Search this site

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1330. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan olisi aikanaan erotettu Uskelan emäseurakunnasta. Naantalin luostarille myönnettiin patronattioikeus seurakunnassa 1441, sen mainitaan olleen "pas oratus regalis" eli kuninkaallinen vielä 1730. Seurakunta muutettiin konsistoriaaliseksi 1740, jolloin kuningas määräsi tuomiokapitulin antamaan valtakirjen sille, joka vaalissa oli saanut eniten ääniä. Perniön kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Seurakuntaan kuuluneista Finby eli Särkisalo perustettiin kappeliksi 1760 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Ylikulman rukoushuonekunta perustettiin 1915 ja Alakulman 1916. Seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi Uskelasta Teijo, Villnäs ja Grabbenböle 1759, joista myöhemmin muodostettiin Teijon tehdasseurakunta. Seurakuntaan siirrettiin kuuluvaksi Kemiöstä Träskbölen tila Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.8.1896. Perniön rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 8.2.1905. Muut nimet Bjärnå Maakirjakylät Aaljoki, Aimontapoo, Aitlahti, Alaspää, Alimälkkilä, Anjala, Arpalahti, Asteljoki, Boböle (Puopyöli), Bondböle (Puontila), Bondtykö, Breitsböle (Preitti), Broända (Provani), Ekkulla (Eikkula), Ervasböle (Ervasto), Ervelä, Foudila (Foula), Germundsvedja, Haarla, Haaroinen, Heikkilä, Hinkkaböle (Hinkkala), Hirvilahti, Huhti Hämeenkylä, Isokuusto, Isopakapyöli, Juvela, Kakola, Kaukonböle, Kestriikki, Kieronperä, Kirakka, Kirjakkala, Kivelä, Knaapila, Koivisto, Kokkila, Kontola, Korttila, Korvieri, Koskis, Kollarla, Kovamäki, Krootila, Kuhminen, Kumjonpää, Kuusto, Kyynämäki, Kyynärä, Laiterla, Lapparla, Lappnäs (Lappi), Lassinböle, Latokartano, Laukka, Lehtiniittu, Lemunkartano, Liide (Liiri), Lintilä, Lupaja, Långvik (Lanviiki), Löfböle (Leipyöli), Makarla, Merihuhti, Metsäkylä, Metsänoja, Mussaari, Mutais, Mäkisauru, Mälkilä, Nokoinen, Nurkkila, Osala, Paarskylä, Pappila, Penttilä, Pettälä, Pohjakylä, Pohjankartano, Pyhäjoki, Pääris, Saari, Skoila, Sormijärvi, Soukkaböle, Strömma, Suksenböle, Suomenkylä, Suomenniitty, Talonpojanteijo, Teijo, Tilkkala, Torkila, Träskböle (Järvenkylä), Tuohittu, Verkangas (Vakuri), Viipurinkartano, Vihiniemi, Vähäkuusto, Vähälappi, Vähäpakanpyöli, Väärlä, Ylönkylä, Överbygård (Yliskylä), Öyrilä Naapuriseurakunnat Angelniemi , Särkisalo , Halikko , Kemiö , Kisko , Koskenkylä, Muurla , Tenhola , Uskela , Kirjakkala , Teijo , Yliskylä Papisto Seurakunnassa oli kaksi emäseurakunnan kappalaista vuodesta 1675. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1659 kunnes virka lakkautettiin 26.4.1860. Samalla määrättiin emäseurakunnan kappalainen sijoitettavaksi Finbyhyn, jossa pitäjänapulainen oli aiemmin asunut. Kappalainen määrättiin asetettavaksi Finbyhyn keisarin käskykirjeellä 22.12.1864, jolloin kolmen kappalaisen palkkaus ja virkavelvollisuudet järjestettiin. Kirkkoherran karja- ja voikymmenyksistä maaherran päätöksessä 14.9.1757. Kirkkoherrat 1409 Oluff Munch 1512 Jöns Olavi 1551–1557 Matthias Henrici 1560–1570 Nicolaus M. 1581 Johannes Grind(en) 1593 Simon Erici 1614 Joseph Henrich Caskas 1645 Henricus Canuti Sylvast 1662 Gabriel Georgii Thauvonius 1685 Jakob Lund 1698–1614 Gabriel Salonius 1722–1729 Gabriel Salonius 1730–1739 Matthias Elg 1740–1750 Jacob Frosterus 1751–1799 Andreas Gadolin 1803–1831 Gustaf Rancken 1833–1851 Karl August Hjorth 1852–1872 Anders Magnus Bäckman 1875–1893 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall 1896–1902 Berndt Gustaf Lindell 1905–1925 Karl Anders Troberg 1927–1932 Kaarlo Edvard Kilpeläinen 1932–1939 Emil Eligius Erkkilä (Eriksson ) 1941–1948 Veli Abiel Heikinheimo 1. kappalaiset 1581 Mathias Olavi 1593 Mathias Olavi 1614 Henricus Georgj 1617 Jacobus Jacobi 1627 Henricus Canuti 1642 Henricus Matthiæ Bock, vt. kappalainen 1696–1735 Anders Amberg , isonvihan aikana Ruotsissa 1735–1743 Petrus Masalinus 1744–1745 Matias Ahlman 1745–1767 Karl Gustaf Leistenius 1769–1785 Henrik Reilin 1789–1796 Johan Sevonius 1798–1812 Gustaf Lindevall 1817–1854 Jakob Johan Achrén 1856–1868 Magnus Edvard Sevón 1870–1877 Edvard Vilhelm Lybeck 1878–1888 Berndt Gustaf Lindell 1889–1898 Nikolai Blom 1898 Erik Eligius Erkkilä (Eriksson) 1933–1947 Atte Jalmari Vehanen 1948–1968 Reino Vilhlem Rytilä 2. kappalaiset 1734–1768 Isaacus Isaaci Ullnerus 1768–1778 Eric Johan Blom 1778–1808 Johan Nummelin 1810–1815 Johan Söderberg 1817–1842 Mikael Hellsten 1847–1852 Klas Adolf Karsten 1851–1854 Gabriel Nestén 1856–1879 Peter Adolf Wasz 1882–1887 Johan Fredrik Silvander 1888–1900 Frans Edvard Silvander 1901–1908 Heikki Abraham Autero 1908 Kaarlo Edvard Kilpeläinen 1913–1915 Kaarlo Edvard Kilpeläinen 1915–1937 Kaarlo Johannes Kustaa Salokas (Silvander) 1939–1946 Timo Mikael Salokas Pitäjänapulaiset 1716–1723 Johannes Catelius 1723–1728 Arvid Gebhardt 1728–1732 Anders Ahlgren 1734–1744 Matias Ahlman 1744–1754 Matias Manelius 1755–1780 Jacb Johan Bastman 1781–1797 Gustaf Lindevall 1797–1799 Karl Henrik Forsman 1798–1809 Johan Söderberg 1810–1820 Johan Strandell 1820–1848 Matias Waldstedt 1848–1859 Immanuel Smedberg , virka lakkautettiin 1860 Ylimääräiset papit 1732–1735 Jonas Aurenius , apulaispappi 1740– Anders Elg , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1774– Gustaf Lindevall , kirkkoherran apulainen 1790– Johan Söderberg , kappalaisen apulainen 1790–1791 Anders Cederlund , kirkkoherran apulainen 1794– Mikael Hammar , kappalaisen apulainen 1797–1803 Karl Henrik Forssman , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherran apulainen 1805–1806 Matias Churberg , kappalaisen apulainen 1806–1809 Mikal Hammar , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1809–1811 Berndt Johan Floor , kirkkoherran apulainen 1809–1811 Josef Pahlman , välisaarnaaja 1812–1814 Karl Granström , kirkkoherran apulainen 1820 Karl Granström , kirkkoherran apulainen 1812–1818 Matias Valdstedt , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1813–1820 Engelbrekt Rancken , kirkkoherran apulainen 1820–1824 Johan Fredik Vallin , kirkkoherran apulainen 1824–1828 Tomas Lundell , kirkkoherran apulainen 1828–1833 Fredrik Vilhelm Rancken , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1831–1832 Karl Fredrik Riedell , kappalaisen apulainen 1832–1834 Johan Jakob Stenberg , kappalaisen apulainen 1837–1839 Josef Ernvall , kappalaisen apulainen 1840–1843 Johan Ambrosius Hedenberg , kappalaisen apulainen 1842–1844 Karl Fredrik Rothström , kirkkoherran apulainen 1842–1844 Elias Malakias Rosengren , vt. kappalainen 1845–1848 Gustaf Adolf Hornborg , kappalaisen apulainen 1848–1850 Vilhelm Ahlroth , kappalaisen apulainen 1850–1851 Karl Johan Lindholm , kappalaisen apulainen 1851–1852 Tobias Petterson , sijaiskirkkoherra 1851–1856 Johan Gabriel Höllberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1853–1854 Gustaf Jansson , kirkkoherran apulainen 1854–1856 Johan Adolf Colérus , kirkkoherran apulainen 1855 Johan Ludvig Favorin , vt. kappalainen 1856–1857 Erik Rautell , kirkkoherran apulainen 1859–1861 Johan Fredrik Reinholm , kirkkoherran apulainen 1861–1869 Anders Alexander Hartzell , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Kaarlo Julius Kalpa , vt. kappalainen 1903–1904 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, armovuodensaarnaaja 1901–1905 Erik Eligius Erkkilä (Eriksson) , vt. kirkkoherra 1908 Erik Eligius Erkkilä (Eriksson) , vt. kirkkoherra Arkisto Perniön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1729, tilikirjat vuodesta 1644 ja historiakirjat vuodesta 1687. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1409–1933. Kansallisarkisto on digitoinut Perniön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin itsenäiseksi seurakunnaksi nähtävästi 1250-luvulla ja mainitaan myöhemmin Porvoon emäseurakunnan kappelina ainakin 1340–1359. Muodostettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1362, jolloin seurakunta oli oman kirkkoherran hoidettavana. Tästä huolimatta seurakunta mainitaan Porvoon kappelina vielä 1369–1399. Seurakunta oli Lammin seurakunnan asemesta Porvoon piispan anneksina 1812–1867, mihin liittyen annettiin keisarin käskykirjeet 9.3.1810 ja 10.1.1865. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Pernajan kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Loviisan kaupunkiin 2010. Seurakunnan Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin luultavasti 1400-luvun loppupuolella. Seurakunnan pappila paloi 1562 ja 1708. Kirkon omaisuutta ryöstettiin 1713. Kirkon kellokastari rakennettiin 1563. Suomalainen kirkko rakennettiin 1689, myytiin tuomikapitulin 27.10.1841 antamalla luvalla 18.12.1841 ja purettiin pian tämän jälkeen. Seurakunnassa oli pedagogio eli oppilaitos 1675–1876 ja lastenkoulu asetettin Tervikin kartanoon 1763. Seurakuntaan kuuluneista kappeleista Pyhtää erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1413, Lapinjärvi 1575 ja Myrskylä 1636. Loviisa muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1748 ja erotettiin lopulta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864. Liljendal perustettiin kappeliksi 1791 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917. Seurakuntaan lienee kuulunut myös Mertilahden kappeli, joka mainitaan 1500-luvulla. Seurakuntaan kuului vielä 1900-luvun alussa myös kreivi Lorentz Creutzin perustaman ruukin ympärille syntynyt Forsbyn eli Koskenkylän tehdasseurakunta, jolla oli oma saarnaaja vuosina 1691–1826 sekä oma kirkko, joka kuitenkin purettiin käyttämättömänä 1862. Muut nimet Perna, Pernå Maakirjakylät Antby (Antinkylä), Baggböle, Baggnäs, Bergby, Blybergs, Böle, Degerby, Edö, Erlandsböle, Fantsnäs, Fasarby, Forsby (Koskenkylä), Gammelby, Garpgård, Gerby, Gislarböle, Gislom, Gregböle, Haddom, Hardom, Hommansby, Horslök, Härkäpää (Härpe), Idlaks, Isnäs, Kabböle, Kejvsalö (Keipsalo), Kuggom, Malmgård (Kuuskoski), Kyrkoby, Kärpe (Kärppä), Köpbacka, Labby, Lovisa, Malmsby, Mästlaks, Näse, Pitkäpää, Prestgård, Påvalsby (Paavalinkylä), Pålböle, Påsalö, Rabbas (Killingö), Rike, Räfsby (Haravankylä), Rösund, Sandvik, Sarvlax (Sarvilahti), Sarvsalö (Sarvisalo), Sjögård, Skinnarby, Sundarö, Särkilaks, Tavastby, Tervike, Tetom, Thorsby, Tjusterby, Wester Forsby, Willmansgård, Wåtskär, Åttrans, Öster Forsby Naapuriseurakunnat Forsby , Lapinjärvi , Liljendal , Loviisa , Myrskylä , Porvoo , Ruotsinpyhtää Papisto Seurakunnassa oli yksi kappalainen 1566–1619, kaksi kappalaista 1619–1719 ja uudelleen yksi vuodesta 1791 alkaen. Toinen kappalainen siirrettiin Liljendaliin 1794. Ingas- eli Helgas-niminen vanha kappalaisen virkatalo olisi Keisarillisen senaatin päätöksen 26.6.1852 mukaan tullut vaihtaa Pitkäpään kylän Jordas-nimiseen tilaan, mutta vanha virkatalo vaihdettiinkin Nallas-nimiseen tilaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.4.1853. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 15.2.1872. Kirkkoherrat 1362 Anders af Perna 1369–1381 Johan Ambjörnson Gram 1442 Laurentius Skötta (Skytte?) 1497 Cyprianus Andreae 1510–1537 Bertill 1537– Eskil Bertillsson 1550–1579 Andreas Laurentii Teyth 1586–1579 Johan Canuti Teet 1592–1619 Michael Andreae Brynthe 1618–1632 Johannes Martini Teet 1633–1640 Axel Simonsson Borgstadius 1642–1681 Zacharias Johannis Stachaeus 1681–1738 Petrus Serlachius 1740–1756 Johan Haberman 1758–1770 Benedikt Krook 1773–1785 Peter Bergh 1785–1807 Jakob Skogman 1812–1818 Magnus Jakob Alopaeus , Porvoon piispa 1819–1820 Zakarias Cygnaeus , nuorempi, Porvoon piispa 1821–1837 Johan Molander , Porvoon piispa 1838–1864 Karl Gustaf Ottelin , Porvoon piispa 1867–1881 Otto Ferdinand Hofdahl 1883–1892 Gustaf Roselius 1894–1915 Hilarius Albin Ferdinand Mikander 1918– Herman Henrik Snellman Ensimmäiset kappalaiset 1566 Petrus Johannis 1584 Hans 1593 Johannes Laurenti 1615 Johannes Martini Teet 1617–1623 Hieronymus Johannis 1634–1641 Henrik 1642–1678 Johan Nicolai Collinus 1680–1696 Erik Hoffman 1696–1726 Justus (Justinus, Jobst) Totilius 1727–1754 Anders Hypping (Hipping) 1755–1782 Peter Hipping 1783–1788 Henrik Hipping 1790–1819 David Hipping 1822–1827 Gustaf Ruuth 1830–1851 Johan Björkström 1854–1857 Fredrik Lindberg 1860–1883 Gustaf Roselius 1885–1902 Otto Gabriel Gardberg 1904–1927 Johan Emanuel Tuomala Toiset kappalaiset 1619–1646 Matthias 1652–1678 Nicolaus Olai Sylvius 1679–1693 Henrik Martini (Skägg?) 1694–1712 Samuel Alvenius 1712–1741 Henrik Georgii Weckman 1742–1775 Johan Forsskåhl 1776–1791 Erik Johan Lönroth Ylimääräiset papit 1796–1802 Johan Åström , kirkkoherran apulainen 1802–1804 Fredrik Ferdinand Sirelius , kirkkoherran apulainen 1804–1812 Gustaf Serenius , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1810–1811 David Hipping (nuor.), kappalaisen apulainen 1812 Anders Johan Hipping , kappalaisen apulainen 1812–1824 Abraham Mollerus , sijaiskirkkoherra 1815–1818 Gustaf Ruuth , kappalaisen apulainen 1818–1821 Gustaf Gräsbeck , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1824–1838 Karl Henrik Relander , sijaiskirkkoherra 1826–1830 Karl Anders Gestrin , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1838–1839 David Sirelius , sijaiskirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen 1838–1867 Gustaf Roselius , sijaiskirkkoherra 1839–1846 Anton Fredrik Öhman , kappalaisen sijainen 1841–1842 Johan Granholm , sijaiskirkkoherran apulainen 1842–1854 Fredrik Lindberg , sijaiskirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1848–1851 Israel Holmström , sijaiskirkkoherran apulainen 1851–1868 Otto Gabriel Gardberg , sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen, välisaarnaaja 1858–1859 Akilles Sirén , sijaiskirkkoherran apulainen 1877–1878 Isak Artur Blom , kirkkoherran apulainen 1878–1880 Georg Gotthard Grönberg , kirkkoherran apulainen 1880–1882 Henrik Johan Helin , kirkkoherran apulainen 1882–1885 Otto Gabriel Gardberg , sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen, välisaarnaaja 1886–1887 Berndt Robert Henriksson , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Knut Axel Palmroth , kirkkoherran apulainen 1889–1894 Karl August Åberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1892 Anders Kristofer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Arvid Volter Ferdinand Utter , vt. kirkkoherra 1915– Thure af Björksted, armovuodensaarnaaja Arkisto Pernajan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1743, tilikirjat vuodesta 1643 ja historiakirjat vuodesta 1650. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1643–1910. Kansallisarkisto on digitoinut Pernajan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kokkolan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi, kun Perhon kylän asukkaat päättivät rakentaa oman kirkkorakennuksen Jängänharjulle ja saivat tekemälleen sopimukselle saarnaajan palkasta kuninkaan vahvistuksen 14.11.1780. Seurakunnan ensimmäinen kirkkorakennus valmistui 1782 ja sen ensimmäinen saarnaaja asetettiin kuninkaan päätöksellä 15.8.1783. Siirrettiin kappeliseurakuntana kuuluvaksi Vetelin emäseurakuntaan keisarin käskykirjeellä 19.9.1865. Erotettiin Vetelistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 21.4.1879 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1885. Salamajärvi siirrettiin kuuluvaksi seurakuntaan Kivijärven itsenäisen kirkkoherrakunnan perustamisen myötä 1904. Perhon kunta perustettiin 1868. Maakirjakylät Perho, Salamajärvi Naapuriseurakunnat Alajärvi , Alaveteli , Halsua , Karstula , Kinnula , Kivijärvi , Kyyjärvi , Lestijärvi , Veteli , Vimpeli Papisto Sopimus saarnaajan palkasta tehtiin 1780 ja se sai kuninkaan vahvistuksen 14.11.1780. Kappalaisen palkasta keisarin käskykirjeet 19.9.1865 ja 17.5.1866. Kirkkoherran virkatalosta keisarin käskykirjeet 11.10.1889 ja 11.11.1890. Kirkkoherrat 1885–1891 Albert Ferdinant Leidenius 1892–1899 Akseli Edvard Ekroth 1900–1905 Henrik Fablan Kärki 1906–1912 Emil Oskar Ojala 1913–1927 Abel Raunio 1927–1937 Kaarle Sarvela 1937–1946 Lauri Kujanpää 1947–1953 Veikko Kumpulainen Kappalaiset 1867–1868 Adolf Vegelius 1872–1874 Johan Peter Silcke , virka lakkautettiin Saarnaajat 1783–1785 Jakob Chydenius 1787–1792 Gabriel Borg 1794–1800 Samuel Reinhold Chydenius 1801–1806 Isak Hedberg 1807–1808 Elias Jeremias Fonselius 1811–1823 Tomas Calén 1824–1853 Jakob Perander 1855–1865 Emanuel Snellman , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1800–1801 Gabriel Bergenström , välisaarnaaja 1808–1811 Matias Woldstedt , vt. saarnaaja 1823–1824 Gabriel Sarlin , vt. saarnaaja 1824–1830 Johan Fredrik Rostedt , pitäjänapulaisen sijainen 1841–1842 Henrik Schwartzberg , saarnaajan apulainen 1842–1843 Johan Fredrik Reinius , saarnaajan apulainen 1843–1844 Karl Fredrik Staudinger , saarnaajan apulainen 1844–1846 Karl Ferdinand Pfaler , saarnaajan apulainen 1847–1848 Karl Fredrik Öller , saarnaajan apulainen 1848–1849 Karl Fabian Springert , saarnaajan apulainen 1849–1851 Knut Emil Sonck , saarnaajan apulainen 1851–1855 Elias Lilius , saarnaajan apulainen, armovuodensaarnaaja 1865–1866 Johan Heininen , vt. saarnaaja 1867–1869 Otto Edvard Härmälä , vt. kappalaisen apulainen 1869–1870 Karl Johan Idman , vt. kappalainen 1870–1872 Haniel Östring , vt. kappalainen 1874–1875 Eugen Nyholm , vt. kappalainen 1875–1878 Emanuel Törmälä , vt. kappalainen 1878–1879 Erik Gustaf Hasselgren , vt. kappalainen 1879–1881 Peter Anton Carlstedt , vt. kappalainen 1881–1883 Justinus Hauvonen , vt. kappalainen 1883–1885 Oskar Sakarias Holmström , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1891–1892 Akseli Edvard Ekroth , vt. kirkkoherra 1899 Frans Oskar Lampola , vt. kirkkoherra 1899–1900 Aleksanteri Kulla , vt. kirkkoherra 1899–1900 Emil Oskar Ojala , vt. kirkkoherra 1900 Isak Elenius , vt. kirkkoherra 1900 Henrik Vilhelm Lindgren , vt. kirkkoherra 1905 Aleksanteri Kulla , vt. kirkkoherra 1905 Anders Theodor Vinter , vt. kirkkoherra Arkisto Perhon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1784, tilikirjat vuodesta 1807 ja historiakirjat vuodesta 1784. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1782–1905. Kansallisarkisto on digitoinut Perhon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodostettiin Sodankylän emäseurakunnan itäosista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.11.1916, jolloin seurakunta määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Senaatin kirkollisasiaintoimikunta oli valmistellut perustamista jo 1913. Kirkon rakentamiseen myönnettiin 300 000 markkaa valtionvaroja eduskunnan päätöksellä. 27.4.1927. Seurakuntaan määrättiin liitettäväksi Savukosken seurakunta valtioneuvoston päätöksellä 4.12.1930 ja liittäminen tapahtui 1931. Seurakuntaan on kuulunut myös vuonna 1857 perustettu Alaperän rukoushuone. Pelkosenniemen kunta perustettiin 1916. Maakirjakylät Aapajärvi, Alaperä, Pyhäjärvi Naapuriseurakunnat Kemijärvi , Kuolajärvi , Savukoski , Sodankylä Papisto Kirkkoherran palkkaamiseen myönnettiin varat Keisarillisen senaatin esityksestä Venäjän ministerineuvoston päätöksellä 1.5.1917 alkaen. Kirkonkokous hyväksyi seurakunnan lukkari-urkurin palkkausjärjestelyn 3.6.1923 ja maaherra vahvisti kirkonkokouksen päätöksen 26.9.1924. Ylimääräiset papit 1917–1918 Uuno Ilmari Hietalahti, kirkkoherran välivuoden saarnaaja, Sodankylän vt. kirkkoherra Arkisto Pelkosenniemen seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1917. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1200-luvulla. Seurakunnan alueelle perustettiin Pietarsaaren kaupunki 1652, kun kuningatar Kristiina oli lahjoittanut Pietarsaaren pitäjän kreivi Jakob de la Gardielle ja antanut luvan kaupungin perustamiselle. Kreivin leski Ebba Brahe antoi kaupungille miesvainajansa mukaan nimen Jakobstad. Kaupunki sai privilegionsa 1660, sen kirkko rakennettiin 1691 ja kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Pietarsaaren maalaiskunnan nimi muutettiin Pedersöreksi 1989. Seurakuntaan kuuluneista Kokkola perustettiin jo katolisella ajalla ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1467. Kruunupyy ja Uusikaarlepyy molemmat erotettiin 1607. Lappajärvi perustettiin kappeliksi 1637 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1786. Ähtävä perustettiin saarnahuonekunnaksi 1732, muodostettiin kappeliksi 1736 ja erotettiin 1865. Purmo perustettiin kappeliksi 1771 ja erotettiin 1867. Luoto perustettiin kappeliksi 1787 ja erotettiin 1863. Lepplaxin rukoushuonekunta perustettiin 1906 ja Kållbyn 1921. Muut nimet Pedersö, Pietarsaaren maaseurakunta Maakirjakylät Bennäs, Edsevö, Forsby, Hästbacka, Karby, Katternö, Kyrkoby, Kållby, Larsmo, Lepplax, Lövö, Sundby, Terjärv, Vestersund, Östensö, Överlappfors Naapuriseurakunnat Kruunupyy , Luoto , Pietarsaari , Purmo , Ähtävä , Uusikaarlepyy Papisto Kirkkoherrat 1431 Hans Pedersson 1533 Jakob Blom 1538 Jöns Fordell ? Nicolaus 1543–1569 Henricus Nicolai 1569–1600 Ericus Johannis Tenalensis 1600–1621 Canutus Henrici 1622–1636 Magnus Mathæi Gammal 1636–1650 Ericus Matthiæ Bothniensis (Fortelius) 1650–1653 Sveno Laurentii Vigelius 1654–1655 Carolus Canuti Westzynthius 1656–1660 Elias Marci Hamnius 1662–1692 Laurentius Johannis Preutz (Prytz) 1692–1714 Johannes Georgii Gezelius 1714–1718 Petrus Tigerstedt 1719–1729 Ericus Fant 1729–1752 Anders Degerman 1753–1753 Jakob Wikar 1754–1784 Gabriel Aspegren 1788–1812 Erik Brunnius 1816–1823 Jakob Chydenius 1825–1859 Johan Höckert 1861–1867 Henrik Heikel 1869–1805 Viktor Lars Helander 1907– Adolf Julius Lindberg Kappalaiset 1558–1580 Johannes Henrici Fordell 1585–1607 Jacobus Sigfridi Borgoensis 1607–1628 Isaacus Erici Sursill 1628–1651 Ericus Isaaci Sursill 1652–1680 Johannes Henrici Tavast 1680–1694 Jacobus Caroli Westzynthius 1695–1712 Johannes Wendelius 1713–1734 Elias Teliin 1735–1755 Gustavus Benedicti Granroth 1756–1765 Anders Bange 1766–1784 Anders Carling 1787–1816 Jakob Chydenius 1817–1836 Gabriel Ahlbäck 1838–1842 Lars Schalin 1842–1851 Henrik Moliis 1852–1865 Anders Gustaf Cajanus 1865–1870 Isak Otto Appelberg 1870–1876 Henrik August Moliis 1876–1880 Petter Edvard Ervast 1880–1888 Matias Sandström 1888–1895 Henrik Eliel Vegelius 1896– Johannes Arvonen Kappalaiset, toinen sarja 1581–1583 Ericus Johannis Tenalensis 1593–1600 Canutus Henrici 1601–1613 Magnus Matthiae Gammal 1623– Carolus Canuti Westsynthius 1655–1670 Petrus Olai Lundinus 1671–1684 Josephus Mathesius 1685–1695 Hans Preutz 1695–1695 Johannes Rivelius 1696–1719 Ericus Fant 1725–1737 Laurentius Gallenius 1738–1753 Zacharias Michaelis Dahl 1755–1756 Mikael Lithovius 1757–1783 Gabriel Hollmudd 1787–1830 Lars Mathesius 1831–1850 Erik Johan Chydenius 1854–1868 Olof Henrik Helander 1871–1876 Karl Nauklér 1880–1884 Gideon Lilius 1885–1892 Vilhelm Ingman 1893–1902 Yrjö Julius August Ask 1904–1907 Adolf Julius Lindberg , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset ja pedagogit 1654 Jacobus Junnelius Uhloens ? Carolus Scholberg –1690 Jonas Littorenius 1690–1691 Samuel Julenius 1691–1698 Mathias Meylund 1698–1713 Benedictus Cederberg 1713–1722 Matthias Hellenius 1722–1725 Laurenius Gallenius 1725–1735 Johannes Benedicti Cederberg 1736–1756 Anders Bange 1758–1794 Lars Gallenius 1797–1815 Gabriel Ahlbäck 1816–1818 Eric Johan Chydenius 1818–1821 Johan Fredric Grottelin 1822–1824 Nils Petter Cajander 1824–1830 Nils Henric Chydenius Ylimääräiset papit 1725–1733 Johan Ulsing , kirkkoherran apulainen 1730–1735 Abraham Archrenius , kirkkoherran apulainen 1737 Gustaf Pelander kappalaisen viran armovuosisaarnaaja 1740–1755 Mikael Lithovius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1754–1762 Johan Kuhlberg, kirkkoherran apulainen 1763–1768 Kristfrid Ganander , kappalaisen apulainen 1757–1770 Abraham Aspegren , kirkkoherran apulainen –1768 Simon Achrenius , kirkkoherran apulainen 1770– Gabriel Aspegren , kirkkoherran apulainen, kirkkoherra 1781–1782 Henrik Adrian Rislachius , kirkkoherranapulainen 1782–1792 Johan Moliis , kirkkoherran apulainen 1794–1802 Fredrik Jurvelius , kirkkoherran apulainen 1801–1806 Johan Sarelius , kirkkoherran apulainen 1807–1817 Abraham Hellström , kirkkoherran apulainen 1814–1818 Johan Fredrik Grottelin , välisaarnaaja, apupappi 1821–1852 Jakob Johan Richtman , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1836–1838 Gustaf Johansson , armovuodensaarnaaja 1852–1861 Elias Fredrik Alcenius , kirkkoherran apulainen, sijais–kkh. 1864–1865 Johan Heininen , kirkkoherran apulainen 1868–1869 Haniel Östring , armovuodensaarnaaja 1885–1896 Johannes Arvonen , kirkkoherran apulainen 1895–1897 Erik Gabriel Ljufström , vt. 1. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1897–1898 Edvard Kajander , kirkkoherran apulainen 1898–1900 Johan Engelbert Kallio , kirkkoherran apulainen 1900–02 Aleksander Kulla , kirkkoherran apulainen 1902 Frans Emil Lehto , kirkkoherran apulainen 1902–1904 Alexander Kulla , kirkkoherran apulainen 1904 Iisakki Vihtori Talvitie , vt. 2 kappalainen, kirkkoherran apulainen 1827–1831 Karl Henrik Fonselius , kappalainen, apupappi, välisaarnaaja 1848–1854 Emanuel Snellman , 2 kappalainenap., vt. kappalainen 1851–1852 Peter Alexander Polviander , vt. 1 kappalainen 1876–1880 Fredrik Nordgren , vt. 2 kappalainen 1884–1885 Ivar Rudolf Forsman , vt. 2 kappalainen 1895 Johan Erkki Kovero , vt. 1 kappalainen 1906–1907 Frans Jalmari Vesenterä, välisaarnaaja Arkisto Pedersören seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1693, tilikirjat vuodesta 1785 ja historiakirjat vuodesta 1751. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1862–1880. Kansallisarkisto on digitoinut Pedersören seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Ikaalisten emäseurakunnan saarnahuonekunta, jossa emäseurakunnan pitäjänapulainen asui vuodesta 1800. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1841. Erotettiin Ikaalisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 23.1.1860. Seurakunnasta liitettiin Kankarin, Kihniön ja Nerkoon kylät sekä Linnan kylän Vahtilan ja Koskelan tilat perustettuun Kihniön kirkkoherrakuntaan 1910. Parkanon kunta perustettiin 1867, muodostettiin kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1977. Maakirjakylät Alaskylä, Aurejärvi, Heittola, Kuivasjärvi, Lapinneva, Linnankylä, Majajärvi, Miettinen, Nerko, Niinineva, Parkano, Raivaluoma, Raivola, Riitiala, Sarkinneva, Suurimaa, Sydänmaa, Tervaniemi, Vahojärvi, Vuorijärvi Naapuriseurakunnat Ikaalinen , Jalasjärvi , Jämijärvi , Kankaanpää , Karvia , Kihniö , Kuru , Peräseinäjoki Papisto Kirkkoherran palkasta määrättiin keisarin käskykirjeessä 23.1.1860. Kirkkoherrat 1868–1880 Nils Jakob Juselius 1883–1912 Gustaf Afred Lönnmark 1914–1939 Frans Vihtori Tommila 1941–1959 Yrjö Harald Julius Koivukoski (Blom) Viralliset apulaiset 1928–1929 Antti Rantamaa 1929–1930 Kaarle Ensio Johannes Porio (Borg) 1930–1932 Lauri Johannes Kujanpää 1930–1933 Viktor Armas Aavikko 1932 Valto Sakari Opas 1934–1935 Lauri Johannes Kujanpää 1935–1936 Valto Sakari Opas 1936–1940 Veikko V. Varila, vt. kirkkoherra 1939–1946 Veikko August Mattila 1945–1946 Aate Augusti Numminen 1950–1956 Aate Augusti Numminen Kappalaiset 1853–1868 Nils Jakob Juselius , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1780–1828 Karl Fredrik Hällsten 1830–1850 Johan Fredrik Rostedt , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1804–1813 Fredrik Efraim Bergroth , pitäjänapulaisen sijainen 1813–1824 Isak Efraim Hällsten , pitäjänapulaisen sijainen 1842–1844 Gustaf Adolf Hornborg , apulainen 1844–1846 Efraim Adrian Mandellöf , pitäjänapulaisen sijainen 1846–1848 Karl Isak Riddenborg , pitäjänapulaisen sijainen 1848–1849 Gustaf Adolf Hornborg , sijainen 1849–1853 Nils Jakob Juselius , pitäjänapulaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1873 Jakob Juselius , kirkkoherran apulainen 1875–1883 Johan Saladin Ticklén , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1902 Ernst Wilhelm Elovaara , kirkkoherran apulainen 1902–1906 Ernst Wilhelm Elovaara , seurakunnan palkkaama apupappi 1906–1908 Frans Vihtori Tommila , apupappi 1908– Väinö Saurio, apupappi 1908 Johan Väinö Kustaa Vahervuori , apupappi 1940–1941 Reino Vihtori Rytilä, vt. kirkkoherra Arkisto Parkanon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1807, tilikirjat vuodesta 1808 ja historiakirjat vuodesta 1807. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1799–1928. Kansallisarkisto on digitoinut Parkanon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Limingan emäseurakunnasta itsenäiseksi Oulujärven seurakunnaksi 1559. Liitettiin kuitenkin uudelleen Liminkaan noin 1581, kun venäläiset olivat ryöstäneet pitäjän, polttaneet Manaman saarella sijainneen kirkon ja murhanneet papin. Kutsuttiin alkuaan Oulun erämaaksi ja 1600-luvun alussa Kajaanin pitäjäksi. Perustettiin uudelleen itsenäisenä kirkkoherrakuntana, kun 12.2.1599 seurakuntaan määrättiin uusi kirkkoherra. Kirkkoherran palkaksi määrättiin 24 tynnyriä kruununviljaa. Uusi kirkko rakennettiin Paltaniemelle, jonka mukaan seurakuntaa alettiin kutsua Paltamoksi, vaikka pitäjää kutsuttiinkin vanhoilla nimillä vielä 1650. Pitäjässä ilmoitettiin olevan 30 saarnapaikkaa 1688. Seurakunnassa oli kappalaisia yksi ainakin 1615-1648, kaksi 1648-1694 sekä kolme 1694-1783. Näistä yksi siirrettiin Säräisniemelle 1783 ja toinen Kajaaniin 1787. Seurakunnan keskus siirrettiin Paltaniemeltä Kiehimään 1936, jonne valmistui uusi kirkko 1946. Seurakuntaan kuulunut Kajaani erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1651 mutta yhdistettiin anneksina Paltamoon kuninkaallisella käskykirjeellä 23.1.1786. Koska Kajaani oli ollut luonteeltaan kuninkaallinen pitäjä, muutettiin koko Paltamo sekä Hyrynsalmen konsistoriaalinen seurakunta saman luontoisiksi kuninkaallisella käskykirjeellä 19.11.1804. Seurakuntaan kuulunut Sotkamo erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1647 ja Säräisniemi 1864. Seurakuntaan 1764 perustetut Suomussalmen ja Puolangan kappelit yhdistettiin Hyrynsalmeen, kun se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1786. Kajaani erotettiin uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1897. Paltamon kunta perustettiin 1870. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko vahingoittui pahasti maanjäristyksessä Eskilin päivänä 1626, jonka jälkeen rakennettiin uusi kirkko. Seurakunnan vuonna 1665 rakennettu kirkko joutui venäläisten ryöstämäksi 1712 ja polttamaksi 1716, jonka jälkeen rakennettiin nykyinen Paltaniemen kaksinkertainen kirkko 1726 ja se varustettiin seinämaalauksilla. Isonvihan aikana kirkon lisäksi poltettiin kellotapuli ja pappila. Venäläiset hyökkäsivät ensi kerran ryöstäen pappilaa 13.3.1712 ja kirkon ryöstössä kärsimät vahingot arvioitiin 3000 kuparitaalarin arvoisiksi. Muut nimet Oulujärvi, Paldamo, Ulo erämark, Uloträsk, Ulåträsk Maakirjakylät Härmänmäki, Kiehimänsuu, Kiveskylä (Kives, Kivesjärvi), Melalahti, Mieslahti, Paltaniemi, Uura, Varisniemi Naapuriseurakunnat Kajaani , Puolanka , Ristijärvi , Sotkamo , Säräisniemi Papisto Kirkkoherran karjakymmenyksistä tehtiin suostumus 5.8.1733, jonka maaherra vahvisti 25.1.1736. Kuninkaallisella kirjeellä 25.10.1757 säädettiin, että Kajaanin kirkkoherralla ja kaikilla Kajaanin läänin kappalaisilla oli oikeus lukea kaksinkertaiset virkavuodet. Tämä oikeus lakkautettiin kappalaisilta kuninkaallisella käskykirjeellä 3.9.1800. Kirkkoherrat menettivät saman oikeuden keisarillisella käskykirjeellä 30.6.1847. Paltamon, Hyrynsalmen ja Sotkamon pitäjiin asetettiin yksi lastenopettaja kuhunkin keisarillisella käskykirjeellä 1.9.1830. Kirkkoherran 4,78 hehtolitran vastikejyvät peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.5.1897. Kirkkoherrat 1559–1580 Olaus Laurentii Rahikainen 1599–1614 Gregorius Petri Hordelius 1614–1615 Benedictus Mathæus Petraeus 1616–1620 Simon Erici Frosterus 1620–1628 Mansvertus Jacobi Fellman 1628–1644 Matthias Laurentii Björneburgensis 1644–1651 Samuel Thomæ Paldanius 1651–1660 Johan Matthiæ Antilius 1660–1703 Johannes Andreæ Cajanus 1703–1716 Ericus Johannis Cajanus 1720–1726 Abraham Jacobi Frosterus 1727–1742 Simon Pauli Forström 1742–1747 Anders Andreae Cajanus 1749–1751 Erik Munselius 1752–1774 Jakob Salmenius 1776–1784 Simon Appelgren 1786–1803 Gabriel Matias Lescelius 1806–1831 Karl Fredrik Aejmelaeus 1832–1858 Karl Aejmelaeus 1859–1882 Anders Andelin 1884–1920 Fredrik Rechardt 1920–1936 Kustaa Emil Roine 1938–1952 Arvi Immanuel Merikallio Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1610–1616 Mansvertus Jacobi Fellman 1618 Matthias Georgii 1620–1628 Matthias Laurentii Tammelin (Björnburgensis?) 1628–1641 Gabriel Christiani Limingius 1641–1644 Samuel Thomæ Paldanus 1644–1651 Johannes Matthiæ Antilius 1651–1659 Bartholdus Sigfridi Mangelius e Korkolainen 1661–1672 Petrus Petri Prochæus 1672–1686 Ericus Fortelius 1686–1691 Abrahamus Falander 1691–1711 Johannes Petri Prochæus 1712–1716 Ericus Erici Cajanus 1722–1740 Johan Eriki Cajanus 1742–1747 Isak Erici Sinius 1750–1773 Isak Fortelius 1774–1789 Ericus Erici Frosterus 1790–1806 Karl Fredrik Aejmelaeus 1807–1817 Gustaf Johannis Frosterus 1819–1825 Anders Engelberg 1827–1835 Karl Aejmelaeus 1835–1839 Berndt Gustaf Hällsten 1839–1870 Adolf Forbus 1873–1892 Johan Gabriel Vilander 1894–1900 Tahvo Martikainen 1901–1909 Antero Vartiainen 1910–1915 Väinö Johannes Pfaler 1915–1930 Johan William Hirvonen 1934–1936 Kalevi Vihma 1937–1953 Erkki Kaikkonen Kappalaiset, toinen sarja 1651–1660 Johannes Andreæ Cajanus 1660– Johannes Samuelsis Paldanus 1678–1703 Ericus Johannis Cajanus 1703 Samuel Nicolai Petrelius 1705–1736 Casper Groen 1736–1737 Erik Johannis Brax 1738–1744 Jakob Abrahami Frosterus 1744–1776 Simon Appelgren 1777–1793 Gustaf Reinhold Appelgren , virka siirrettiin Säräisniemelle 1783 Kappalaiset, kolmas sarja 1694–1712 Andreas Jeremiæ Cajanus 1712–1736 Johan Brax 1738–1758 Mikael Forsberg 1759–1786 Johan Wichman , virka muutettiin Kajaanin kappalaisen viraksi Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1737–1739 Johan Wervenius 1749– Johan Freitag 1751– Petter Groen 1785–1786 Johan Wichman 1817–1819 Johan Gerhard Snellman 1872–1873 Nils Viktor Nordlund 1892–1894 Tapani Martikainen Ylimääräiset papit 1729–1735 Erik Brax , kappalaisen apulainen 1739 Isak Sinius , kirkkoherran apulainen 1754–1759 Johan Wichman , kappalaisen apulainen 1755– Erik Castrén , kirkkoherran apulainen 1760– Mikael Montin , kirkkoherran apulainen 1763– Simon Achrenius , kirkkoherran apulainen 1764– Karl Henrik Ståhle , kirkkoherran apulainen 1765– Erik Frosterus , kappalaisen apulainen 1774–1777 Gustaf Reinhold Appelgren , kirkkoherran apulainen 1778–1779 Isak Schroderus , kappalaisen apulainen 1780– Johan Appelgren , kirkkoherran apulainen 1793– Gustaf Durchman , kirkkoherran apulainen 1797–1800 Matthias Törnudd , kirkkoherran apulainen 1803–1806 Karl Fredrik Aejmelaeus , kirkkoherran apulainen 1818–1827 Karl Aejmelaeus , kirkkoherran apulainen 1827–1835 Karl Adolf Eberhardt , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1850–1853 Johan Peter Bäckman , kirkkoherran ja kappalaisen apulainen 1853–1855 Frans Fredrik Lönnrot , kirkkoherran ja kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1859–1860 Frans Fredrik Lönnrot , kirkkoherran ja kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1854–1858 Karl Adolf Forbus , kappalaisen apulainen 1858 Johan Vilhelm Murman , papin apulainen, välisaarnaaja 1858–1859 Anders August Krank , välisaarnaaja 1860–1866 August Johan Frosterus , kappalaisen apulainen 1867–1870 Adolf Jakob Teodor Skogman , kappalaisen apulainen 1873–1875 Vilhelm Adrian Mandellöf , kirkkoherran apulainen 1875 Peter Vilhelm Harald , kirkkoherran apulainen 1875–1877 Gustaf Edvard Nyman , kirkkoherran apulainen 1878–1880 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius , kirkkoherran apulainen 1880–1884 Kaarle Johan Vartiainen , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1887–1888 Eljas Lönnrot , vt. kirkkoherra 1888 Juhana Viktor Savolainen , kirkkoherran apulainen 1893–1901 Antero Vartiainen , vt. kirkkoherra 1906–1908 Väinö Erkki Viljanen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Paltamon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1681 ja historiakirjat vuodesta 1727. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1618–1923. Kansallisarkisto on digitoinut Paltamon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin lopullisesti Janakkalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1632, jolloin sai oman kirkkoherran oltuaan Janakkalan emäseurakunnan anneksina ainakin vuodesta 1549. Loppi mainitaan omana pitäjänään 1530. Mainitaan lyhyen aikaa Vihdin emäseurakunnan kappelina 1558–1563. Seurakunnan vanhimman kirkon on arveltu rakennetun noin 1560 tai katolisen ajan viimeisinä vuosina. Uusi, puinen ristikirkko valmistui vuonna 1806. Vanha kirkko tarjottiin myytäväksi huutokaupalla, mutta koska kukaan ei sitä ostanut, jätettiin se paikoilleen. Vanha kirkko oli Sanctae Birgittae eli Pyhän Birgittan nimikko. Vuonna 1806 valmistunut ristikirkko paloi salaman iskusta 1858. Palon jälkeen senaatti määräsi rakennettavaksi tiilikirkon, mutta koska hanke tuntui tavoittamattomalta, loppilaiset saivat senaatilta luvan uuden puukirkon rakentamiseen. Uusi kirkko rakennettiin 1869–1872 ja sen palon jälkeen vuonna 1880 vanha kirkko otettiin kolmannen kerran käyttöön, kunnes uusi kivikirkko rakennettiin 1885–1888. Seurakunnasta määrättiin osia liitettäväksi Hausjärven emäseurakunnasta erotettavaan Riihimäen seurakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.2.1909. Seurakuntaan kuulunut Läyliäisten rukoushuonekunta perustettiin 1936, jolloin se sai oman rukoushuoneen. Lopen kunta perustettiin 1867, muodostettiin kauppalaksi 1926 ja kaupungiksi 1969. Maakirjakylät Hunsala, Joentaka, Kormu, Launonen, Loppi, Läyliäinen, Ourajoki, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Salo, Teväntö, Topeno, Vojakkala Naapuriseurakunnat Hyvinkää , Janakkala , Karkkila , Renko , Riihimäki , Tammela , Vihti Papisto Papiston palkasta sekä karja- ja voikymmenyksistä tehtiin suostumus 23.2.1729 ja 29.5.1733. Torpparien kirkollisten maksujen maksuvelvollisuudesta maaherran päätöksessä 6.5.1816 ja Keisarillisen senaatin päätös 27.2.1818. Kirkkoherrat 1632–1636 Abrahamus Henrici 1642–1644 Nicolaus Erici 1645–1661 Ericus Arvidi 1664–1683 Henricus Appius 1686–1691 Christiernus Matthiæ Orenius 1692–1700 Jacobus Sigfridi Kaskas 1701–1710 Ericus Gregorii Favorinus 1710–1738 Johan Schytterus 1738–1768 Isak Paccalenius 1769–1785 Matthias Längman (Laengman) 1786–1787 Johan Hansinpoika Wasander (Wasarla) 1788–1794 Anders Simonsson Cajalén 1795–1809 Jakob Alander 1811–1823 Nils Berghäll 1825–1835 Karl Henrik Strandberg 1836–1852 Fredrik Elers 1854–1867 Carl Fredrik Abelard von Qvanten 1869–1875 Henrik Erland Brander 1877–1890 August Saxelin 1891–1918 Johan Henrik (Juho Heikki) Tuori (Foudila) 1919–1925 Arvid Wallenius 1927–1941 Emil Ferdinand Aarnio 1943– Aarne Auvinen Kappalaiset 1576 Matz Ollssonn 1670–1686 Christiernus Matthiæ Orenius 1687–1718 Simon Ahonius 1722–1746 Krister Jusselius 1747–1777 Johan Jusselius 1778–1787 Karl Tecktonius 1788–1802 Anders Johan Jusselius 1805–1811 Erik Radin 1813–1827 Anders Stigell 1829–1868 Karl Vilenius 1871–1875 Lars August Palonen 1879–1884 Johannes Ilmanen 1885–1891 Johan Henrik Tuori (Foudila) 1892–1900 Johan Vladimir Alexander Kuhlberg 1901–1943 Bror Artur Rudolf Dahlgrén 1945– Kari Porra Ylimääräiset papit 1745–1747 Johan Jusselius , kappalaisen apulainen 1753–1769 Abraham Candel , kirkoherran apulainen 1783–1788 Anders Johan Jusselius , papiston apulainen 1793–1813 Markus Tallgren , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1800–1804 Johan Brungström , vt. kappalainen 1800–1804 Johan Brungström , kappalainen apulainen, vt. kappalainen 1809–1811 Gustaf Domander , vt. kirkkoherra 1823–1825 Anders Johan Svenson , vt. kirkkoherra 1824–1828 Erik Vilhelm Rangelius , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1828–1829 Nils Johan Jungberg , armovuodensaarnaaja 1835–1836 Karl August Hornborg , vt. kirkkoherra 1840–1846 Tobias Petterson , kirkkoherran apulainen 1843–1855 Johan Ambrosius Hedenberg , kappalaisen apulainen 1846–1856 Johan Fredrik Mannström , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1856–1857 Oskar Grönholm , kappalaisen sijainen 1857–1859 Johan Adolf Lindström , kappalaisen sijainen 1859 Karl Gustaf Grönberg , kappalaisen sijainen 1859–1863 Anton Grönholm , kappalaisen sijainen 1863–1867 Erik Rautell , kappalaisen sijainen 1867–1869 Ernst Fredrik Teodor Strandberg , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1875–1877 Johan Gustaf Alfred Helenius , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1884 Niilo Engelbert Vainio , vt. kappalainen 1890 Karl Fredrik Eklund , armovuodensaarnaaja 1891–1892 Pekka Räsänen , välisaarnaaja 1900–1901 Johan Emanuel Tuomala , välisaarnaaja 1926 K. V. Elovaara, vt. kirkkoherra Arkisto Lopen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1669 ja historiakirjat vuodesta 1706. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnssa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1649–1927. Seurakunnan pappila paloi ja osa arkistosta tuhoutui 17.4.1832. Pappilan palossa tuhoutui myös kirkkoherra Strandbergin Turun hiippakunnan paimenmuiston aineistoja. Seurakunnan kirkko paloi ja osa arkistosta tuhoutui 22.7.1858. Myöhemmin kirkko paloi ukkosen aiheuttamasta tulesta 28.5.1880 ja 1.11.1914, mutta näissä paloissa ei tiettävästi tuhoutunut arkistoaineistoa. Kansallisarkisto on digitoinut Lopen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Eurajoen emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan jo 1558. Venäläiset ryöstivät seurakunnan kirkkoa isonvihan aikana. Määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.2.1860, mutta seurakuntalaisten pyynnöstä erottaminen peruttiin ja seurakunta pysyi Eurajoen kappeliseurakuntana. Erotettiin Eurajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Ero toteutui 1909 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Luvian kunta perustettiin 1870 ja liitettiin Eurajoen kuntaan 2017. Maakirjakylät Hanninkylä, Korpi, Lemlahti, Luodonkylä, Löytty, Mikola, Niemi, Perä, Sassila, Sitlahti, Väipäre Naapuriseurakunnat Eurajoki , Kiukainen , Nakkila , Pori , Ulvila Papisto Ljufstadin kartanon omistaja neiti Bielke lahjoitti maata kappalaisen virkataloksi. Kappalaisen palkasta rovastinkäräjien pöytäkirjassa 1735 ja kuninkaan päätös 1797. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 12.6.1862. Kirkkoherrat 1909– Heikki Hermonen Kappalaiset 1664–1688 Nicolaus Marci Escholenius 1689–1713 Ericus Ljufstadius 1716–1723 Matthias Riman 1723–1733 Gabriel Welinus 1733–1742 Johan Fabrell 1743–1756 Johan Hornaeus 1756–1788 Eric Wahlbäck 1789–1814 Gustaf Forselius 1816–1849 Isaac Nordlund 1853–1859 Mikael Palenius 1864–1875 Henrik Vilhelm Nordlund 1875–1878 Berndt Fredrik Nordlund 1879–1884 Gustaf Ferninand Starck 1884–1908 Heikki Hermonen , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1755–1756 Erik Wahlbäck , kappalaisen apulainen 1779–1789 Gustaf Forselius , vt. kappalainen 1805–1808 Isak Nordlund , kappalaisen apulainen 1807–1812 Peter Fogelberg , kappalaisen apulainen 1813–1816 Gustaf Forselius nuor., kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1840–1853 Henrik Vilhelm Nordlund , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1856 Frans Enfrid Lönnqvist , kappalaisen apulainen 1859 Karl Gustaf Renfors , kappalaisen apulainen 1859–1862 Karl Selim Fritjof Bergroth , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1862–1864 Oskar Grönholm , välisaarnaaja 1878–1879 Alexander Ahlstedt , välisaarnaaja 1908–1909 Heikki Hermonen , vt. kirkkoherra Arkisto Luvian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1639 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1960. Kansallisarkisto on digitoinut Luvian seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lapveden rannalla mainitaan pidetyn Maarianpäivänä eli 8. syyskuuta markkinoita 1542–1750. Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahe antoi tälle vanhalle markkinapaikalle kaupungin privilegiot 1649, jotka kuningatar Kristiina vahvisti 1652. Lappeenrannan kaupungin privilegiot lakkautettiin 1683, jonka jälkeen paikka jäi vain lastauspaikaksi Viipurin kauppaliikennettä varten. Uudenkaupungin vuoden 1721 rauhan jälkeen Lappeenranta siirrettiin kuulumaan Venäjän keisarikuntaan ja hallinnollisesti Haminaan, kunnes kaupungille asetettiin pormestari 1784. Kaupungille annettiin maakaupungin oikeudet 4.10.1816, jolloin se virallisesti perustettiin uudelleen. Lappeenrannan kaupunki määrättiin erotettavaksi Lappeesta 27.10.1908 mutta ero toteutui vasta 1913. Lappeenrannan kaupunkiin liitettiin Lappeen kunta 1967. Muut nimet Villmanstrand, Willmanstrand Maakirjakylät Armila, Hartikkala, Ihalainen, Kourulanmäki, Lapvesi (Lappee), Lappeenranta, Mikonsaari, Mustola, Parkkarila Naapuriseurakunnat Lappee , Lauritsala , Lemi , Luumäki , Nuijamaa , Taipalsaari Papisto Kirkkoherrat 1914–1922 Hugo Alfred Kalaja 1922–1961 Kaiku Kallio Arkisto Lappeen ja Lappeenrannan jakamattoman seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1742 ja historiakirjat vuodesta 1744. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1706–1929. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Lappeenrannan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)