top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Paltamo

Päivitetty: 10. toukok.


Rajakartta: Paltamo

Erotettiin Limingan emäseurakunnasta itsenäiseksi Oulujärven seurakunnaksi 1559, mutta liitettiin jälleen Liminkaan noin 1581, kun venäläiset ryöstivät pitäjän, polttivat Manaman saarella sijainneen kirkon ja murhasivat papin. Kutsuttiin alkuaan Oulun erämaaksi ja 1600-luvun alussa Kajaanin pitäjäksi. Perustettiin uudelleen itsenäisenä kirkkoherrakuntana, kun tänne määrättiin uusi kirkkoherra ja tämän palkaksi määrättiin 24 tynnyriä kruununviljaa 12.2.1599. Uusi kirkko rakennettiin Paltaniemelle, jonka mukaan seurakuntaa alettiin kutsua Paltamoksi, vaikka pitäjää kutsutaankin vanhoilla nimillä vielä 1650. Pitäjässä ilmoitettiin olevan 30 saarnapaikkaa 1688. Seurakunnassa oli kappalaisia yksi ainakin 1615-1648, kaksi 1648-1694 sekä kolme 1694-1783, joista yksi siirrettiin Säräisniemelle 1783 ja toinen Kajaaniin 1787. Seurakunnan keskus siirrettiin Paltaniemeltä Kiehimään 1936, jonne valmistui uusi kirkko 1946.


Seurakuntaan kuulunut Kajaani erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1651, mutta yhdistettiin anneksina Paltamoon kuninkaallisella käskykirjeellä 23.1.1786. Koska Kajaani oli ollut luonteeltaan kuninkaallinen pitäjä, muutettiin koko Paltamo sekä Hyrynsalmen konsistoriaalinen seurakunta saman luontoisiksi kuninkaallisella käskykirjeellä 19.11.1804. Seurakuntaan kuulunut Sotkamo erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1647 ja Säräisniemi 1864. Seurakuntaan 1764 perustetut Suomussalmen ja Puolangan kappelit yhdistettiin Hyrynsalmeen, kun se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1786. Kajaani erotettiin uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1897. Paltamon kunta perustetiin 1870.


Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko vahingoittui pahasti maanjäristyksessä Eskilin päivänä 1626, jonka jälkeen rakennettiin uusi kirkko. Seurakunnan vuonna 1665 rakennettu kirkko joutui venäläisten ryöstämäksi 1712 ja polttamaksi 1716, jonka jälkeen rakennettiin nykyinen Paltaniemen kaksinkertainen kirkko 1726 ja varustettiin seinämaalauksilla. Isonvihan aikana kirkon lisäksi poltettiin kellotapuli ja pappila. Venäläiset hyökkäsivät ensi kerran ryöstäen pappilaa 13.3.1712 ja kirkon ryöstön vahingot arvioitiin 3000 kuparitaalariksi.


Muut nimet

Oulujärvi, Paldamo, Ulo erämark, Uloträsk, Ulåträsk


Kylät

Härmänmäki, Kiehimä, Kivesjärvi, Melalahti, Mieslahti, Paltaniemi, Uura, Varisniemi (Varesniemi)


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran karjakymmenyksistä tehtiin suostumus 5.8.1733, jonka maaherra vahvisti 25.1.1736. Kuninkaallisella kirjeellä 25.10.1757 säädettiin, että Kajaanin kirkkoherralla ja kaikilla Kajaanin läänin kappalaisilla oli oikeus lukea kaksinkertaiset virkavuodet, mikä oikeus lakkautettiin kuninkaallisella käskykirjeellä 3.9.1800. Kirkkoherrat menettivät tämän oikeuden keisarillisella käskykirjeellä 30.6.1847. Paltamon, Hyrynsalmen ja Sotkamon pitäjiin asetettiin yksi lastenopettaja kuhunkin keisarillisella käskykirjeellä 1.9.1830. Kirkkoherran 4,78 hehtolitran vastikejyvät peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 19.5.1897.


Kirkkoherrat

1559–1580 Olaus Laurentii Rahikainen

1599–1614 Gregorius Petri Hordelius

1614–1615 Benedictus Mathæus Petraeus

1616–1620 Simon Erici Frosterus

1620–1628 Mansvertus Jacobi Fellman

1628–1644 Matthias Laurentii Björneburgensis

1644–1651 Samuel Thomæ Paldanius

1651–1660 Johan Matthiæ Antilius

1749–1751 Erik Munselius

1752–1774 Jakob Salmenius

1776–1784 Simon Appelgren

1832–1858 Karl Aejmelaeus

1859–1882 Anders Andelin

1884–1920 Fredrik Rechardt

1920–1936 Kustaa Emil Roine


Kappalaiset, ensimmäinen sarja

1610–1616 Mansvertus Jacobi Fellman

1618 Matthias Georgii

1620–1628 Matthias Laurentii Tammelin (Björnburgensis?)

1628–1641 Gabriel Christiani Limingius

1641–1644 Samuel Thomæ Paldanus

1644–1651 Johannes Matthiæ Antilius

1672–1686 Ericus Fortelius

1686–1691 Abrahamus Falander

1742–1747 Isak Erici Sinius

1750–1773 Isak Fortelius

1819–1825 Anders Engelberg

1827–1835 Karl Aejmelaeus

1839–1870 Adolf Forbus

1894–1900 Tahvo Martikainen

1901–1909 Antero Vartiainen


Kappalaiset, toinen sarja

1660– Johannes Samuelsis Paldanus

1705–1736 Casper Groen

1736–1737 Erik Johannis Brax

1744–1776 Simon Appelgren

1777–1793 Gustaf Reinhold Appelgren, virka siirrettiin Säräisniemelle 1783


Kappalaiset, kolmas sarja

1712–1736 Johan Brax

1738–1758 Mikael Forsberg

1759–1786 Johan Wichman, virka muutettiin Kajaanin kappalaisen viraksi


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1737–1739 Johan Wervenius

1751– Petter Groen

1785–1786 Johan Wichman

1892–1894 Tapani Martikainen


Ylimääräiset papit

1729–1735 Erik Brax, kappalaisen apulainen

1739 Isak Sinius, kirkkoherran apulainen

1754–1759 Johan Wichman, kappalaisen apulainen

1755– Erik Castrén, kirkkoherran apulainen

1760– Mikael Montin, kirkkoherran apulainen

1763– Simon Achrenius, kirkkoherran apulainen

1764– Karl Henrik Ståhle, kirkkoherran apulainen

1765– Erik Frosterus, kappalaisen apulainen

1774–1777 Gustaf Reinhold Appelgren, kirkkoherran apulainen

1778–1779 Isak Schroderus, kappalaisen apulainen

1780– Johan Appelgren, kirkkoherran apulainen

1793– Gustaf Durchman, kirkkoherran apulainen

1797–1800 Matthias Törnudd, kirkkoherran apulainen

1803–1806 Karl Fredrik Aejmelaeus, kirkkoherran apulainen

1818–1827 Karl Aejmelaeus, kirkkoherran apulainen

1827–1835 Karl Adolf Eberhardt, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja

1850–1853 Johan Peter Bäckman, kirkkoherran ja kappalaisen apulainen

1853–1855 Frans Fredrik Lönnrot, kirkkoherran ja kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1859–1860 Frans Fredrik Lönnrot, kirkkoherran ja kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1854–1858 Karl Adolf Forbus, kappalaisen apulainen

1858 Johan Vilhelm Murman, papin apulainen, välisaarnaaja

1858–1859 Anders August Krank, välisaarnaaja

1860–1866 August Johan Frosterus, kappalaisen apulainen

1867–1870 Adolf Jakob Teodor Skogman, kappalaisen apulainen

1873–1875 Vilhelm Adrian Mandellöf, kirkkoherran apulainen

1875 Peter Vilhelm Harald, kirkkoherran apulainen

1875–1877 Gustaf Edvard Nyman, kirkkoherran apulainen

1878–1880 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius, kirkkoherran apulainen

1880–1884 Kaarle Johan Vartiainen, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1887–1888 Eljas Lönnrot, vt. kirkkoherra

1888 Juhana Viktor Savolainen, kirkkoherran apulainen

1893–1901 Antero Vartiainen, vt. kirkkoherra

1906–1908 Väinö Erkki Viljanen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Paltamon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1681 ja historiakirjat vuodesta 1727. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1618–1923.


Kansallisarkisto on digitoinut Paltamon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

93 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page