Perustettiin Mustasaaren emäseurakunnan kappeliksi, kun Pietarin nimikoksi myöhemmin vihitty kirkko rakennettiin kuninkaan 23.5.1691 antamalla päätöksellä. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana ja se muutettiin ristikirkoksi 1795. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi seurakunnan saatua oman kappalaisen 1781. Erotettiin Mustasaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 2.2.1857. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Koivulahden kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Mustasaaren kuntaan 1973.
Muut nimet
Kvevlax, Qveflaks, Qveflax
Maakirjakylät
Bergby, Bertby, Haaro, Hirvipelto, Järvi, Karperö, Koskö, Koskeby, Kovik, Kuuttila, Kvevlaks, Laurola, Lålaks, Martois, Merikaaro, Mieka, Mullo, Ojaniemi, Perkiö, Pettsmo, Rekilä, Rekipelto, Savilahti, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Wassor, Westerhankmo, Voitby, Österhankmo
Naapuriseurakunnat
Papisto
Palkkaussopomus saarnaajalle tehtiin 22.1.1700. Uusi suostumus palkasta vahvistettiin 4.1.1790. Päivätöistä Keisarillisen senaatin päätös 7.3.1817. Saarnaajan virkatalosta tehtiin sopimus 31.1.1712 ja 22.9.1754, joka vahvistettiin 29.6.1764.
Kirkkoherrat
1858–1869 Frans Oskar Durchman
1870–1872 Karl Johan Adolf Nordman
1872–1873 Gustaf Adolf Cajanus
1877–1908 Klas Edvin Karsten
1910–1950 Evald Erland Hemmer, nimitetty 1908
Kappalaiset
1700–1706 Birger Olofsson Bratt
1707–1712 Mikael Andersson Fant
1711–1715 Matts Johansson Sonck
1722–1728 Petrus Gavelius
1730–1732 Jakob Wassorin
1732–1746 Erik Holmudd
1746–1773 Anders Aspegren
1773–1781 Gabriel Gabrielsson Arenius
1781–1800 Wilhelm Mattsson Granlund
1801–1809 Anders Karlsson Aspegren, nuorempi
1810–1837 Nils Hagman
1840–1856 Nils Ferdinand Kurtén, virka lakkautettiin 1857
Ylimääräiset papit
1722–1724 Jakob Wijkar, apupappi
1723–1730 Jakob Gavelin, apupappi
1728–1755 Jakob Widlund, apupappi
1733–1760 Erik Westring, apupappi
1743–1773 Erik Eriksson Sinius, apupappi
–1784 Birger Widlund, papin apulainen, kappalaisen poika
1775–91 Kristian Salmenius, apupappi
–1820 Isak Eriksson Sinius, apulainen, Vaasan pitäjänapulainen
1814–1860 Karl Fredrik Chydenius, apulainen, Vaasan pitäjänapulainen
Henrik Jakobsson Hideen, pitäjänapulainen
1750–1757 Maurits Wilhelm Fontell, kappalaisen apulainen
1760–1783 Erik Andersson Hägglund, kappalaisen apulainen
1800–1801 Gabriel Georgsson Lagus, väliajansaarnaaja
1809–1810 Josef Utter, armovuodensaarnaaja
1812–1818 Gustaf Englund, kappalaisen apulainen
1818–1820 Abraham Perander, kappalaisen apulainen
1821–1823 Klas Fredrik Alán, kappalaisen apulainen
1808 Gabriel Häggblom, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1823–1840 Gabriel Häggblom, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1856–1858 Jakob Henrik Roos, välisaarnaaja
1860 Elias Malmberg, kirkkoherran apulainen
1869–1870 Alexander Fredrik Roos, välisaarnaaja
1873–1874 Bror Ehrenfried Bremer, vt. kirkkoherra
1874–1877 Henrik August Vegelius, vt. kirkkoherra
1887–1888 Yrjö Alanen, kirkkoherran apulainen
1895 Uuno Vilhelm Hagelberg, virallinen apulainen
1903 Frans Emil Lehto, vt. kirkkoherra
1903–1904 Sturle Harald Berndtson, kirkkoherran apulainen
1905 Alfred Thedor Appelberg, vt. kirkkoherra
1905 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen
1906 Juho Henrik Uoti, kirkkoherran apulaienn, vt. kirkkoherra
1906 Frans Jalmari Vesenterä, vt. kirkkoherra
1906–1908 Juho Nimrod Joutsela e Johansson
1908 Kaarlo Väinö Sivenius, vt. kirkkoherra ja armovuodensaarnaaja
1908–1909 Alfred Teodor Appelberg, vt. kirkkoherra
1909–1910 Johan Väinö Kustavi Vahervuori e Lönnmark, vt. kirkkoherra
1929–1930 Runar Johannes Still
1930–1933 Birger Alexander Geber
1933–1943 Åke Lorentz Bergman
1944–1946 Erik August Forsberg
1946–1950 Nils Gustav Bagge
Arkisto
Koivulahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1674. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1721–1868.
Kansallisarkisto on digitoinut Koivulahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.