Perustettiin Kerimäen emäseurakuntaan kuuluvaksi tehdasseurakunnaksi, kun Tichanoffin kauppahuone sai keisarilta luvan palkata lastenopettajan ja saarnaajan Enonkosken sahan ja Koskilan lasitehtaan väestöä varten 6.5.1859. Tehdasseurakunta muodostettiin rukoushuonekunnaksi, jonne sijoitettiin oma saarnaaja 16.11.1866. Seurakunnan vuosina 1859–1860 rakennettu kirkko ja sen yhteyteen rakennettu pappila paloivat 24.7.1884 ja uusi kirkko vihittiin käyttöön 6.3.1887. Tehdasseurakuntaan liitettiin osia Säämingin seurakunnasta 1.5.1897. Erotettiin Kerimäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 30.7.1908, jolloin siihen määrättiin kuulumaan osia Heinävedestä, Säämingistä ja Kerimäestä. Ero toteutui 1.5.1909. Enonkosken kunta perustettiin 1884 ja kuntaan liitettiin osia Heinävedestä 1918.
Maakirjakylät
Ahvensalmi, Haapalahti, Hanhijärvi, Haukiniemi, Haukilahti, Hiltula, Ihamaniemi, Joutsenmäki, Juvola, Kallislahti, Karvila, Kattilamäki, Kolkontaipale, Makkola, Muhola, Paakkunala, Parkumäki, Pirttimäki, Rantasalo, Riikola, Simanala, Varparanta, Vuokala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Saarnaajat
1859–1872 Ismael Ruuth
1890–1898 Artur Henrik Saarnio
Ylimääräiset papit
1877 Karl Gustaf Forsblom, vt. saarnaaja
1878–1879 Karl Robert Tavast, vt. saarnaaja
1881–1885 Johan Vilhelm Lindqvist, vt. saarnaaja
1885–1890 Johannes Hovilainen, vt. saarnaaja
1898–1899 Henrik Johan Helin, vt. saarnaaja
1899–1902 Johannes Hukkanen, vt. saarnaaja
1902–1903 Niilo Vitikainen, vt. saarnaaja
1903–1905 Frans Hjalmar Prins, vt. saarnaaja
1905–1909 Frans Evert Blomberg, vt. saarnaaja
1909– Antti Jalmari Pulkkinen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Enonkosken seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1807–1909.
Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Enonkosken seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.