top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kauhajoki

Päivitetty: 5. elok.


Rajakartta: Kauhajoki

Alkuaan Ilmajoen emäseurakunnan kappeli, jossa mainitaan olleen kappelitupa jo 1584. Muodostettiin saarnahuonekunnaksi 1625 ja kappeliseurakunnaksi 1627. Seurakunta sai ensimmäisen varsinaisen kirkon 1686. Kuningas antoi kieltävän päätöksen 20.6.1805 hakemukseen kappeliseurakunnan erottamisesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Erotettiin Ilmajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858. Ero toteutui kuitenkin vasta 1892 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1891. Seurakuntaan kuulunut Alapään rukoushuonekunta perustettiin Aron kylään 1923. Kauhajoen kunta perustettiin 1868.


Maakirjakylät

Aro, Harja, Hyyppä, Jouppila, Karikka, Kauhajoki, Koivisto, Kokkola, Lahti, Mieto, Nummijärvi, Peltoniemi, Päntäne, Tuiskula, Äystö


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Äijälän vanhaan kappalaisen virkataloon liitettiin Enon kruununtila 1690. Kappalaisen virkataloon ostettin Ostomaan tila 27.2.1784.


Kirkkoherrat


Kappalaiset

1627–1650 Sigfrid Henrici Albilacovius Uskelensis

1698–1701 Henric Gabrielinpoika Peldan

1701–1708 Mathias Nervander

1767–1781 Nathanael Warnberg

1783–1803 Anders Törnudd

1804–1811 Abraham Mellenius

1821–1833 Johan Malin

1843–1851 Fredrik Ollonqvist

1855–1864 Samuel Hellgren

1878–1887 Karl Oskar Kraft

1893–1920 Karl Eliel Meno


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1737–1747 Thomas Rivinus

1751–1767 Nathanael Warnberg

1780–1784 Johan Erenius


Ylimääräiset papit

1737–1747 Tuomas Rivinus, kappalaisen apulainen

1751–1767 Nathanael Varnberg, kappalaisen apulainen

1780–1784 Johan Erenius, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1803–1804 Josef Pahlman, välisaarnaaja

1818–1819 Jakob Ekberg, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1819–1821 Johan Jakob Richtman, armovuodensaarnaaja

1821–1822 Gustaf Adolf Malin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1824–1829 Gustaf Adolf Malin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1833– Gustaf Adolf Malin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1832–1836 Anders Henrik Gummerus, kappalaisen apulainen, virka- ja välisaarnaaja

1838–1839 Lars Josef Achrén, välisaarnaaja

1839–1844 Karl Magnus Vilskman, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1851 Johan Wilhelm Nyberg, armovuodensaarnaaja

1852–1854 Johan Ernst Lowén, armovuodensaarnaaja

1854–1855 Jakob Cederberg, armovuodensaarnaaja

1863–1864 Edvard Fritjof Reinius, välisaarnaaja

1873–1874 Johan Jakob Westerlund, vt. kappalainen

1874–1875 Johan Fredrik Hellman, kappalaisen apulainen

1884–1887 Gustaf Edvard Lybeck, välisaarnaaja kirkkoherran palkkaeduin

1888–1892 Jaakko Kajanen, välisaarnaaja kirkkoherran palkkaeduin

1892–1893 Karl Eliel Meno, vt. kappalainen

 

Arkisto


Kauhajoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1690 ja historiakirjat vuodesta 1691. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1691–1921.


Suomen sodan aikana venäläisen kenraali Usakovin määräyksestä kirkko sekä pappila poltettiin 1.9.1808, jolloin suuri osa seurakunnan arkistoa tuhoutui. Seurakunnan historiakirjojen vuosilta 1691–1749 ja 1776–1799 luultiin hävinneen vuoden 1912 jälkeen, mutta ne löydettiin sittemmin kirkonarkistosta.


Kansallisarkisto on digitoinut Kauhajoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Hae

bottom of page