Kristiinankaupunki sai perustamiskirjan 5.12.1649 ja privilegionsa 9.3.1652. Kaupunki muodosti Lapväärtin emäseurakunnan kappelin perustamisestaan lähtien. Seurakunnan kirkko paloi 16.6.1697 ja kirkkoa varten kannettiin kolehti 7.12.1700. Venäläiset ryöstivät kirkkoa isonvihan aikana 1714. Erotettiin Lapväärtistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 27.1.1897, jolloin määrättiin erotettavaksi jakamattomaksi seurakunnaksi Kristiinankaupungin kaupunkiseurakunta ja siihen kuluva maaseurakunta. Ensimmäinen kirkkoherra nimitettiin virkaansa 1906. Kaupungissa toimineen Kristiinankaupungin rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 26.4.1906. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923.
Muut nimet
Kristinestad, Kristinestads stadsförsamling, Kristinestads landsförsamling
Maakirjakylät
Kristinestad, Låhlby, Myrkyn kylä, Påskmark, Påstmark, Tjöck (Tiukka)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kristiinankaupungin osuudesta Lapväärtin emäseurakunnan kirkkoherran vaaleissa keisarin käskykirjeessä 8.9.1830. Kun kappalaisen palkkaa järjestettiin 1889, otettiin kaupungille hänelle ennen kuulunut niitty ja perunamaa, joita vasten kappalainen sai hakkauttaa puita pienestä metsäpalstasta.
Kirkkoherrat
1909–1913 Lars Emil Törnvall
1913–1923 A. H. Tranchant
1924–1930 Carl Isidorus Lundberg
1930–1947 Karl Alfred Gröning
1949–1959 Anders Gustaf Stjernberg
Kappalaiset
1725–1729 Anders Aspegren
1730–1740 Olof Jonæ Tunaeus
1740–1766 Karl Aspegren
1766–1781 Erik Munselius
1781–1790 Mikael Choraeus
1792–1812 Fredrik Fontell
1813–1859 Johan Henrik Roos
1861–1888 Karl Abraham Rikberg
1889–1891 Olof Peter August Sjögren
1892–1908 Georg Albert Immanuel Laurén, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1757– Abraham Aspegren, kappalaisen apulainen
1812–1813 Johan Henrik Roos, välisaarnaaja
1836–1838 August Venman, kappalaisen apulainen
1838–1842 Karl Johan Roos, kappalaisen apulainen
1843–1845 Jakob Henrik Roos, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1845–1848 Karl Filip Tillman, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1848–1849 Josef Reinhold Hedberg, kappalaisen apulainen
1849–1850 Karl Johan Roos, kappalaisen apulainen
1851–1852 Karl August Snellman, kappalaisen apulainen
1852–1856 Fredrik Alexander Sterenius, kappalaisen apulainen
1856–1857 Karl Gustaf Vallenius, kappalaisen apulainen
1857–1858 Karl Alfred Konstantin Moliis, kappalaisen apulainen
1858–1861 Jakob Henrik Roos, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1879–1880 Johan Anshelm Enebäck, vt. kappalainen
1880–1881 Justinus Hauvonen, kappalaisen apulainen
1883–1889 Ernst Gustaf Appelberg, vt. kappalainen
1891–1892 Karl Peter Elenius, vt. kappalainen
1905–1907 Gustaf Calixtus Karlsson, kappalaisen apulainen
1908–1909 Lars Emil Tönvall, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kristiinankaupungin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1897.
Kansallisarkisto on digitoinut Kristiinankaupungin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.