Search this site

Perustettiin Kokkolan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi, kun Alavetelin kylän asukkaat saivat luvan rakentaa ristikiron Ollisbackan talon alueelle kuninkaan päätöksellä 14.7.1752. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan vahvistettua sopimuksen papinpalkasta 5.4.1759. Kirkko valmistui 1754, sitä laajennettiin 1817 ja se korjattiin perinpohjaisesti 1889–1890. Alaveteli erotettiin Kokkolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.5.1894. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Alavetelin kunta perustettiin 1896 ja liitettiin Kruunupyyn kuntaan 1969. Muut nimet Nedervetil Maakirjakylät Nedervetil, Norrby, Överby Naapuriseurakunnat Evijärvi , Halsua , Kaustinen , Kokkola , Kruunupyy , Kälviä , Lappajärvi , Perho , Vimpeli Papisto Sopimus papinpalkasta tehtiin 15.10.1758 ja se sai kuninkaan vahvistuksen 5.4.1759. Papinsaatavista tilanosilta kihlakunnanoikeuden päätös 20.2.1786. Kappeliseurakunta vapautettiin velvollisuudesta maksaa Kokkolan pitäjänapulaisen palkkaa Keisarillisen senaatin päätöksellä 5.7.1847. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 20.7.1854. Seurakunnan rakennuskassa koottiin aikoinaan metsänmyynnillä. Kirkkoherrat 1897–1902 Kanutus Onni Nyström 1903– Fredrik William Nejnstedt Kappalaiset 1760–1770 Anders Chydenius 1771–1782 Johan Alcenius 1783–1817 Henrik Adrian Rislachius 1820–1840 Abraham Hällström 1843–1854 Karl Fredrik Ervast 1858–1865 Isak Otto Appelberg 1865–1875 Karl Robert Sandelin 1876–1879 Vilhelm Johansson 1879–1885 Peter Anders Kallio 1885–1888 Karl Gustaf Elfving 1889–1894 Kanutus Onni Nyström Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1782–1783 Jonas Cajanus , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1815–1820 Karl Henrik Rislachi , kappalaisen apulainen, sijaiskappalainen, armovuodensaarnaaja 1833–1836 Josef Fredrik Juvelius , kappalaisen apulainen 1837–1840 Anders Gustaf Östberg , kappalaisen apulainen 1840 Henrik Vilhelm Wastein , kappalaisen apulainen 1840–1841 Fredrik Vilhelm Venman , virkavuodensaarnaaja 1841 Gustaf Johansson , armovuodensaarnaaja 1842–1843 Fredrik Östring , armovuodensaarnaaja 1844–1849 Anders Abraham Favorin , kappalaisen apulainen 1853–1854 Fredrik Efraim Hällsten , kappalaisen apulainen 1854–1858 Anders Adrian Candolin , virka- ja armovuodensaarnaaja Ylimääräiset papit 1753–1760 Anders Chydenius , saarnaaja 1818–1820 Abraham Hellström , vt. kappalainen 1875 Anders Gustaf Heikkilä , vt. kappalainen 1888–1889 Isak Gideon Lagus , vt. kappalainen 1895–1896 Johan Alfred Lilius , vt. kappalainen 1896 August Hjalmar Tranchant , vt. kirkkoherra 1896–1897 Johan Alfred Lilius , vt. kirkkoherra 1902 Lars Hugo Sandelin , vt. kirkkoherra Arkisto Alavetelin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1752 ja historiakirjat vuodesta 1753. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1750–1889. Kansallisarkisto on digitoinut Alavetelin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kokkolanlahden alue kuului alkuaan Pietarsaaren eli Pedersören emäseurakuntaan, josta se erotettiin omaksi pitäjäkseen 1467. Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1541. Seurakunnan vanha ruotsinkielinen nimi Karleby muutettiin Uudenkaarlepyyn perustamisen myötä Gamla Karlebyksi 1607. Seurakunnan alueelle perustettiin Kokkolan kaupunki 1620 ja kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1918. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Kokkolan maalaiskunnan nimi muutettiin Kaarlelaksi 1927 ja Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolan kaupunkiin 1977. Seurakuntaan kuuluneista Lohtaja perustettiin anneksiseurakunnaksi 1467 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1575. Kälviä erotettiin 1639. Yliveteli perustettiin kappeliksi ja erotettiin 1860, jolloin se sai nimen Veteli. Alaveteli perustettiin kappeliksi 1752 ja erotettiin 1894. Perho perustettiin saarnahuonekunnaksi 1780 ja siirrettiin kuulumaan Veteliin 1865. Halsua perustettiin saarnahuonekunnaksi 1826, muodostettiin kappeliksi 1856 ja siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Vetelin kirkkoherrakuntaan 1860. Kaustinen perustettiin kappeliksi 1776 ja erotettiin 1866. Muut nimet Kaarlela, Karleby landsförsamling, Kokkolan maaseurakunta Maakirjakylät Kallis (Kallinen), Kirilaks (Kirilahti), Korpilahti (Korplaks), Kaustar, Kuivakanta (Kvikant), Linnusperä, Långö, Närvilä, Palo, Rödsö, Storby (Isokylä), Såka (Sokoja), Åivo (Oivu), Vitsar, Öfverkorplaks Naapuriseurakunnat Kruunupyy , Alaveteli , Kälviä Papisto Kirkkoherran virkataloon sanotaan kuuluneen Mottis-niminen suo, josta kihlakunnanoikeuden tuomio 12.7.1852 ja kuninkaallisen Turun hovioikeuden päätös 18.4.1661. Kirkkoherran vastikejyvistä kuninkaan päätös 11.9.1734. Papiston palkasta tehtiin sopimus 10.1.1735. Kappalaisen palkasta kuninkaallisen kamarikollegion päätös 16.12.1776. Kuningas antoi 30.11.1802 epäävän vastauksen maaseurakunnan anomukseen toisen kappalaisen palkkaamiseksi kaupunkia varten. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin 1680-luvulta alkaen, kunnes virka lakkautettiin keisarin päätöksellä 23.10.1852. Pitäjänapulainen toimi myös pedagogina vuoteen 1805. Seurakunnan molemmat kappalaisen virat yhdistettiin keisarin käskykirjeellä 24.1.1861. Tällöin ensimmäisen kappalaisen virkatalo määrättiin vuokrattavaksi tulevaa kansakoulua varten sillä ehdolla, että jos seurakuntaan asetettaisiin tulevaisuudessa toinen kappalaisen virka, virkatalo tulisi tämän kappalaisen nautittavaksi. Papiston palkasta keisarin päätöksissä 8.6.1855 ja 7.11.1861. Kirkkoherrat ? Nicolaus Galle 1554 Karl 1563–1564 Erich 1566–1568 Håkan Laurentii 1569–1580 Olaus Nicolai 1582–1620 Carolus Erici Sursill 1622–1637 Jaakko Matthiæ Skepperus (Gammal) 1637–1654 Eerik Nicolai Galle 1655–1672 Eerik Matthiæ Falander 1673–1693 Isaacus Erici Falander 1693–1694 Andreas Petraeus 1694–1702 Jaakko Westzynthius 1703–1720 Jaakko Falander 1720–1735 Antti Kiemmer 1735–1743 Karl Gustaf Werander 1746–1766 Jakob Chydenius 1767–1769 Johan Haartman 1770–1803 Anders Chydenius 1806–1814 Fredrik Stenhagen 1817–1837 Karl Johan Nordling 1840–1854 Simon Vilhelm Appelgren 1857–1868 Abraham Vilhelm Chydenius 1872–1881 Ture Birger Vegelius 1883–1886 Johan Holmberg 1890–1894 Karl August Finelius 1896–1917 Edvard Johansson 1919–1930 Fredrik William Neunstedt 1930–1935 Paul Krokfors, vt. kirkkoherra 1935–1964 Tor Krook 1. kappalaiset –1569 Olaus Nicolai 1593–1607 Paulus Dionysii 1605–1607 Carolus Jacobi 1616–1622 Jakob Matthiæ Skepperus (Gammal) 1622–1641 Mathias Ruuth 1628–1639 Johannes Simonis Nurka 1648–1667 Mathias Johannis Grandelius 1648–1651 Jaakko Georgii Ingelmontanus 1651–1659 Josef Johannis Wasaeus 1660–1665 Juhana Matthiæ Tastenius (Tast) 1666–1673 Isak Falander 1673–1680 Erik Olai Carlenius 1680–1687 Erik Essevius 1687–1690 Kristoffer Olai Carlenius 1691–1697 Ernst Grandell 1698–1707 Olavi Wendelius 1708–1720 Erik Jacobus Falander 1708–1722 Henrik Engmark 1721–1728 Johan Röring (Roering) 1729–1739 Mathias Pazelius 1739–1751 Andreas Gadolin 1752–1762 Nils Johannis Snellman 1763–1810 Johan Snellman 1797–1810 Fredrik Juvelius 1812–1819 Jakob Aulin 1822–1828 Anders Gustaf Ekholm 1831–1857 Abraham Vilhelm Chydenius 1890–1903 Fredrik William Nejnstedt 1903–1910 Olof Werner Bengs 1910–1922 August Albinus Westerlund 1922–1934 Tor Krook 1935–1965 Paul Krokfors 2. kappalaiset 1614–1615 Nicolaus Matthiæ Ryngius (Ryngen) 1616–1622 Mathias Skepperus 1628 Henrik Merijervus (Ristrenius) 1639–1660 Martinus Michaelis Peitzius 1661–1675 Caspar Marcii Neostadius 1679–1687 Jaakko Ericii Falander 1687–1693 Daniel Grandelius 1695–1696 Andreas Johannis Hamnius 1697–1714 Jaakko Isaaci Falander 1724–1738 Henrik Röring 1738–1745 Erik Kuhlberg 1745–1758 Martin Gabrielis Peitzius 1759–1780 Mathias Pazelius 1781–1801 Fredrik Stenhagen 1803–1815 Fredrik Jurvelius 1817–1822 Johan Stenfors 1826–1850 Jonas Gabriel Taxell 1851–1890 Karl August Finelius Pitäjänapulaiset 1635–1660 Carolus Hordelius 1660–1661 Kasper Neostadius 1671–1680 Jacobus Laxenius 1681–1686 Gustavus Ulstadius 1686–1687 Daniel Grandelius 1687–1691 Ernst Grandelius 1691–1698 Olavi Wendelius 1698–1711 Kustaa Snabb 1711–1715 Gustaf Momma 1711–1722 Henrik Röring 1722–1724 Georg Tengström 1726–1735 Johan Forsman 1735–1736 Thomas Arenius 1736–1737 Henrik Röring 1737–1738 Erik Kuhlberg 1738–1752 Nils Snellman 1753–1767 Johan Tengström 1769–1779 Johan Reinholm 1779–1781 Fredrik Stenhagen 1782–1783 Jakob Simelius 1784–1791 Johan Tengström 1792–1808 Nils Johan Ahlbäck , 1809–1812 Jakob Aulin 1813–1835 Fredrik Stenhagen 1837–1842 Johan Ahlholm 1842–1846 Alexander Jakob Gummerus 1849–1851 Anders Gustaf Östberg , virka lakkautettiin 1852 Armovuodensaarnaajat ja apupapit 1735–1736 Petter Niklas Mathesius , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1741–1745 Samuel Simalin , kappalaisen apulainen 1753– Lars Gallenius , kappalaisen apulainen 1754– Jakob Chydenius , kirkkoherran apulainen 1754–1755 Johan Uhlman , kappalaisen apulainen 1757–1759 Matthias Pazelius , kappalaisen apulainen 1760–1762 Johan Forsman , kappalaisen apulainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1774–1779 Fredrik Stenhagen , kappalaisen apulainen 1781–1783 Johan Tengström , kirkkoherran apulainen 1784–1787 Gabriel Borg , kirkkoherran apulainen 1788–1792 Johan Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1794–1805 Karl Johan Nordling , kirkkoherran apulainen 1813–1817 Lars Schalin 1820–1826 Johan Tamlander 1831–1842 Alexander Jakob Gummerus 1851–1856 Viktor Vilhelm Krank 1868–1871 August Vilhelm Bergman 1887–1890 Fredrik William Nejnstedt Ylimääräiset papit 1794–1805 Karl Johan Nordling , kirkkoherran apulainen 1809–1813 Fredrik Stenhagen , kirkkoherran apulainen 1817–1831 Abraham Vilhelm Chydenius , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Abraham Neuman , kappalaisen apulainen 1829–1831 Leonard Per Häggström , vt kappalainen 1829–1831 Karl Peter Arenius , pitäjänapulaisen apulainen 1830–1831 Robert Örnström , kirkkoherran apulainen 1843–1849 Anders Gustaf Östberg , kirkkoherran apulainen 1846–1858 Isak Otto Appelberg , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1848–1850 Frans August Hällberg , kirkkoherran apulainen 1853 Alfred Kihlman , kirkkoherran apulainen 1853–1854 Karl Johan Ahonius , kirkkoherran apulainen 1857–1862 Jakob Schroderus , välisaarnaaja, kappalaisen sijainen 1858 Anders Abraham Favorin , vt. pitäjänapulainen 1858–1862 Fredrik Alexander Sterenius , vt. pitäjänapulainen 1881–1883 Gustaf Durchman , vt. kirkkoherra 1884–1885 Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm , kirkkoherran apulainen 1893 Frans Adolf Rudanko , kirkkoherran apulainen 1893–1895 Gustaf Gideon Castren , kirkkoherran apulainen 1895–1896 August Hjalmar Tranchant , välisaarnaaja 1899–1910 Frans Oskar Lampola , kirkkoherran apulainen 1917–1922 Karl Mikael Melmberg , vt. kirkkoherra Arkisto Kokkolan eli Kaarlelan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1724, tilikirjat vuodesta 1655 ja historiakirjat vuodesta 1654. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1620–1875. Kansallisarkisto on digitoinut Kokkolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kokemäki mainitaan paikkakuntana 1324, jolloin se oli jo itsenäinen seurakunta ja pitäjä. Kokemäen vanha puinen Pyhän Maarian kirkko sijaitsi Kokemäenjoen pohjoispuolella. Mainitaan kanunginpitäjänä 1338 ja tavallisena kuninkaanpitäjänä 1352. Uusi kirkko rakennettiin 1786 ja sitä ryhdyttiin kutsumaan Kustaa III:n kirkoksi. Kivikirkko laajennettiin ristikirkoksi 1886. Ylistaron kylässä sijainneen hirsisen Pyhän Henrikin saarnahuoneen ympärille rakennettiin kahdeksankulmainen tiilihuone ja tämä kappeli vihittiin käyttöön 18.6.1857. Kokemäen kunta perustettiin 1869 ja muodostettiin kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1977. Seurakuntaan kuulunut Köyliö perustettiin kappeliksi 1440-kuvulla ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1587. Harjavalta mainitaan rukoushuonekuntana jo 1392, muodostettiin kappeliksi 1669 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1866. Muut nimet Kumo Maakirjakylät Aakula, Askola, Birknäs (Pirkkinäinen), Forsby (Koskenkylä), Haistila, Hampula, Harola, Hassala, Herttola, Hintikkala, Huivo, Hyrkölä, Järilä, Kaarenoja, Kakkulainen, Kankaantaka, Kareksela, Kaukaritsa, Kaurula, Keipilä, Ketola, Kiettare, Kiusala, Kokemäen kartano, Krannila, Krootila, Kuittilo, Kukola, Kuoppala, Kuurola, Kyttälä, Köömilä, Laikko, Lauka, Lempainen, Mattila, Meinikkala, Paistila, Pappila, Peipohja, Pelkola, Penttilä, Pukkala, Pumpula, Purjala, Pyhänkorva, Pälpälä, Ronkka, Rudanko, Ruikkala, Ryytselä, Sonnila, Säpilä, Talonen, Teikarla, Tulkkila, Vallila, Viikari, Villiö, Vitikkala, Vuolle, Ylistaro, Äimälä, Öykäri Naapuriseurakunnat Harjavalta , Huittinen , Kauvatsa , Kiukainen , Kullaa , Köyliö , Nakkila Papisto Turun piispalla oli kalastusoikeus Lammaisissa keskiajalla, josta kuningas Maunun kirje 1348. Kokemäen kirkkoherralla oli myöhemmin oikeus kalakymmenyksiin, josta kihlakunnanoikeuden päätös 22.2.1782 ja maaherran päätös 24.9.1807. Birilän kalakymmenyksistä Keisarillisen senaatin päätös 6.8.1877. Seurakuntalaisten rakentamisvelvollisuudesta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 6.6.1760. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1668 kunnes virka muutettiin kappalaisen viraksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 13.12.1866. Hornborgin ja Wennerströmin Suomen seurakuntien ja papiston matrikkelin (1885) mukaan kirkkoherran virkatalo sijaitsi vastapäätä kirkkoa Kokemäenjoen vastaisella rannalla, josta mainitaan olleen vaikea kulkea kirkolle ja maantielle etenkin syksyisin ja keväisin. Vuonna 1844 rakennettu päärakennus oli kaksikerroksinen ja siinä oli 14 huonetta. Virkatalolla oli peltoa 29 tynnyrinalaa, niittyä hajallaan 14 eri paikassa yhteensä 82 tynnyrinalaa ja metsää 5–18 virstan päässä 410 tynnyrinalaa 15 kapanalaa. Syksyisin kylvö oli 10 tynnyriä ja sato 80 tynnyriä ja keväisin kylvö viisi tynnyriä ja sato 30 tynnyriä. Heinäsato oli 2 400 leiviskää, joilla pidettiin kuutta hevosta, 10 lehmää ja 25 lammasta. Virkatalolla oli neljä torppaa, jotka tekivät vuosittain yhteensä 28 hevospäivää ja 62 jalkapäivää sekä maksoivat 210 markkaa. Virkatalon puhdas tulo oli yhteensä 500 markkaa. Kappalaisen virkatalo sijaitsi puolentoista virstan päässä kirkosta Kokemäenjoen vastaisella rannalla. Virkatalon kylvö oli syksyisin ja keväisin kolme tai neljä tynnyriä. Virkatalossa pidettiin kahta hevosta, viittä lehmää ja 15 lammasta. Virkatalon puhdas tulo oli vain 50 markkaa. Kirkkoherran palkka oli edellä mainitun matrikkelin mukaan 1880-luvulla  72 tynnyriä kolmannesjyviä, jotka maksettiin enimmäkseen rukiina, 80 leiviskää voita, 500 markkaa karjakymmenyksiä, 500 markkaa pääsiäisrahaa, 150 markkaa maahanlaskuista, 300 markkaa pienistä saatavista sekä vapaaehtoisesti muutamia juustoja ja leipiä. Kappalaisen palkka oli 84 tynnyriä viljaa. Lukkarin palkka oli 21 tynnyriä viljaa, jotka maksettiin enimmäkseen rukiina. Lukkarilla ei ollut tuolloin virkataloa. Kirkkoherrat 1550–1558 Olaus Henrici Krampasi 1559–1577 Michael Stephani 1577 Jören 1579–1599 Johannes Michaelis 1600 Johannes Clementis Mentzius 1606 Johannes Canuti 1609–1623 Matthias Sigfridi 1623 Stephanus Henrici 1623–1629 Johannes Clementis 1629–1674 Simon Bartholdi Cardiaster 1675–1687 Gustavus Pauli Boge 1689–1713 Henricus Pauli Paulinus 1722–1729 Johannnes Simonis Polviander 1730–1757 Nils Tolpo 1758–1776 Gabriel Gottleben 1778–1832 Gustaf Avellan 1834–1860 Fredrik Grönholm 1863 Isak Reinhold Eneberg 1867–1873 August Lilius 1875–1889 Henrik Johan von Pfaler 1892–1900 Gustaf Ferdinand Starck 1902–1911 Edvard Optatus Setälä Kappalaiset 1556 Gregorius 1563 Olaus Carpis 1568–1581 Nicolaus Sigfridi 1578–1579 Johannes Michaelis 1583–1587 Matthaeus Martini 1589–1592 Ericus Canuti 1593–1601 Jacobus Henrici 1600–1602 Ericus Michaelis 1605–1626 Simon Johannis 1627–1632 Josephus Matthae 1634–1639 Elias Nicolai 1642–1666 Georgius Erici Culmannus 1667–1675 Gustavus Pauli Boge 1674–1689 Simon Michaelis Polviander 1689–1722 Paulus Gustavi Boge 1884–1892 Gustaf Ferdinand Starck 1893–1899 Yrjö Alanen 1900–1908 Iisakki Virtanen 1908–1921 Matti Tienari Pitäjänapulaiset 1668–1674 Simon Marci Polviander 1675–1691 Johannes Salander 1691–1732 Simon Pauli Boge 1733–1772 Erik Stjernlund 1774–1791 Matthias Sundvall 1794–1809 Johannes Jakob Elgroth 1810–1824 Karl Johan Hjerpe 1825–1832 Matias Blomberg 1834–1843 Anders Lundén 1844–1846 Karl Fredrik Gråå 1847–1880 Adrian Elers , virka lakkautettiin 1866 Ylimääräiset papit 1608 Thomas, ehkä vt. kirkkoherra 1615 Matthias, ehkä kappalaisen apulainen 1632–1634 Canutus Johannis, kirkkoherran apulainen 1656 Jacobys Kilovius, kappalaisen apulainen 1662–1667 Gustavus Pauli Boge , kirkkoherran apulainen 1670 Paulus Johannis Boge, kappalaisen sijainen 1675 Johannes Matthiae Salander, ehkä kappalaisen apulainen 1687–1689 Paulus Gustavi Boge, kirkoherran apulainen ja sijainen 1703–1706 Johannes Simonis Polviander, kirkkoherran apulainen 1708 Mattias Georgii Riman, kirkkoherran apulainen 1729–1732 Johan Polviander, armovuodensaarnaaja 1748–1749 Johan Homeen , kirkkoherran apulainen 1754–1767 Anders Lagerbom , kirkkoherran apulainen 1760–1774 Matthias Sundvall , papiston apulainen 1774 Anders Johan Mennander , vt. pitäjän apulainen 1775–1784 Isak Nordlund , kirkkoherran apulainen 1793–1799 Mikael Birckelin , kirkkoherran apulainen 1793 Markus Tallgrén , kirkkoherran apulainen 1806–1810 Karl Johan Hjerpe , kirkkoherran apulainen 1812–1817 Fredrik Grönholm , kirkkoherran apulainen 1817–1822 Johan Henrik Hjulberg , kirkkoherran apulainen 1822–1833 Gustaf Adrian Jordán , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1832–1834 Johan Henrik Keckman , sijaiskirkkoherra 1840–1843 Oskar Olof Virzenius , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja pitäjänapulaisen virassa 1842 Lars Uno Sjöberg , kappalaisen apulainen 1846–1847 Oskar Olof Virzenius , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja pitäjänapulaisen virassa 1853 Fredrik Efraim Hällsten , kirkkoherran apulainen 1853–1859 Johan Edvard Gottleben , kirkkoherran apulainen 1859–1860 Johan Adolf Lindström , kirkkoherran apulainen 1860–1863 Johan Verner Limon , sijaiskirkkoherra 1864–1866 Axel Richard Mauritz Creutlein , sijaiskirkkoherra 1873 Gideon Lilius , välisaarnaaja, kirkkoherran virassa 1873–1874 Gustaf Edvard Sundvall , välisaarnaaja kirkkoherran virassa 1879–1882 Gustaf Manner , vt. kappalainen 1882–1884 Viktor Brusila , vt. kappalainen 1884 Johan Adam Sandroos , vt. kappalainen 1887–1891 Teodor Natanael von Pfaler , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1892–1893 Karl Konstantin Aalto , vt. kappalainen 1899–1900 Alfred Richard Vellroos , vt. kappalainen 1900 Edvard Kajander , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Johan Viktor Leppänen , virkavapaa saarnaaja 1901–1902 Sigfrid Selim Sigismund Sirenius , armovuodensaarnaaja Arkisto Kokemäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1790 ja historiakirjat vuodesta 1662. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1629–1906. Punaiset polttivat seurakunnan pappilan sisällissodan aikana 17.4.1918, jolloin mainitaan tuhoutuneen muun muassa rippikirja vuosilta 1910–1918 sekä "Codex Kumoensis". Kansallisarkisto on digitoinut Kokemäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Mustasaaren emäseurakunnan kappeliksi, kun Pietarin nimikoksi myöhemmin vihitty kirkko rakennettiin kuninkaan 23.5.1691 antamalla päätöksellä. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana ja se muutettiin ristikirkoksi 1795. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi seurakunnan saatua oman kappalaisen 1781. Erotettiin Mustasaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 2.2.1857. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Koivulahden kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Mustasaaren kuntaan 1973. Muut nimet Kvevlax, Qveflaks, Qveflax Maakirjakylät Bergby, Bertby, Haaro, Hirvipelto, Järvi, Karperö, Koskö, Koskeby, Kovik, Kuuttila, Kvevlaks, Laurola, Lålaks, Martois, Merikaaro, Mieka, Mullo, Ojaniemi, Perkiö, Pettsmo, Rekilä, Rekipelto, Savilahti, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Wassor, Westerhankmo, Voitby, Österhankmo Naapuriseurakunnat Mustasaari , Maksamaa , Raippaluoto , Vähäkyrö , Vöyri Papisto Palkkaussopomus saarnaajalle tehtiin 22.1.1700. Uusi suostumus palkasta vahvistettiin 4.1.1790. Päivätöistä Keisarillisen senaatin päätös 7.3.1817. Saarnaajan virkatalosta tehtiin sopimus 31.1.1712 ja 22.9.1754, joka vahvistettiin 29.6.1764. Kirkkoherrat 1858–1869 Frans Oskar Durchman 1870–1872 Karl Johan Adolf Nordman 1872–1873 Gustaf Adolf Cajanus 1877–1908 Klas Edvin Karsten 1910–1950 Evald Erland Hemmer , nimitetty 1908 Kappalaiset 1700–1706 Birger Olofsson Bratt 1707–1712 Mikael Andersson Fant 1711–1715 Matts Johansson Sonck 1722–1728 Petrus Gavelius 1730–1732 Jakob Wassorin 1732–1746 Erik Holmudd 1746–1773 Anders Aspegren 1773–1781 Gabriel Gabrielsson Arenius 1781–1800 Wilhelm Mattsson Granlund 1801–1809 Anders Karlsson Aspegren , nuorempi 1810–1837 Nils Hagman 1840–1856 Nils Ferdinand Kurtén , virka lakkautettiin 1857 Ylimääräiset papit 1722–1724 Jakob Wijkar, apupappi 1723–1730 Jakob Gavelin , apupappi 1728–1755 Jakob Widlund , apupappi 1733–1760 Erik Westring , apupappi 1743–1773 Erik Eriksson Sinius , apupappi –1784 Birger Widlund , papin apulainen, kappalaisen poika 1775–91 Kristian Salmenius , apupappi –1820 Isak Eriksson Sinius , apulainen, Vaasan pitäjänapulainen 1814–1860 Karl Fredrik Chydenius , apulainen, Vaasan pitäjänapulainen Henrik Jakobsson Hideen , pitäjänapulainen 1750–1757 Maurits Wilhelm Fontell , kappalaisen apulainen 1760–1783 Erik Andersson Hägglund , kappalaisen apulainen 1800–1801 Gabriel Georgsson Lagus, väliajansaarnaaja 1809–1810 Josef Utter , armovuodensaarnaaja 1812–1818 Gustaf Englund , kappalaisen apulainen 1818–1820 Abraham Perander , kappalaisen apulainen 1821–1823 Klas Fredrik Alán , kappalaisen apulainen 1808 Gabriel Häggblom , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1823–1840 Gabriel Häggblom , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1856–1858 Jakob Henrik Roos , välisaarnaaja 1860 Elias Malmberg , kirkkoherran apulainen 1869–1870 Alexander Fredrik Roos , välisaarnaaja 1873–1874 Bror Ehrenfried Bremer , vt. kirkkoherra 1874–1877 Henrik August Vegelius , vt. kirkkoherra 1887–1888 Yrjö Alanen , kirkkoherran apulainen 1895 Uuno Vilhelm Hagelberg , virallinen apulainen 1903 Frans Emil Lehto , vt. kirkkoherra 1903–1904 Sturle Harald Berndtson , kirkkoherran apulainen 1905 Alfred Thedor Appelberg , vt. kirkkoherra 1905 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen 1906 Juho Henrik Uoti , kirkkoherran apulaienn, vt. kirkkoherra 1906 Frans Jalmari Vesenterä, vt. kirkkoherra 1906–1908 Juho Nimrod Joutsela e Johansson 1908 Kaarlo Väinö Sivenius , vt. kirkkoherra ja armovuodensaarnaaja 1908–1909 Alfred Teodor Appelberg , vt. kirkkoherra 1909–1910 Johan Väinö Kustavi Vahervuori e Lönnmark , vt. kirkkoherra 1929–1930 Runar Johannes Still 1930–1933 Birger Alexander Geber 1933–1943 Åke Lorentz Bergman 1944–1946 Erik August Forsberg 1946–1950 Nils Gustav Bagge Arkisto Koivulahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1674. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1721–1868. Kansallisarkisto on digitoinut Koivulahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Viipurin emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan ainakin jo 1540-luvulla. Seurakunnassa oli oma kirkkoherra 1575, mistä voidaan päätellä Koiviston olleen erotettuna itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ainakin jo tuolloin, vaikka seurakunta mainitaankin kappeliksi vielä 1589. Seurakunnan papisto ja Kakin kappalainen vastasivat Suomenlahden saarten asukkaiden sielunhoidosta vuoteen 1763 saakka, jolloin ainoastaan Seiskari jäi kuulumaan Koivistoon. Lavansaari liitettiin seurakuntaan kuuluvaksi keisarin käskykirjeellä 17.1.1817. Seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Kirkkosaarella. Venäläiset polttivat Kirkkosaarella sijainneen kirkon isonvihan aikana 1706. Tämän jälkeen mantereelle rakennettiin väliaikainen kirkko, joka oli olemassa vielä 1763, kun uusi kirkko valmistui samaten mantereelle. Kirkon valmistuttua myös papiston virkatalo siirrettiin mantereelle. Seurakuntaan kuuluneet Seiskari ja Lavansaari erotettiin saarnahuonekunniksi 1896. Koiviston kauppala perustettiin 1928. Koiviston kauppala ja maalaiskuntakunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Koiviston seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Koiviston maalaiskunnan asukkaat sijoitettiin Askolaan, Mäntsälään, Pornaisiin sekä Kymiin ja Koiviston kauppalan asukkaat Kymiin, Kotkaan ja Haminaan. Muut nimet Björkö Maakirjakylät Alvattila, Eistilä, Humaljoki, Härkölä, Ingertilä, Jaakkola, Kaipiala, Keskisaari, Kiiskilä, Kiurlahti, Koterlahti, Kurkela, Lemminkylä, Makslahti, Mannola, Näykki, Partiala, Patala, Penttilä (Bengtilä), Rautanen, Saarenpää, Savonniemi (Tulkki), Soukansaari, Tervahartiala, Tetriniemi, Tiurinsaari (Jousmies), Vanhakylä, Vatnuori Naapuriseurakunnat Johannes , Kuolemajärvi Papisto Kirkkoherran virkataloon kuului kaksi tilaa Tervahaltiolassa ja neljä tilaa Katterlahdessa, jotka olivat maanluonnoltaan kirkollista rälssiä ja suuruudeltaan yhteensä 0,59 manttaalia. Kappalaisen virkataloon kuului prebendana Koivistonsalmen saarella sijaitseva Papinmaan tila rekisterinumerolla 6, jonka maksuista Keisarillisen senaatin päätöksessä 13.7.1850. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 2.10.1766 ja vahvistus 1769. Uusi suostumus kirkkoherran palkasta vahvistettiin 24.11.1869. Kustaa III lahjoitti Koiviston seurakunnalle kultaisen kalkin muistoksi vierailustaan paikkakunnalla 15.6.1777. Kirkkoherrat 1575–1602 Johannes 1604 Jacobus Petri Forsius 1609–1652 Johannes Johannis Porthanus (Purthan) 1654–1661 Simon Michaelis Rohianus 1663–1670 Benjamin Matthiæ 1673–1679 Samuel Johannis Lacmannus 1683–1688 Hans Porthanus 1690–1692 Johan M. Buscherus 1697–1706 Petrus Fabritius 1712 Georg Sculptorius 1724–1741 Karl Forsander 1740–1748 Bogislaus Hornborg 1749–1758 Karl Ursinus 1760–1783 Bogislaus Hornborg 1783–1787 Jakob Forssman 1789–1826 Abraham Forssman 1829–1833 Henrik Gardberg 1837–1868 Jakob Herman Sirén 1870–1876 Johan Bäckvall 1877–1878 Niklas Emanuel Tengén 1880–1896 Erik Johan Liljestrand 1898– Petter Härkönen Kappalaiset 1628–1654 Simon Michaelis Rohianus 1654–1682 Hans Johannis Porthan 1688–1701 Sigfrid Simonis Rohianus 1702–1706 Sigfrid Porthanus 1710 Johan Brotherus 1739–1749 Henrik Nyberg 1749–1767 Karl Forsander 1769–1781 Michael Blomgren 1784–1793 Michael Wirenius 1793–1816 Jakob Molin 1816–1835 Abraham Hagert 1837–1880 Robert Magnus Bergman 1881– Alexander Sirén Ylimääräiset papit 1804–1808 Georg Alexander Örn , kirkkoherran apulainen 1812–1816 Abraham Hagert , kirkkoherran apulainen 1816–1819 Anders Johan Sælan , kirkkoherran apulainen 1819–1823 Jonatan Gestrin , kirkkoherran apulainen 1823–1829 Karl Johan Vinter , kirkkoherran sijainen, sijaiskirkkoherra 1833–1837 Henrik Johan Savander , virka– ja armovuodensaarnaaja 1835–1836 David Arenius , armovuodensaarnaaja 1857–1870 Alexander Sirén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1876–1877 Ernst Robert Harlin , vt. kirkkoherra 1877–1879 Elias Paajanen , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1878 Stefan Virkanen , kappalaisen apulainen 1879–1881 Karl Gustaf Markkula , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1884–1886 Ernst Sjöblom , kirkkoherran apulainen 1884–1885 Henrik Johan Helin , kirkkoherran apulainen 1885 Gustaf Henrik Kauppila , kirkkoherran apulainen 1889 Gustaf Alfred Tanner , kirkkoherran apulainen 1890–1894 Johan Teodor Bäckman , kirkkoherran apulainen 1894–1896 Kauno Edvard Uino , kirkkoherran apulainen 1896 Emerik Tirkkonen , kirkkoherran apulainen 1896–1898 Johan Kustaa Toppola , vt. kirkkoherra 1902–1903 Kaarlo Nestori Parikka , kappalaisen apulainen 1905– Henrik Johan Helin , vt. kappalainen Arkisto Koiviston seurakunnan rippikirjat ja tilikirjat alkavat vuodesta 1741 ja historiakirjat vuodesta 1740. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700–1990. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Koiviston seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Tammelan emäseurakunnan kappeliksi 1631. Seurakunnan kappalainen oli yhteinen Perttulan eli Ypäjän sekä Humppilan kappeleiden kanssa, kunnes viimeksi mainittuihin seurakuntiin määrättiin omat kappalaiset Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.10.1871. Seurakunnan kirkko uusittiin 1779 ja korjattiin perusteellisesti 1862. Erotettiin Tammelasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 31.5.1892. Jokioisten kunta perustettiin 1873. Muut nimet Jockis Maakirjakylät Haapaniemi, Jokioinen, Jänhijoki, Kiipu, Latovainio, Laikalampi, Minkiö, Niemi, Pellilä, Rehtijärvi, Vaulampi Naapuriseurakunnat Forssa , Humppila , Koijärvi , Somero , Tammela , Urjala , Ypäjä Papisto Seurakuntaan kuulunella Jokioisten kartanolla ja tehtaalla oli oma saarnaaja 1805–1821. Jokioisten kartanon omistajalla oli patronaattioikeus Jokioisten kappalaisen virkaan samoin kuin Tammelan emäseurakunnan Humppilan ja Perttulan eli Ypäjän kappeliseurakunnissa kunnes oikeus lakkautetiin keisarillisella käskykirjeellä 7.3.1870. Kirkkoherrat 1902–1904 Nestor Nordling 1905– Samuel Brynolf Fredriksson Kappalaiset 1722–1746 Mikael Cadenius 1746–1799 Gabriel Sandsten 1800–1834 Anders Planman 1841–1870 Erik Napoleon Bonsdorff 1879–1886 Karl Oskar Mannström 1887–1893 Edvard Johansson Tehtaan saarnaaja 1805–1821 Nils Israel Berghäll Ylimääräiset papit 1745–1746 Gabriel Sandsten , kappalaisen apulainen 1767–1772 Salomon Möller , kappalaisen apulainen 1781–1783 Henrik Ingenius , kappalaisen apulainen 1783–1798 Erik Johan Borenius , kappalaisen apulainen 1798–1799 Anders Planman , kappalaisen apulainen 1826 Johan Vilhelm Elmgren , kappalaisen apulainen 1829 Samuel Nordgrén , virka- ja armovuoden saarnaaja 1830– Jakob Vettberg , kappalaisen apulainen 1836 Fredrik Corell , virkavuodensaarnaaja 1836–1838 Samuel Nordgrén , virka- ja armovuoden saarnaaja 1838–1841 Henrik Vilhelm Possén , armovuoden ja välisaarnaaja 1873–1878 Berndt Gustaf Lindell , vt. kappalainen 1878–1879 Karl Oskar Mannström , vt. kappalainen 1886–1887 Alexander Fredrik Mikael Bergius , vt. kappalainen 1887 Karl Alvar Palmroth , vt. kappalainen 1893–1902 Gustaf Emil Fager , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1904 Wäinö Robert Konstantin Helle , vt. kirkkoherra Arkisto Jokioisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1650 ja historiakirjat vuodesta 1650. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1960. Kansallisarkisto on digitoinut Jokioisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Forssan tehdasalue kuului alkuaan Tammelan emäseurakuntaan, kunnes se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 22.1.1901. Perustettu seurakunta määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi, ero toteutui 1922 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1923. Forssan kunta perustettiin 1923 ja muodostettiin kaupungiksi 1964. Maakirjakylät Haudankorva, Jokioinen, Kaukjärvi, Järvenpää, Kojo, Kokko, Kölli, Kuhala, Kuusto, Linikkala, Lunttila, Matku, Menonen, Raito, Talsoila, Vieremä Naapuriseurakunnat Jokioinen , Koijärvi , Tammela , Urjala Papisto Kirkkoherrat 1922–1934 Albin Savola 1937–1949 Kaarlo Erkki Salonen Ylimääräiset papit 1935 Yrjö Vinter, kirkkoherran apulainen 1936–1946 Matti Jousimaa, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1947– Eino Mäkinen, kirkkoherran apulainen 1949–1950 Matti Jousimaa, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Forssan seurakunnan historiakirjat alkavat vuodesta 1874. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Forssan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Tammelan, Urjalan ja Kalvolan emäseurakuntien rajaseuduista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 26.1.1909 . Päätöstä ei kuitenkaan pantu toimeen ja se purettiin 1920, kun seurakunnassa syntyi erimielisyyksiä muun muassa kirkon rakentamispaikasta. Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli antoi päätöksen kirkon paikasta 27.2.1912 ja anomukseen rakentaa kirkko puusta annettiin myöntävä vastaus Keisarillisessa senaatissa 3.8.1915. Kirkko rakennettiin ja vihittiin käyttöön 1923. Tämän jälkeen kirkkoherrakunta lopulta perustettiin ja se aloitti toimintansa 1.1.1924. Seurakuntaan on myös kuulunut vuonna 1900 rakennettu Rauhanmajan rukoushuone sekä Halkivahan seurakuntahuone. Seurakuntahuone vihittiin kirkoksi 24.6.1908. Ennen Koijärven seurakunnan perustamista Urjalan ja Vesilahden papisto oli pitänyt jumalanpalveluksia Rauhanmajan rukoushuoneella sekä Halkivahan seurakuntahuoneella joka kolmantena sunnuntaina. Seurakuntaan kuulunut Matkun rukoushuone oli kyläläisten vuonna 1910 samannimisen rautatieaseman läheisyyteen rakentama rukoushuone. Koijärven kunta perustettiin 1923. Maakirjakylät Kojo, Kokko, Kölli, Matku, Menonen, Raito Naapuriseurakunnat Forssa , Humppila , Jokioinen , Tammela , Urjala Papisto Kirkkoherrat 1926– Erik Mikael Kaurinkoski Ylimääräiset papit 1924 Lauri Aaltoila, vt. kirkkoherra 1924–1926 Erik Mikael Kaurinkoski, vt. kirkkoherra Arkisto Koijärven rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1924. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin Viitasaaren emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun pitkän kirkkomatkan lyhentämiseksi luvattu uusi kirkkorakennus valmistui noin 1625. Kivijärvi kuului alkuaan Pälkäneen erämaahan 1554 ja sittemmin Rautalammin rälssitiloihin 1615. Seurakunnassa mainitaan ensimmäinen kerran oma pappi vuonna 1639, joskin emäseurakunnan pitäjänapulainen asui seurakunnassa vasta vuodesta 1693 lähtien. Uusi kirkko rakennettiin 1652 ja emäseurakunnan papisto piti siellä jumalanpalveluksia joka viides pyhäpäivä. Seurakunnasta siirrettiin kolme tilaa kuuluvaksi Perhon emäseurakuntaan keisarin käskykirjeellä 17.6.1850. Erotettiin Viitasaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 15.3.1858, jolloin määrättiin kirkkoherran ja hänen virka-apulaisen hoidettavaksi. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1864. Kivijärven kunta perustettiin 1868. Seurakuntaan kuulunut Salamajärven kylä liitettiin kuuluvaksi Perhon emäseurakuntaan 1858. Seurakuntaan kuulunut Kinnula perustettiin rukoushuonekunnaksi 1866 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Kannonkosken kirkkoherrakuntaan 1919. Maakirjakylät Heinolahti, Jauhoniemi, Kivijärvi, Kuivaniemi, Pudasjärvi Naapuriseurakunnat Kannonkoski , Karstula , Kinnula , Kyyjärvi , Perho , Saarijärvi , Viitasaari Papisto Pitäjänapulaisen virka muutettiin kappalaisen viraksi 16.8.1750. Kappalaisella oli kaksinkertaiset virkavuodet kuninkaan käskykirjeen mukaan 29.8.1758. Kappalaisen palkasta suostumus 6.1.1796 ja vahvistus 18.6.1836. Seurakunnassa ei ollut pappia 1784–1800 ja Kivijärven kappelin asukkaat vapautettiin velvollisuudesta ottaa osaa Viitasaaren emäseurakunnan kappalaisen palkkaamiseen vasta 1833. Kirkkoherran palkasta keisarin käskykirjeet 15.3.1858, 10.5.1871 ja 2.11.1871. Pitäjänapulainen asui jo vuonna 1747 Tenholan kruununtilan torpassa, jonka kappalainen osti 1779. Seurakunta lunasti torpan kappalaiselta 111 riikintaalerin 5 killingin kauppahinnasta 13.6.1794, mihin liittyen maaherran päätöksessä 5.4.1788. Virkatalon vapauksista keisarin käskykirje 2.2.1865. Vuonn 1898 seurakunta sitoutui hankkimaan kirkkoherran virka-apulaiselle asunnon. Kirkkoherrat 1864–1866 Karl Gustaf Dahlgren 1868 Johan Verner Limón 1872–1882 Viktor August Konsin 1883–1910 Frans Peter Krank 1913–1925 Pekka Räsänen 1925–1929 Yrjö Armas Lehmusvirta Kappalaiset 1750–1778 Wilhelm Detlof Wikman 1779–1784 Erik Lukander 1784–1800 virka täyttämättä 1801–1816 Johan Fredrik Kekoni 1816–1822 Mårten Kiljander 1823–1832 Alexander Dahlström 1823–1848 Anders Ruth 1852–1864 Karl Gustaf Dahlgren , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1639 Matthias Bartholdi 1664–1691 Paulus Laurentii Paulinus 1697–1732 Matthias Strannius 1735–1746 Kristian Henrik Calonius 1750 Wilhelm Detlof Wikman , virka muutettiin kappalaisen viraksi 1750 Kirkkoherran viralliset apulaiset 1885–1887 Anton Jacklin 1888–1889 Artur Leopold Heideman 1890–1892 Henrik Johan Helin 1892–1893 Albin Hukkanen 1893–1896 August Hjalmar Kyyniö 1896–1897 Anders Kristofer Kuhlman 1897–1898 Karl Anton Emerik Antell 1899 Johan Gabriel Lindell 1901–1902 Kaarle Konstantin Aalto 1902–1904 Johan Emil Andelin 1905– Kaarle Konstantin Aalto 1909 Pekka Fredrik Lappalainen Ylimääräiset papit 1822–1823 Klas Anders Lindblad , välisaarnaaja 1842 Alexander Magnus Oleander , kappalaisen apulainen 1848–1852 Gustaf Adolf Höök , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1864 Karl Gustaf Tötterman , kirkkoherran apulainen 1882–1883 Gustaf Adolf Vikman , vt. kirkkoherra Arkisto Kivijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1772, tilikirjat vuodesta 1777 ja historiakirjat vuodesta 1736. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1737–1952. Seurakunnan historiakirjat alkavat vuodesta 1736. Aiemmat historiakirjat lukeutuvat Viitasaaren emäseurakunnan kirkonkirjoihin, vaikka emäseurakunnan pitäjänapulainen astui seurakunnassa vuodesta 1697 lähtien. Vanhimmat kommunio- eli rippikirjat tuhoutuivat Viitasaaren pappilan tulipalossa 1825. Kansallisarkisto on digitoinut Kivijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja omana pitäjänään ainakin jo 1445. Tätä aiemmin kuului samaan regaaliseen eli kuninkaalliseen seurakuntaan Muolaan ja Uudenkirkon kanssa. Kivennapa mainitaan alkuaan vain suomenkielisellä nimellään. Ruotsinkielinen nimi Kivinebb, jonka väitettän tarkoittaneen pientä eduslinnoitusta, mainitaan vasta 1550-luvulta alkaen. Ilmeisesti ruotsinkielinen nimi viittaa Kivennavan kuninkaankartanoon kuuluneeseen linnoitukseen, joka rakennettiin 1552–1554. Seurakunta ja pitäjä mainitaan myös nimellä Hantula tai Hantola 1530–1616. Ilmeisesti uusi kirkko rakennettiin 1726 ja seuraava kirkko vihittiin käyttöön 12.5.1756. Viimeisin kirkko rakennettiin 1804–1812 ja vihittiin käyttöön 29.6.1812. Kirkkomaalari Müller Pietarista varusti kirkon maalauksillaan, joista hänelle maksettiin 2 485 ruplaa. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan Retusaari, jolle myöhemmin rakennettiin Kronstadtin linnoitus, olisi aikoinaan kuulunut Kivennavan ulkosaariin. Seurakuntaan kuulunut Terijoki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Siestarjoen eli Rajajoen kivääritehdas liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan keisarin käskykirjeellä 12.3.1812. Tällöin oikeus Kivennavan kirkkoherran valintaan annettiin tehtaalle, ja keisarin tuli antaa valtakirja tehtaan valitsemalle kirkkoherralle sekä tuomiokapitulin kappalaiselle. Kivääritehdas ja sitä ympäröivät alueet erotettiin Viipurin läänistä ja liitettiin Venäjän keisarikunnan Pietarin kuvernementtiin keisarin armollisella julistuksella 15.2.1864. Keisarikunnan ja suuriruhtinaskunnan välinen raja määrättiin vedettäväksi Rajajoesta Suomenlahteen suorassa linjassa. Armollisessa julistuksessa keisari ilmoitti suuriruhtinaskuntaan vastikkeena liitettävän joko rantamaa Jäämeren rannan Vuoremijoen eli Jakobselvin itäpuolelta läheltä Stolbovanlahtea tai tiloja Pietarin kuvernementista läheltä Suomen rajaa. Kivennavan kunta perustettiin 1872. Kivennavan kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kivennavan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kivennavan asukkaat sijoitettiin Pälkäneelle, Padasjoelle, Tuulokseen, Sahalahdelle, Eräjärvelle, Hauholle, Kangasalle, Lammille ja Luopioisiin. Muut nimet Kivinebb, Hantula Maakirjakylät Ahjärvi (Ahijärvi), Holttila, Ikola, Joutselkä, Kanala, Karvala, Kaukjärvi, Kaukolempiälä, Kauksamo, Kekrola, Kivennapa, Korpikylä, Kotiselkä, Kurkela, Lintula, Liikola, Lipola, Miettilä, Pamppala, Pihlais, Polviselkä, Raivola, Rantakylä, Riihisyrjä, Räikkölä (Räikylä), Saarenmaa, Seppälä, Sikiälä, Siiranmäki, Soppikylä, Suurselkä, Tiilinmaa, Tirttula, Vaittila, Vehmainen (Vehmais), Voipiala, Vuotta, Ylläntelä Naapuriseurakunnat Kanneljärvi , Muolaa , Rautu , Terijoki , Uusikirkko , Valkjärvi Papisto Seurakunnan pappila mainitaan autiona 1705. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 4.9.1766, vahvistus 1769, suostumus 5.9.1847 ja uusi vahvistus 15.1.1848. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870. Eräiden kirkollisten maksujen suorittamisesta Keisarillisen senaatin päätös 21.11.1872. Uudessa palkkausjärjestyksessä säädettiin 5.4.1895, että tilallisten papistolle suorittamien maksujen maksuperusteena olivat ne manttaalit, jotka tekeillä olleessa veronlaskussa asetettiin tiloille. Kirkkoherrat 1554 Simon 1560–1561 Ericus 1561–1568 Michael 1568–1570 Henrik 1571–1588 Bertill Thomasson Kultahala 1599–1607 Bertill Thomasson Kultahala 1592 Olaus Georgii 1608–1614 Matthias Andreae Carelius 1614–1632 Georgius Matthiae 1634–1663 Kristiern Petri 1665–1680 Georgius Matthiae Avenarius 1682–1690 Andreas Cajander 1692–1708 Jacobus Paulius 172?–1730 Georg Paulius 1732–1738 Johan Deutsch 1738–1742 Henrik Melartopæus 1744–1754 Johan Salmenius 1756–1772 Anders Forselius 1773–1782 Henrik Pachalén 1785–1807 Johan Bergstein 1808–1841 Henrik Borenius 1845–1868 Adam Höijer 1871–1888 Johannes Hertz 1890–1905 Georg William Relander 1907–1939 Johan Abraham Maunu Kappalaiset 1633 Laurentius Henrici 1639–1649 Henricus Johannis 1656–1665 Georgius Matthiae Avenarius –1682 Andreas Cajander 1682–1692 Jakob Paulius 1693–1708 Johan Cajander 1718–1730 Georg Paulius 1733 Jakob Frostman 1733 Adam Hultanus 1733–1738 Karl Gustaf Melartopaeus 1738–1739 Henrik Melartopaeus 1739 Johan Hoffrén 1741–1749 Karl Forsander 1750–1756 Anders Forselius 1756–1773 Henrik Pachalén 1774–1780 Immanuel Sillström 1781–1796 Aaron Limatius 1798–1831 Johan Groundström 1834–1852 Peter Adolf Vahlberg 1855–1857 Karl Magnus Alopaeus 1860–1874 Georg Magnus Kiljander 1877–1889 Albert Boman 1892–1901 Tobias Hagelin 1903–1909 Karl Henrik Huhtinen 1913–1921 Kaarle Aukusti Pohjala 1921–1925 Antti Oskari Pulkkinen 1925–1926 Alfred Aleksander Forstadius 1929–1941 Hugo Anian Honkamo Ylimääräiset papit 1799–1803 Herman Emanuel Hornborg , kirkkoherran apulainen 1804–1813 Filip Modeen , kirkkoherran apulainen 1817 Georg Alexander Örn , kirkkoherran apulainen 1829–1833 Henrik Gustaf Borenius , kirkkoherran apulainen 1832–1834 Herman Fredrik Forsberg , virka- ja armovuodensaarnaaja 1833–1839 Henrik Axel Berner , kirkkoherran apulainen 1839–1840 Robert Toussaint Enckell , kirkkoherran apulainen 1840–1845 Gustaf Bäckström , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1842–1853 Erik Kristian Relander , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1847 Johannes Hertz , kirkkoherran apulainen 1847–1850 Otto Magnus Cantell , kirkkoherran apulainen 1850–1851 Anders Rosberg , kirkkoherran apulainen 1851–1852 Edvard Mennander , kirkkoherran apulainen 1852 Karl Reinhold Bonsdorff , kirkkoherran apulainen 1853–1862 Filemon Dahl , kirkkoherran apulainen 1853–1855 Anders Andersson , armovuodensaarnaaja kappalaisen virassa 1854–1855 Per August Cygnæus , kirkkoherran apulainen 1857–1858 Karl Hellén , armovuodensaarnaaja kappalaisen virassa 1858–1860 Anders Andersson , armovuodensaarnaaja kappalaisen virassa 1862–1863 Karl Johan Johnsson , kirkkoherran apulainen 1864–1871 Alexander Björkqvist , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1874–1879 Julius Selim Toikka , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1879 Johan Emil Lindegren , kirkkoherran apulainen 1880 Jakob Haniel Päivärinta , vt. kirkkoherra 1880–1881 Erik Johan Karanen , vt. kirkkoherra 1881–1884 Juho Henrik Reijonen , vt. kirkkoherra 1884–1890 Karl Fredrik Toikka , vt. kirkkoherra 1887–1891 Joel Siikanen , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1891 Juho Koskinen , vt. kappalainen 1891–1892 Ernst Sjöblom , vt. kappalainen 1899–1901 Jooseppi Arra , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Toivo Aleksander Brummer , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Vilho Kantola , armovuodensaarnaaja kappalaisen virassa 1903–1909 Toivo Aleksander Brummer , kirkkoherran apulainen Terijoella 1903–1905 Oskari Fredrik Kanervo , kirkkoherran apulainen 1905–1906 Henrik Tanner , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1906–1907 Kustaa Nestori Korpela , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1907–1908 Johan Alfred Viherluoto , kirkkoherran apulainen 1908–1909 Anshelm Pärnänen, kirkkoherran apulainen 1909 Toivo Immanuel Pakarinen, kappalaisen apulainen 1909– Gustaf Abel Santavuori, vt. kappalainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1914–1916 Robert Immonen, kirkkoherran apulainen 1916–1918 Tuomas Tuovinen, kirkkoherran apulainen 1918–1920 Väinö Taavi Mutru, kirkkoherran apulainen 1927–1929 Lauri Kustaa Antti Halttunen, kirkkoherran apulainen 1930–1931 Uuras Saarnivaara, kirkkoherran apulainen 1930, 1931–1933 Erkki Kalervo Pirkka, kirkkoherran apulainen 1934 Onni Einari Huuhtanen, kirkkoherran apulainen 1939–1949 Otto Viktor Auter (Appelgren), kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Kivennavan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1728. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1710–1983. Pappila paloi hieman ennen vuotta 1868 ja ilmeisesti osa seurakunnan arkistosta tuhoutui palossa. Seurakunnan kappalaisen pappilassa oli tulipalo keväällä 1678, jolloin "Cappellanen i Kifwinäbb Sochn Wällarde H: Andreas Caijain beklagade: att Gudh hade förledne wåhras straffat honom medh en hårdh wåd-Eeldh, hwilken hans booder medh alle hans Boohagz tygh, så i Koppar som trää, sampt Kläder och Spanmåhl äre för honom opbrände". Kihlakunnanoikeus totesi, että "Hans och Spansanning i sanning består och skadan af rätt wåda pröfwes skedd wara". Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Kivennavan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)