Kokemäki mainitaan paikkakuntana 1324, jolloin se oli jo itsenäinen seurakunta ja pitäjä. Kokemäen vanha puinen Pyhän Maarian kirkko sijaitsi Kokemäenjoen pohjoispuolella. Mainitaan kanunginpitäjänä 1338 ja tavallisena kuninkaanpitäjänä 1352. Uusi kirkko rakennettiin 1786 ja sitä ryhdyttiin kutsumaan Kustaa III:n kirkoksi. Kivikirkko laajennettiin ristikirkoksi 1886. Ylistaron kylässä sijainneen hirsisen Pyhän Henrikin saarnahuoneen ympärille rakennettiin kahdeksankulmainen tiilihuone ja tämä kappeli vihittiin käyttöön 18.6.1857. Kokemäen kunta perustettiin 1869 ja muodostettiin kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1977.
Seurakuntaan kuulunut Köyliö perustettiin kappeliksi 1440-kuvulla ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1587. Harjavalta mainitaan rukoushuonekuntana jo 1392, muodostettiin kappeliksi 1669 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1866.
Muut nimet
Kumo
Maakirjakylät
Aakula, Askola, Birknäs (Pirkkinäinen), Forsby (Koskenkylä), Haistila, Hampula, Harola, Hassala, Herttola, Hintikkala, Huivo, Hyrkölä, Järilä, Kaarenoja, Kakkulainen, Kankaantaka, Kareksela, Kaukaritsa, Kaurula, Keipilä, Ketola, Kiettare, Kiusala, Kokemäen kartano, Krannila, Krootila, Kuittilo, Kukola, Kuoppala, Kuurola, Kyttälä, Köömilä, Laikko, Lauka, Lempainen, Mattila, Meinikkala, Paistila, Pappila, Peipohja, Pelkola, Penttilä, Pukkala, Pumpula, Purjala, Pyhänkorva, Pälpälä, Ronkka, Rudanko, Ruikkala, Ryytselä, Sonnila, Säpilä, Talonen, Teikarla, Tulkkila, Vallila, Viikari, Villiö, Vitikkala, Vuolle, Ylistaro, Äimälä, Öykäri
Naapuriseurakunnat
Papisto
Turun piispalla oli kalastusoikeus Lammaisissa keskiajalla, josta kuningas Maunun kirje 1348. Kokemäen kirkkoherralla oli myöhemmin oikeus kalakymmenyksiin, josta kihlakunnanoikeuden päätös 22.2.1782 ja maaherran päätös 24.9.1807. Birilän kalakymmenyksistä Keisarillisen senaatin päätös 6.8.1877. Seurakuntalaisten rakentamisvelvollisuudesta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 6.6.1760. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1668 kunnes virka muutettiin kappalaisen viraksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 13.12.1866.
Hornborgin ja Wennerströmin Suomen seurakuntien ja papiston matrikkelin (1885) mukaan kirkkoherran virkatalo sijaitsi vastapäätä kirkkoa Kokemäenjoen vastaisella rannalla, josta mainitaan olleen vaikea kulkea kirkolle ja maantielle etenkin syksyisin ja keväisin. Vuonna 1844 rakennettu päärakennus oli kaksikerroksinen ja siinä oli 14 huonetta. Virkatalolla oli peltoa 29 tynnyrinalaa, niittyä hajallaan 14 eri paikassa yhteensä 82 tynnyrinalaa ja metsää 5–18 virstan päässä 410 tynnyrinalaa 15 kapanalaa. Syksyisin kylvö oli 10 tynnyriä ja sato 80 tynnyriä ja keväisin kylvö viisi tynnyriä ja sato 30 tynnyriä. Heinäsato oli 2 400 leiviskää, joilla pidettiin kuutta hevosta, 10 lehmää ja 25 lammasta. Virkatalolla oli neljä torppaa, jotka tekivät vuosittain yhteensä 28 hevospäivää ja 62 jalkapäivää sekä maksoivat 210 markkaa. Virkatalon puhdas tulo oli yhteensä 500 markkaa.
Kappalaisen virkatalo sijaitsi puolentoista virstan päässä kirkosta Kokemäenjoen vastaisella rannalla. Virkatalon kylvö oli syksyisin ja keväisin kolme tai neljä tynnyriä. Virkatalossa pidettiin kahta hevosta, viittä lehmää ja 15 lammasta. Virkatalon puhdas tulo oli vain 50 markkaa.
Kirkkoherran palkka oli edellä mainitun matrikkelin mukaan 1880-luvulla 72 tynnyriä kolmannesjyviä, jotka maksettiin enimmäkseen rukiina, 80 leiviskää voita, 500 markkaa karjakymmenyksiä, 500 markkaa pääsiäisrahaa, 150 markkaa maahanlaskuista, 300 markkaa pienistä saatavista sekä vapaaehtoisesti muutamia juustoja ja leipiä. Kappalaisen palkka oli 84 tynnyriä viljaa. Lukkarin palkka oli 21 tynnyriä viljaa, jotka maksettiin enimmäkseen rukiina. Lukkarilla ei ollut tuolloin virkataloa.
Kirkkoherrat
1550–1558 Olaus Henrici Krampasi
1559–1577 Michael Stephani
1577 Jören
1579–1599 Johannes Michaelis
1600 Johannes Clementis Mentzius
1606 Johannes Canuti
1609–1623 Matthias Sigfridi
1623 Stephanus Henrici
1623–1629 Johannes Clementis
1629–1674 Simon Bartholdi Cardiaster
1675–1687 Gustavus Pauli Boge
1689–1713 Henricus Pauli Paulinus
1722–1729 Johannnes Simonis Polviander
1730–1757 Nils Tolpo
1758–1776 Gabriel Gottleben
1778–1832 Gustaf Avellan
1834–1860 Fredrik Grönholm
1867–1873 August Lilius
1875–1889 Henrik Johan von Pfaler
1892–1900 Gustaf Ferdinand Starck
1902–1911 Edvard Optatus Setälä
Kappalaiset
1556 Gregorius
1563 Olaus Carpis
1568–1581 Nicolaus Sigfridi
1578–1579 Johannes Michaelis
1583–1587 Matthaeus Martini
1589–1592 Ericus Canuti
1593–1601 Jacobus Henrici
1600–1602 Ericus Michaelis
1605–1626 Simon Johannis
1627–1632 Josephus Matthae
1634–1639 Elias Nicolai
1642–1666 Georgius Erici Culmannus
1667–1675 Gustavus Pauli Boge
1674–1689 Simon Michaelis Polviander
1689–1722 Paulus Gustavi Boge
1884–1892 Gustaf Ferdinand Starck
1893–1899 Yrjö Alanen
1900–1908 Iisakki Virtanen
1908–1921 Matti Tienari
Pitäjänapulaiset
1668–1674 Simon Marci Polviander
1675–1691 Johannes Salander
1691–1732 Simon Pauli Boge
1733–1772 Erik Stjernlund
1774–1791 Matthias Sundvall
1794–1809 Johannes Jakob Elgroth
1810–1824 Karl Johan Hjerpe
1825–1832 Matias Blomberg
1834–1843 Anders Lundén
1844–1846 Karl Fredrik Gråå
1847–1880 Adrian Elers, virka lakkautettiin 1866
Ylimääräiset papit
1608 Thomas, ehkä vt. kirkkoherra
1615 Matthias, ehkä kappalaisen apulainen
1632–1634 Canutus Johannis, kirkkoherran apulainen
1656 Jacobys Kilovius, kappalaisen apulainen
1662–1667 Gustavus Pauli Boge, kirkkoherran apulainen
1670 Paulus Johannis Boge, kappalaisen sijainen
1675 Johannes Matthiae Salander, ehkä kappalaisen apulainen
1687–1689 Paulus Gustavi Boge, kirkoherran apulainen ja sijainen
1703–1706 Johannes Simonis Polviander, kirkkoherran apulainen
1708 Mattias Georgii Riman, kirkkoherran apulainen
1729–1732 Johan Polviander, armovuodensaarnaaja
1748–1749 Johan Homeen, kirkkoherran apulainen
1754–1767 Anders Lagerbom, kirkkoherran apulainen
1760–1774 Matthias Sundvall, papiston apulainen
1774 Anders Johan Mennander, vt. pitäjän apulainen
1775–1784 Isak Nordlund, kirkkoherran apulainen
1793–1799 Mikael Birckelin, kirkkoherran apulainen
1793 Markus Tallgrén, kirkkoherran apulainen
1806–1810 Karl Johan Hjerpe, kirkkoherran apulainen
1812–1817 Fredrik Grönholm, kirkkoherran apulainen
1817–1822 Johan Henrik Hjulberg, kirkkoherran apulainen
1822–1833 Gustaf Adrian Jordán, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1832–1834 Johan Henrik Keckman, sijaiskirkkoherra
1840–1843 Oskar Olof Virzenius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja pitäjänapulaisen virassa
1842 Lars Uno Sjöberg, kappalaisen apulainen
1846–1847 Oskar Olof Virzenius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja pitäjänapulaisen virassa
1853 Fredrik Efraim Hällsten, kirkkoherran apulainen
1853–1859 Johan Edvard Gottleben, kirkkoherran apulainen
1859–1860 Johan Adolf Lindström, kirkkoherran apulainen
1860–1863 Johan Verner Limon, sijaiskirkkoherra
1864–1866 Axel Richard Mauritz Creutlein, sijaiskirkkoherra
1873 Gideon Lilius, välisaarnaaja, kirkkoherran virassa
1873–1874 Gustaf Edvard Sundvall, välisaarnaaja kirkkoherran virassa
1879–1882 Gustaf Manner, vt. kappalainen
1882–1884 Viktor Brusila, vt. kappalainen
1884 Johan Adam Sandroos, vt. kappalainen
1887–1891 Teodor Natanael von Pfaler, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1892–1893 Karl Konstantin Aalto, vt. kappalainen
1899–1900 Alfred Richard Vellroos, vt. kappalainen
1900 Edvard Kajander, kirkkoherran apulainen
1900–1901 Johan Viktor Leppänen, virkavapaa saarnaaja
1901–1902 Sigfrid Selim Sigismund Sirenius, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Kokemäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1790 ja historiakirjat vuodesta 1662. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1629–1906.
Punaiset polttivat seurakunnan pappilan sisällissodan aikana 17.4.1918, jolloin mainitaan tuhoutuneen muun muassa rippikirja vuosilta 1910–1918 sekä "Codex Kumoensis".
Kansallisarkisto on digitoinut Kokemäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Kommentarer