top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kokemäki

Päivitetty: 7. toukok.


Rajakartta: Kokemäki

Kokemäki mainitaan paikkakuntana 1324, jolloin oli jo itsenäinen seurakunta ja pitäjä, jonka Pyhän Maarian vanha puinen kirkko sijaitsi Kokemäenjoen pohjoispuolella. Mainitaan kanunginpitäjänä 1338 ja tavallisena kuninkaanpitäjänä 1352. Uusi kirkko rakennettiin 1786 ja tätä kirkkoa on kutsuttu Kustaa III:n kirkoksi. Kivikirkko laajennettiin ristikirkoksi 1886. Ylistaron kylässä sijainneen hirsisen Pyhän Henrikin saarnahuoneen ympärille rakennettiin kahdeksankulmainen tiilihuone ja tämä kappeli vihittiin käyttöön 18.6.1857. Kokemäen kunta perustettiin 1869 ja muodostettiin kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1977.


Seurakuntaan kuulunut Köyliö perustettiin kappeliksi 1440-kuvulla ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1587. Harjavalta perustettiin rukoushuonekunnaksi, jollaisena mainitaan jo 1392, muodostettiin kappeliksi 1669 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1866.


Muut nimet

Kumo


Kylät

Aakula, Äimälä, Askola, Haistila, Hampula, Harola, Hassala, Herttola, Hintikkala, Huivoo, Hyrkölä, Järilä, Kaarenoja, Kakkulainen, Kankaantaka, Kareksela, Kaukaritsa, Kaurula, Keipilä, Ketola, Kiettare, Kiusala, Kokemäen kartano, Köömilä, Koskenkylä, Krannila, Krootila, Kuittilo, Kukola, Kuoppala, Kuurola, Kyttälä, Laikko, Lempainen, Mattila, Meinikkala, Öykkäri, Paistila, Pälpälä, Pappila, Peipohja, Pelhola, Penttilä, Pirkkinäinen, Pukkala, Pumpala, Purjala, Pyhänkorva, Ronkka, Rudanko, Ruikkala, Ryytsälä, Säpilä, Sonnila, Talonen, Teikari, Tulkkila, Vallila, Viikari, Villiö, Vitikkala, Vuolle (Vuoltee), Ylistaro


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Turun piispalla oli kalastusoikeus Lammaisissa keskiajalla, josta kuningas Maunun kirje 1348. Kokemäen kirkkoherralla oli myöhemmin oikeus kalakymmenyksiin, josta kihlakunnanoikeuden päätös 22.2.1782 ja maaherran päätös 24.9.1807. Birilän kalakymmenyksistä keisarillisen senaatin päätös 6.8.1877. Seurakuntalaisten rakentamisvelvollisuudesta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 6.6.1760. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1668, kunnes virka muutettiin kappalaisen viraksi keisarillisen senaatin päätöksellä 13.12.1866.


Hornborgin ja Wennerströmin Suomen seurakuntien ja papiston matrikkelin (1885) mukaan kirkkoherran virkatalo sijaitsi vastapäätä kirkkoa Kokemäenjoen vastaisella rannalla, josta mainitaan olleen vaikea kulkea kirkolle ja maantielle etenkin syksyisin ja keväisin. Vuonna 1844 rakennettu päärakennus oli kaksikerroksinen ja siinä oli 14 huonetta. Virkatalolla oli peltoa 29 tynnyrinalaa, niittyä hajallaan 14 eri paikassa yhteensä 82 tynnyrinalaa ja metsää 5–18 virstan päässä 410 tynnyrinalaa 15 kapanalaa. Syksyisin kylvö oli 10 tynnyriä ja sato 80 tynnyriä ja keväisin kylvö viisi tynnyriä ja sato 30 tynnyriä. Heinäsato oli 2 400 leiviskää, joilla pidettiin kuutta hevosta, 10 lehmää ja 25 lammasta. Virkatalolla oli neljä torppaa, jotka tekivät vuosittain yhteensä 28 hevospäivää ja 62 jalkapäivää sekä maksoivat 210 markkaa. Virkatalon puhdas tulo oli yhteensä 500 markkaa.


Kappalaisen virkatalo sijaitsi puolentoista virstan päässä kirkosta Kokemäenjoen vastaisella rannalla. Virkatalon kylvö oli syksyisin ja keväisin kolme tai neljä tynnyriä. Virkatalossa pidettiin kahta hevosta, viittä lehmää ja 15 lammasta. Virkatalon puhdas tulo oli vain 50 markkaa.


Kirkkoherran palkka oli edellä mainitun matrikkelin mukaan 1880-luvulla 72 tynnyriä kolmannesjyviä, jotka maksettiin enimmäkseen rukiina, 80 leiviskää voita, 500 markkaa karjakymmenyksiä, 500 markkaa pääsiäisrahaa, 150 markkaa maahanlaskuista, 300 markkaa pienistä saatavista sekä vapaaehtoisesti muutamia juustoja ja leipiä. Kappalaisen palkka oli 84 tynnyriä viljaa. Lukkarin palkka oli 21 tynnyriä viljaa, jotka maksettiin enimmäkseen rukiina. Lukkarilla ei ollut tuolloin virkataloa.


Kirkkoherrat

1550–1558 Olaus Henrici Krampasi

1559–1577 Michael Stephani

1577 Jören

1579–1599 Johannes Michaelis

1600 Johannes Clementis Mentzius

1606 Johannes Canuti

1609–1623 Matthias Sigfridi

1623 Stephanus Henrici

1623–1629 Johannes Clementis

1629–1674 Simon Bartholdi Cardiaster

1730–1757 Nils Tolpo

1758–1776 Gabriel Gottleben

1778–1832 Gustaf Avellan

1834–1860 Fredrik Grönholm

1867–1873 August Lilius


Kappalaiset

1556 Gregorius

1563 Olaus Carpis

1568–1581 Nicolaus Sigfridi

1578–1579 Johannes Michaelis

1583–1587 Matthaeus Martini

1589–1592 Ericus Canuti

1593–1601 Jacobus Henrici

1600–1602 Ericus Michaelis

1605–1626 Simon Johannis

1627–1632 Josephus Matthae

1634–1639 Elias Nicolai

1642–1666 Georgius Erici Culmannus

1674–1689 Simon Michaelis Polviander

1689–1722 Paulus Gustavi Boge

1893–1899 Yrjö Alanen

1900–1908 Iisakki Virtanen

1908–1921 Matti Tienari


Pitäjänapulaiset

1675–1691 Johannes Salander

1691–1732 Simon Pauli Boge

1733–1772 Erik Stjernlund

1774–1791 Matthias Sundvall

1794–1809 Johannes Jakob Elgroth

1810–1824 Karl Johan Hjerpe

1825–1832 Matias Blomberg

1834–1843 Anders Lundén

1847–1880 Adrian Elers, virka lakkautettiin 1866


Ylimääräiset papit

1608 Thomas, ehkä vt. kirkkoherra

1615 Matthias, ehkä kappalaisen apulainen

1632–1634 Canutus Johannis, kirkkoherran apulainen

1656 Jacobys Kilovius, kappalaisen apulainen

1662–1667 Gustavus Pauli Boge, kirkkoherran apulainen

1670 Paulus Johannis Boge, kappalaisen sijainen

1675 Johannes Matthiae Salander, ehkä kappalaisen apulainen

1687–1689 Paulus Gustavi Boge, kirkoherran apulainen ja sijainen

1703–1706 Johannes Simonis Polviander, kirkkoherran apulainen

1708 Mattias Georgii Riman, kirkkoherran apulainen

1729–1732 Johan Polviander, armovuodensaarnaaja

1748–1749 Johan Homeen, kirkkoherran apulainen

1754–1767 Anders Lagerbom, kirkkoherran apulainen

1760–1774 Matthias Sundvall, papiston apulainen

1774 Anders Johan Mennander, vt. pitäjän apulainen

1775–1784 Isak Nordlund, kirkkoherran apulainen

1793–1799 Mikael Birckelin, kirkkoherran apulainen

1793 Markus Tallgrén, kirkkoherran apulainen

1806–1810 Karl Johan Hjerpe, kirkkoherran apulainen

1812–1817 Fredrik Grönholm, kirkkoherran apulainen

1817–1822 Johan Henrik Hjulberg, kirkkoherran apulainen

1822–1833 Gustaf Adrian Jordán, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1832–1834 Johan Henrik Keckman, sijaiskirkkoherra

1840–1843 Oskar Olof Virzenius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja pitäjänapulaisen virassa

1842 Lars Uno Sjöberg, kappalaisen apulainen

1846–1847 Oskar Olof Virzenius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja pitäjänapulaisen virassa

1853 Fredrik Efraim Hällsten, kirkkoherran apulainen

1853–1859 Johan Edvard Gottleben, kirkkoherran apulainen

1859–1860 Johan Adolf Lindström, kirkkoherran apulainen

1860–1863 Johan Verner Limon, sijaiskirkkoherra

1864–1866 Axel Richard Mauritz Creutlein, sijaiskirkkoherra

1873 Gideon Lilius, välisaarnaaja, kirkkoherran virassa

1873–1874 Gustaf Edvard Sundvall, välisaarnaaja kirkkoherran virassa

1879–1882 Gustaf Manner, vt. kappalainen

1882–1884 Viktor Brusila, vt. kappalainen

1884 Johan Adam Sandroos, vt. kappalainen

1887–1891 Teodor Natanael von Pfaler, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1892–1893 Karl Konstantin Aalto, vt. kappalainen

1899–1900 Alfred Richard Vellroos, vt. kappalainen

1900 Edvard Kajander, kirkkoherran apulainen

1900–1901 Johan Viktor Leppänen, virkavapaa saarnaaja

1901–1902 Sigfrid Selim Sigismund Sirenius, armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Kokemäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1790 ja historiakirjat vuodesta 1662. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1629–1906.


Punaiset polttivat seurakunnan pappilan sisällissodan aikana 17.4.1918, jolloin mainitaan tuhoutuneen muun muassa rippikirja vuosilta 1910–1918 sekä niin kutsuttu "Codex Kumoensis".


Kansallisarkisto on digitoinut Kokemäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

24 katselukertaa

コメント


Hae

bottom of page