela


Ylimääräiset papit

1895–1896 Antero Juhana Räty, vt. pitäjänapulainen, armovuosisaarnaaja

1907 Onni Oskari Hämäläinen, vt. pitäjänapulainen ja armovuosisaarnaaja

1907–1908 Johan Edvard Niemi, vt. pitäjänapulainen, välisaarnaaja

 

Arkisto


Kiihtelysvaaran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1746, tilikirjat vuodesta 1750 ja historiakirjat vuodesta 1785. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1742–1952.


Kansallisarkisto on digitoinut Kiihtelysvaaran seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

109 katselukertaa

Hae

bottom of page