top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kokkola

Päivitetty: 7. toukok.


Rajakartta: Kaarlela

Kokkolanlahden alue kuului alkuaan Pietarsaaren eli Pedersören emäseurakuntaan, josta se erotettiin omaksi pitäjäkseen 1467. Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1541. Seurakunnan vanha ruotsinkielinen nimi Karleby muutettiin Uudenkaarlepyyn perustamisen myötä Gamla Karlebyksi 1607. Seurakunnan alueelle perustettiin Kokkolan kaupunki 1620 ja kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1918. Kokkolan maalaiskunnan nimi muutettiin Kaarlelaksi 1927 ja Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolan kaupunkiin 1977.


Seurakuntaan kuuluneista Lohtaja perustettiin anneksiseurakunnaksi 1467 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1575. Kälviä erotettiin 1639. Yliveteli perustettiin kappeliksi ja erotettiin 1860, jolloin sai nimen Veteli. Alaveteli perustettiin kappeliksi 1752 ja erotettiin 1894. Perho perustettiin saarnahuonekunnaksi 1780 ja siirrettiin kuulumaan Veteliin 1865. Halsua perustettiin saarnahuonekunnaksi 1826, muodostettiin kappeliksi 1856 ja siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Vetelin kirkkoherrakuntaan 1860. Kaustinen perustettiin kappeliksi 1776 ja erotettiin 1866.


Muut nimet

Kaarlela, Karleby landsförsamling, Kokkolan maaseurakunta


Kylät

Isokylä, Kallinen, Kaustari, Kirilahti, Knivsund, Korplahti, Kvikant, Långö, Linnusperä, Närvilä, Oivu, Palo, Rödsö, Sokoja, Vitsari


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkataloon sanotaan kuuluneen vanhemmista joista Mottis-niminen suo, josta kihlakunnanoikeuden tuomio 12.7.1852 ja kuninkaallisen Turun hovioikeuden päätös 18.4.1661. Kirkkoherran vastikejyvistä kuninkaan päätös 11.9.1734. Papiston palkasta tehtiin sopimus 10.1.1735. Kappalaisen palkasta kuninkaallisen kamarikollegion päätös 16.12.1776. Maaseurakunnan anomukseen toisen kappalaisen palkkaamiseksi kaupunkia varten antoi kuningas epäävän vastauksen 30.11.1802. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin 1680-luvulta alkaen, kunnes virka lakkautettiin keisarin päätöksellä 23.10.1852. Pitäjänapulainen toimi myös pedagogina vuoteen 1805. Seurakunnan molemmat kappalaisen virat yhdistettiin keisarin käskykirjeellä 24.1.1861, jolloin ensimmäisen kappalaisen virkatalo määrättiin vuokrattavaksi tulevaa kansakoulua varten sillä ehdolla, että jos seurakuntaan asetettaisiin tulevaisuudessa toinen kappalaisen virka, virkatalo tulisi tämän kappalaisen nautittavaksi. Papiston palkasta keisarin päätöksissä 8.6.1855 ja 7.11.1861.


Kirkkoherrat

? Nicolaus Galle

1554 Karl

1563–1564 Erich

1566–1568 Håkan Laurentii

1569–1580 Olaus Nicolai

1582–1620 Carolus Erici Sursill

1622–1637 Jaakko Matthiæ Skepperus (Gammal)

1637–1654 Eerik Nicolai Galle

1655–1672 Eerik Matthiæ Falander

1693–1694 Andreas Petraeus

1703–1720 Jaakko Falander

1720–1735 Antti Kiemmer

1746–1766 Jakob Chydenius

1767–1769 Johan Haartman

1770–1803 Anders Chydenius

1806–1814 Fredrik Stenhagen

1883–1886 Johan Holmberg

1896–1917 Edvard Johansson

1930–1935 Paul Krokfors, vt. kirkkoherra

1935–1964 Tor Krook


1. kappalaiset

–1569 Olaus Nicolai

1593–1607 Paulus Dionysii

1605–1607 Carolus Jacobi

1616–1622 Jakob Matthiæ Skepperus (Gammal)

1622–1641 Mathias Ruuth

1628–1639 Johannes Simonis Nurka

1648–1651 Jaakko Georgii Ingelmontanus

1666–1673 Isak Falander

1680–1687 Erik Essevius

1691–1697 Ernst Grandell

1698–1707 Olavi Wendelius

1708–1722 Henrik Engmark

1729–1739 Mathias Pazelius

1739–1751 Andreas Gadolin

1763–1810 Johan Snellman

1797–1810 Fredrik Juvelius

1812–1819 Jakob Aulin

1903–1910 Olof Werner Bengs

1922–1934 Tor Krook

1935–1965 Paul Krokfors


2. kappalaiset

1614–1615 Nicolaus Matthiæ Ryngius (Ryngen)

1616–1622 Mathias Skepperus

1628 Henrik Merijervus (Ristrenius)

1639–1660 Martinus Michaelis Peitzius

1687–1693 Daniel Grandelius

1724–1738 Henrik Röring

1738–1745 Erik Kuhlberg

1759–1780 Mathias Pazelius

1781–1801 Fredrik Stenhagen

1803–1815 Fredrik Jurvelius

1817–1822 Johan Stenfors


Pitäjänapulaiset

1635–1660 Carolus Hordelius

1660–1661 Kasper Neostadius

1671–1680 Jacobus Laxenius

1681–1686 Gustavus Ulstadius

1686–1687 Daniel Grandelius

1687–1691 Ernst Grandelius

1691–1698 Olavi Wendelius

1698–1711 Kustaa Snabb

1711–1715 Gustaf Momma

1711–1722 Henrik Röring

1722–1724 Georg Tengström

1726–1735 Johan Forsman

1735–1736 Thomas Arenius

1736–1737 Henrik Röring

1737–1738 Erik Kuhlberg

1738–1752 Nils Snellman

1753–1767 Johan Tengström

1769–1779 Johan Reinholm

1779–1781 Fredrik Stenhagen

1782–1783 Jakob Simelius

1784–1791 Johan Tengström

1792–1808 Nils Johan Ahlbäck,

1809–1812 Jakob Aulin

1813–1835 Fredrik Stenhagen

1837–1842 Johan Ahlholm

1849–1851 Anders Gustaf Östberg, virka lakkautettiin 1852


Armovuodensaarnaajat ja apupapit

1735–1736 Petter Niklas Mathesius, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja

1741–1745 Samuel Simalin, kappalaisen apulainen

1753– Lars Gallenius, kappalaisen apulainen

1754– Jakob Chydenius, kirkkoherran apulainen

1754–1755 Johan Uhlman, kappalaisen apulainen

1757–1759 Matthias Pazelius, kappalaisen apulainen

1760–1762 Johan Forsman, kappalaisen apulainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1774–1779 Fredrik Stenhagen, kappalaisen apulainen

1781–1783 Johan Tengström, kirkkoherran apulainen

1784–1787 Gabriel Borg, kirkkoherran apulainen

1788–1792 Johan Stenbäck, kirkkoherran apulainen

1794–1805 Karl Johan Nordling, kirkkoherran apulainen

1813–1817 Lars Schalin

1820–1826 Johan Tamlander


Ylimääräiset papit

1794–1805 Karl Johan Nordling, kirkkoherran apulainen

1809–1813 Fredrik Stenhagen, kirkkoherran apulainen

1817–1831 Abraham Vilhelm Chydenius, kirkkoherran apulainen

1828–1829 Abraham Neuman, kappalaisen apulainen

1829–1831 Leonard Per Häggström, vt kappalainen

1829–1831 Karl Peter Arenius, pitäjänapulaisen apulainen

1830–1831 Robert Örnström, kirkkoherran apulainen

1843–1849 Anders Gustaf Östberg, kirkkoherran apulainen

1846–1858 Isak Otto Appelberg, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1848–1850 Frans August Hällberg, kirkkoherran apulainen

1853 Alfred Kihlman, kirkkoherran apulainen

1853–1854 Karl Johan Ahonius, kirkkoherran apulainen

1857–1862 Jakob Schroderus, välisaarnaaja, kappalaisen sijainen

1858 Anders Abraham Favorin, vt. pitäjänapulainen

1858–1862 Fredrik Alexander Sterenius, vt. pitäjänapulainen

1881–1883 Gustaf Durchman, vt. kirkkoherra

1884–1885 Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm, kirkkoherran apulainen

1893 Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran apulainen

1893–1895 Gustaf Gideon Castren, kirkkoherran apulainen

1895–1896 August Hjalmar Tranchant, välisaarnaaja

1899–1910 Frans Oskar Lampola, kirkkoherran apulainen

1917–1922 Karl Mikael Melmberg, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kokkolan eli Kaarlelan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1724, tilikirjat vuodesta 1655 ja historiakirjat vuodesta 1654. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1620–1875.


Kansallisarkisto on digitoinut Kokkolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

12 katselukertaa

Comentários


Hae

bottom of page