top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Huittinen

Päivitetty: 2. toukok.


Rajakartta: Huittinen

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä jo 1410-luvulla. Seurakunnan vanhin puukirkko, joka oli Pyhän Katariinan nimikko, sijatsi alkuaan ilmeisesti Karhinniemellä, josta kirkko muutettiin ensin Samman kylän Takkulan tilan maille ja myöhemmin nykyiselle paikalleen. Kirkko vahingoittui tulipaloissa 1665 ja 1752. Kirkon katto ja torni paloivat 1783, minkä jälkeen torninpuoleinen osa sekä eteläinen risti kunnostettiin 1793 ja kirkon pohjoinen osa 1860. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1892. Huittisten kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1977.


Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Punkalaitumin kirkkoherrakuntaan 1639. Seurakuntaan kuuluneista Kauvatsa erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1882 ja Vampula 1896. Keikyä perustettiin rukoushuonekunnaksi 1684 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908.


Muut nimet

Vittis


Kylät

Hannula, Hirvelä, Huittistenkylä, Hurula, Kaharila, Kannila, Karhiniemi, Korkiakoski, Lauttakylä (Kirkonkylä), Leppäkoski, Loima, Löysälä, Matikkala, Mauriala, Mommola, Naatula, Nanhia, Pöyriälä, Raijala, Raskala, Rieskala, Riesola, Sampu, Sorvola, Suttila


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkatalon kuului aikanaan kolme taloa Nurmilasta ja kaksi tilaa Niemenpäästä. Saarnoista pitäjän eri kulmakunnilla piispankäräjien pöytäkirjassa 14.12.1731. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1631, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 10.12.1863. Virka perustettiin anomuksesta uudelleen keisarillisen senaatin päätöksellä 19.9.1865. Pitäjänapulaisen palkasta keisarillisen senaatin päätöksessä 21.1.1882. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin uudelleen 1924.


Kirkkoherrat

1554 Anders

1558–1564 Johannes Clementis

1573 Mathias Canuti Tackou

1585–1596 Petrus Thomae

1597–1611 Henricus Nicolai

1612–1619 Andreas Olai

1624–1626 Timotheus Melchioris

1627–1643 Henricus Clementis

1644–1658 Matthias Thomae Hirvi

1676–1719 Johan Keckonius

1749–1790 Nils Idman

1792–1806 Daniel Idman

1807–1821 Isak Arenander

1824–1849 Wilhelm Åkerman

1852–1865 Reinhold Hertzberg


Kappalaiset

1579 Matthias Sigfridi

1580–1586 Matthias Matthiae

Henricus Nicolai

1616–1626 Ericus Åke eli Ocus

1631 Olaus

1635 Matthias Thomae Hirvi

1645–1648 Simon Michaelis

1723–1730 Johan Thurovius

1730–1752 Gabriel Wallman

1751–1780 Jakob Carenius

1781–1789 Karl Höglund

1790–1822 Henrik Krusberg

1824–1846 Mikael Malmstén

1864–1893 Johan Lagerstedt

1917–1922 Eeli Johannes Hakala

1922–1956 Lauri Jokinen


Pitäjänapulaiset

1631–1634 Canutus Johannis

–1645 Simon Michaelis

1646–1648 Thomas Rajalenius

? Jacobus Collinus

1669–1674 Mathias Georgii

1691–1697 Mathias Tackou

1698–1718 Johannes Thurovius

1718–1722 Gabriel Wahlman

1722–1730 Anders Gummerus

1731–1751 Jakob Carenius

1751–1756 Mikael Rajalin

1757–1765 Anders Gummerus

1767–1774 Anders Lagerbom

1775–1790 Henrik Krusberg

1791–1809 Erik Cumenius

1810–1816 Gustaf Rickstén

1827–1829 Fredrik Elers

1867–1874 Jonatan Johansson

1875–1878 Frans Peter Krank

1882–1930 Fredrik Verner Mannelin, virka lakkautettiin 1924


Ylimääräiset papit

1740–1749 Nils Idman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1744–1748 Daniel Idman, kirkkoherran apulainen

1746–1751 Mikael Rajalin, kappalaisen apulainen

1755– Israel Idman, kirkkoherran apulainen

1763–1766 Efraim Carenius, kappalaisen apulainen

1769–1773 Mikael Cheilanus, kirkkoherran apulainen

1773–1777 Israel Holmstedt, virkaatekevä kappalainen

1773–1781 Karl Hoglund, kirkkoherran apulainen

1781– Erik Cumenius, armovuodensaarnaaja

1784–1787 Daniel Idman, kirkkoherran apulainen

1800–1802 Georg Laurell, kirkkoherran apulainen

1803–1807 Adolf Wassbom, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1808–1810 Gustaf Ricksten, kirkkoherran apulainen

1811–1813 Johan Sonck, kirkkoherran apulainen

1813–1816 Isak Nordlund, kirkkoherran apulainen

1816–1824 Efraim Dahlstedt, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1817 Isak Daniel Forsman, papin apulainen

1822–1827 Gabriel Granlund, välisaarnaaja, kappalaisen sijainen

1829–1831 Abraham Engblom, kirkkoherran apulainen

1830–1832 Johan Fredrik Färling, kirkkoherran apulainen

1832 Lars Reinhold Malmstén, kappalaisen apulainen

1832–1837 Gustaf Randelin, kirkkoherran apulainen

1837–1841 Viktor Adrian Bergroth, kirkkoherran apulainen

1838–1840 Karl Enebäck, kappalaisen apulainen

1839 Karl Hacklin, kappalaisen apulainen

1840–1842 Sven Emil Krook, kappalaisen apulainen

1842–1843 Gustaf Adolf Sarin, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1842–1848 Johan Fredrik Hällfors, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1844–1845 Gustaf Fredrik Palander, kappalaisen apulainen

1845–1847 Karl Fabian Springert, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja

1847–1849 Nils Fellman, virka- ja armovuosisaarnaaja

1847–1852 Gustaf Adolf Sarin, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1856 Berndt August Paldani, välisaarnaaja

1860–1861 Herman Pihlman, kappalaisen apulainen

1861–1862 Robert Johan Uskelin, kappalaisen apulainen

1862–1863 Karl Dahlberg, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1862–1864 Johan Adolf Lindström, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1865 Karl Robert Malmström, virkavuodensaarnaaja

1865–1867 Johan Holmberg, armovuodensaarnaaja

1878–1882 Fredrik Verner Mannelin, vt. pitäjänapulainen

1884–1890 Ernesti Juho Konstantin Luoma (Grönroos), kirkkoherran apulainen

1890–1896 Gustaf Valfrid Stenros, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1909 Juho Kustaa Saarento, kirkkoherran apulainen

1909– Oskar Vilhelm Saario, kirkkoherran apulainen

1927–1934 Vilho Suurkari (Stenros), apupappi

 

Arkisto


Huittisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1801. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1954.


Kansallisarkisto on digitoinut Huittisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

10 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page