Alkuaan Viipurin emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan ainakin jo 1540-luvulla. Seurakunnassa oli oma kirkkoherra 1575, mistä voidaan päätellä Koiviston olleen erotettuna itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ainakin jo tuolloin, vaikka seurakunta mainitaankin kappeliksi vielä 1589. Seurakunnan papisto ja Kakin kappalainen vastasivat Suomenlahden saarten asukkaiden sielunhoidosta vuoteen 1763 saakka, jolloin ainoastaan Seiskari jäi kuulumaan Koivistoon. Lavansaari liitettiin seurakuntaan kuuluvaksi keisarin käskykirjeellä 17.1.1817.
Seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Kirkkosaarella. Venäläiset polttivat Kirkkosaarella sijainneen kirkon isonvihan aikana 1706. Tämän jälkeen mantereelle rakennettiin väliaikainen kirkko, joka oli olemassa vielä 1763, kun uusi kirkko valmistui samaten mantereelle. Kirkon valmistuttua myös papiston virkatalo siirrettiin mantereelle. Seurakuntaan kuuluneet Seiskari ja Lavansaari erotettiin saarnahuonekunniksi 1896. Koiviston kauppala perustettiin 1928.
Koiviston kauppala ja maalaiskuntakunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Koiviston seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Koiviston maalaiskunnan asukkaat sijoitettiin Askolaan, Mäntsälään, Pornaisiin sekä Kymiin ja Koiviston kauppalan asukkaat Kymiin, Kotkaan ja Haminaan.
Muut nimet
Björkö
Maakirjakylät
Alvattila, Eistilä, Humaljoki, Härkölä, Ingertilä, Jaakkola, Kaipiala, Keskisaari, Kiiskilä, Kiurlahti, Koterlahti, Kurkela, Lemminkylä, Makslahti, Mannola, Näykki, Partiala, Patala, Penttilä (Bengtilä), Rautanen, Saarenpää, Savonniemi (Tulkki), Soukansaari, Tervahartiala, Tetriniemi, Tiurinsaari (Jousmies), Vanhakylä, Vatnuori
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran virkataloon kuului kaksi tilaa Tervahaltiolassa ja neljä tilaa Katterlahdessa, jotka olivat maanluonnoltaan kirkollista rälssiä ja suuruudeltaan yhteensä 0,59 manttaalia. Kappalaisen virkataloon kuului prebendana Koivistonsalmen saarella sijaitseva Papinmaan tila rekisterinumerolla 6, jonka maksuista Keisarillisen senaatin päätöksessä 13.7.1850. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 2.10.1766 ja vahvistus 1769. Uusi suostumus kirkkoherran palkasta vahvistettiin 24.11.1869. Kustaa III lahjoitti Koiviston seurakunnalle kultaisen kalkin muistoksi vierailustaan paikkakunnalla 15.6.1777.
Kirkkoherrat
1575–1602 Johannes
1604 Jacobus Petri Forsius
1609–1652 Johannes Johannis Porthanus (Purthan)
1654–1661 Simon Michaelis Rohianus
1663–1670 Benjamin Matthiæ
1673–1679 Samuel Johannis Lacmannus
1683–1688 Hans Porthanus
1690–1692 Johan M. Buscherus
1697–1706 Petrus Fabritius
1712 Georg Sculptorius
1724–1741 Karl Forsander
1740–1748 Bogislaus Hornborg
1749–1758 Karl Ursinus
1760–1783 Bogislaus Hornborg
1783–1787 Jakob Forssman
1789–1826 Abraham Forssman
1829–1833 Henrik Gardberg
1837–1868 Jakob Herman Sirén
1870–1876 Johan Bäckvall
1877–1878 Niklas Emanuel Tengén
1880–1896 Erik Johan Liljestrand
1898– Petter Härkönen
Kappalaiset
1628–1654 Simon Michaelis Rohianus
1654–1682 Hans Johannis Porthan
1688–1701 Sigfrid Simonis Rohianus
1702–1706 Sigfrid Porthanus
1710 Johan Brotherus
1739–1749 Henrik Nyberg
1749–1767 Karl Forsander
1769–1781 Michael Blomgren
1784–1793 Michael Wirenius
1793–1816 Jakob Molin
1816–1835 Abraham Hagert
1837–1880 Robert Magnus Bergman
1881– Alexander Sirén
Ylimääräiset papit
1804–1808 Georg Alexander Örn, kirkkoherran apulainen
1812–1816 Abraham Hagert, kirkkoherran apulainen
1816–1819 Anders Johan Sælan, kirkkoherran apulainen
1819–1823 Jonatan Gestrin, kirkkoherran apulainen
1823–1829 Karl Johan Vinter, kirkkoherran sijainen, sijaiskirkkoherra
1833–1837 Henrik Johan Savander, virka– ja armovuodensaarnaaja
1835–1836 David Arenius, armovuodensaarnaaja
1857–1870 Alexander Sirén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1876–1877 Ernst Robert Harlin, vt. kirkkoherra
1877–1879 Elias Paajanen, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra
1878 Stefan Virkanen, kappalaisen apulainen
1879–1881 Karl Gustaf Markkula, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1884–1886 Ernst Sjöblom, kirkkoherran apulainen
1884–1885 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen
1885 Gustaf Henrik Kauppila, kirkkoherran apulainen
1889 Gustaf Alfred Tanner, kirkkoherran apulainen
1890–1894 Johan Teodor Bäckman, kirkkoherran apulainen
1894–1896 Kauno Edvard Uino, kirkkoherran apulainen
1896 Emerik Tirkkonen, kirkkoherran apulainen
1896–1898 Johan Kustaa Toppola, vt. kirkkoherra
1902–1903 Kaarlo Nestori Parikka, kappalaisen apulainen
1905– Henrik Johan Helin, vt. kappalainen
Arkisto
Koiviston seurakunnan rippikirjat ja tilikirjat alkavat vuodesta 1741 ja historiakirjat vuodesta 1740. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700–1990.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Koiviston seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.
Comments