top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Koivisto

Päivitetty: 16. toukok.


Rajakartta: Koivisto

Alkuaan Viipurin emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan ainakin 1540-luvulla. Seurakunnassa oli oma kirkkoherra 1575, josta alkaen oli ainakin erotettuna itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, vaikka mainitaan kappeliksi vielä 1589. Seurakunnan papisto ja Kakin kappalainen vastasi Suomenlahden saarien asukkakaiden sielunhoidosta vuoteen 1763, jolloin vain Seiskari jäi kuulumaan Koivistoon, ja Lavansaari liitettiin seurakuntaan kuuluvaksi keisarin käskykirjeellä 17.1.1817. Seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Kirkkosaarella, jossa sijainneen kirkon venäläiset polttivat isonvihan aikana 1706, minkä jälkeen väliaikainen kirkko rakennettiin mantereelle. Väliaikainen kirkko oli olemassa vielä, kun uusi kirkko rakennettiin mantereelle 1763, jonka jälkeen myös papiston virkatalon siirrettiin mantereelle. Seurakuntaan kuuluneet Seiskari ja Lavansaari erotettiin saarnahuonekunniksi 1896. Koiviston kauppala perustettiin 1928.


Koivistion kauppala ja maalaiskuntakunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Koiviston seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Koiviston maalaiskunnan asukkaat sijoitettiin Askolaan, Mäntsälään, Pornaisiin ja Kymiin ja Koiviston kauppalan asukkaat Kymiin, Kotkaan ja Haminaan.


Muut nimet

Björkö


Kylät

Ahtiala, Alvatti, Eistilä, Harila, Härkälä, Humaljoki, Hyttölä, Ilmasti, Ingertilä, Jaakkola, Kaaliala, Kaipiala, Keskisaari, Kiiskilä, Kiurlahti, Köri, Kottelahti, Kurkela, Lemminkylä, Makslahti, Mannola, Partiala, Patala, Penttilä, Pönni, Putus, Rautanan, Römpötti, Saarenpää, Savonniemi, Soukansaari, Tervahartiala, Tetriniemi, Tiurinsaari, Vanhkylä, Vatnuori


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkataloon kuului kaksi tilaa Tervahaltiolassa ja neljä tilaa Katterlahdessa, jotka olivat maanluonnoltaan kirkollist rälssiä ja suuruudeltaan yhteensä 0,59 manttaalia. Kappalaisen virkataloon kuului prebendana Papinmaan tila rekisterinumerolla 6 Koivistonsalmen saarella, minkä tilan maksuista keisarillisen senaatin päätöksessä 13.7.1850. Papiston kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 2.10.1766 ja vahvistus 1769. Uusi suostumus kirkkoherran palkasta vahvistettiin 24.11.1869. Koiviston kultainen kalkki lahjoitettiin muistoksi kuningas Kustaa III:n 15.6.1777 tapahtuneen vierailun johdosta.


Kirkkoherrat

1575–1602 Johannes

1604 Jacobus Petri Forsius

1609–1652 Johannes Johannis Porthanus (Purthan)

1654–1661 Simon Michaelis Rohianus

1663–1670 Benjamin Matthiæ

1683–1688 Hans Porthanus

1690–1692 Johan M. Buscherus

1697–1706 Petrus Fabritius

1724–1741 Karl Forsander

1740–1748 Bogislaus Hornborg

1749–1758 Karl Ursinus

1760–1783 Bogislaus Hornborg

1783–1787 Jakob Forssman

1789–1826 Abraham Forssman

1829–1833 Henrik Gardberg

1870–1876 Johan Bäckvall


Kappalaiset

1628–1654 Simon Michaelis Rohianus

1654–1682 Hans Johannis Porthan

1688–1701 Sigfrid Simonis Rohianus

1702–1706 Sigfrid Porthanus

1739–1749 Henrik Nyberg

1749–1767 Karl Forsander

1769–1781 Michael Blomgren

1784–1793 Michael Wirenius

1793–1816 Jakob Molin

1816–1835 Abraham Hagert


Ylimääräiset papit

1804–1808 Georg Alexander Örn, kirkkoherran apulainen

1812–1816 Abraham Hagert, kirkkoherran apulainen

1816–1819 Anders Johan Sælan, kirkkoherran apulainen

1819–1823 Jonatan Gestrin, kirkkoherran apulainen

1823–1829 Karl Johan Vinter, kirkkoherran sijainen, sijaiskirkkoherra

1833–1837 Henrik Johan Savander, virka– ja armovuodensaarnaaja

1835–1836 David Arenius, armovuodensaarnaaja

1857–1870 Alexander Sirén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1876–1877 Ernst Robert Harlin, vt. kirkkoherra

1877–1879 Elias Paajanen, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra

1878 Stefan Virkanen, kappalaisen apulainen

1879–1881 Karl Gustaf Markkula, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1884–1886 Ernst Sjöblom, kirkkoherran apulainen

1884–1885 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen

1885 Gustaf Henrik Kauppila, kirkkoherran apulainen

1889 Gustaf Alfred Tanner, kirkkoherran apulainen

1890–1894 Johan Teodor Bäckman, kirkkoherran apulainen

1894–1896 Kauno Edvard Uino, kirkkoherran apulainen

1896 Emerik Tirkkonen, kirkkoherran apulainen

1896–1898 Johan Kustaa Toppola, vt. kirkkoherra

1902–1903 Kaarlo Nestori Parikka, kappalaisen apulainen

1905– Henrik Johan Helin, vt. kappalainen

 

Arkisto


Koiviston seurakunnan rippikirjat ja tilikirjat alkavat vuodesta 1741 ja historiakirjat vuodesta 1740. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700–1990.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Kansallisarkisto on digitoinut Koiviston seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.


Linkit

12 katselukertaa

Comentarios


Hae

bottom of page