Alkuaan Ikaalisten emäseurakunnan saarnahuonekunta, jossa emäseurakunnan pitäjänapulainen asui vuodesta 1800. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1841. Erotettiin Ikaalisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 23.1.1860. Seurakunnasta liitettiin osia, Kankarin, Kihniön ja Nerkoon kylät sekä Linnan kylän Vahtilan ja Koskelan tilat, perustettuun Kihniön kirkkoherrakuntaan 1910. Parkanon kunta perustettiin 1867.
Kylät
Alaskylä, Heittola, Kuivasjärvi, Lapinneva, Linnankylä, Miettinen, Nerkoo, Parkano, Raivala, Raivaluoma, Riitiala, Sydänmaa, Tevaniemi, Vahojärvi, Vuorijärvi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran palkasta määrättiin keisarin käskykirjeessä 23.1.1860.
Kirkkoherrat
1868–1880 Nils Jakob Juselius
1883–1912 Gustaf Afred Lönnmark
1914–1939 Frans Vihtori Tommila
Viralliset apulaiset
1928–1929 Antti Rantamaa
1929–1930 Kaarle Ensio Johannes Porio (Borg)
Kappalaiset
1853–1868 Nils Jakob Juselius, virka lakkautettiin
Pitäjänapulaiset
1780–1828 Karl Fredrik Hällsten
1830–1850 Johan Fredrik Rostedt, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1804–1813 Fredrik Efraim Bergroth, pitäjänapulaisen sijainen
1813–1824 Isak Efraim Hällsten, pitäjänapulaisen sijainen
1842–1844 Gustaf Adolf Hornborg, apulainen
1844–1846 Efraim Adrian Mandellöf, pitäjänapulaisen sijainen
1846–1848 Karl Isak Riddenborg, pitäjänapulaisen sijainen
1848–1849 Gustaf Adolf Hornborg, sijainen
1849–1853 Nils Jakob Juselius, pitäjänapulaisen sijainen, armovuodensaarnaaja
1873 Jakob Juselius, kirkkoherran apulainen
1875–1883 Johan Saladin Ticklén, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1902 Ernst Wilhelm Elovaara, kirkkoherran apulainen
1902–1906 Ernst Wilhelm Elovaara, seurakunnan palkkaama apupappi
1906–1908 Frans Vihtori Tommila, apupappi
1908– Väinö Saurio, apupappi
1908 Johan Väinö Kustaa Vahervuori, apupappi
Arkisto
Parkanon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1807, tilikirjat vuodesta 1808 ja historiakirjat vuodesta 1807. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1799–1928.
Kansallisarkisto on digitoinut Parkanon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments