Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä jo 1410-luvulla. Seurakunnan vanhin puukirkko, joka oli Pyhän Katariinan nimikko, sijaitsi alkuaan ilmeisesti Karhinniemellä, josta kirkko muutettiin ensin Samman kylän Takkulan tilan maille ja myöhemmin nykyiselle paikalleen. Kirkko vahingoittui tulipaloissa 1665 ja 1752. Kirkon katto ja torni paloivat 1783, minkä jälkeen torninpuoleinen osa sekä eteläinen risti kunnostettiin 1793 ja kirkon pohjoinen osa 1860. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1892. Huittisten kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1977.
Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Punkalaitumen kirkkoherrakuntaan 1639. Seurakuntaan kuuluneista Kauvatsa erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1882 ja Vampula 1896. Keikyä perustettiin rukoushuonekunnaksi 1684 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908.
Muut nimet
Vittis
Maakirjakylät
Hakuni, Hannula, Hellilä, Hirvelä, Huhkola, Huittinen, Hurula, Kaharila, Kallionkorpi, Kannila, Kannisto, Karhiniemi, Kirkonkylä, Kiviranta, Korkiakoski, Koskua, Kuninkainen, Kännölä, Lauhankylä, Leppäkoski, Loima, Löysälä, Matikkala, Mauriala, Meskala, Mommola, Mäentaka, Maatula, Nanhia, Ojanperä, Pappila, Pöyrilä, Raijala, Raskala, Rieskala, Riesola, Saappala, Sampu, Sorvola, Suttila, Teikarla, Uola
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran virkataloon kuului aikoinaan kolme taloa Nurmilasta ja kaksi tilaa Niemenpäästä. Saarnoista pitäjän eri kulmakunnilla piispankäräjien pöytäkirjassa 14.12.1731. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1631, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 10.12.1863. Virka perustettiin anomuksesta uudelleen Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.9.1865. Pitäjänapulaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 21.1.1882. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin uudelleen 1924.
Kirkkoherrat
1554 Anders
1558–1564 Johannes Clementis
1573 Mathias Canuti Tackou
1585–1596 Petrus Thomae
1597–1611 Henricus Nicolai
1612–1619 Andreas Olai
1624–1626 Timotheus Melchioris
1627–1643 Henricus Clementis
1644–1658 Matthias Thomae Hirvi
1659–1675 Andreas Johannis Keckonius
1676–1719 Johan Keckonius
1719–1749 Nicolaus Danielis Idman
1749–1790 Nils Idman
1792–1806 Daniel Idman
1807–1821 Isak Arenander
1824–1849 Wilhelm Åkerman
1852–1865 Reinhold Hertzberg
1868–1891 Oskar Ferdinand Ingelius
1893– Wilhelm Lindstedt
1917–1932 Gustaf Valfrid Stenros
1935–1953 Ernst Wilhelm Elovaara
Kappalaiset
1579 Matthias Sigfridi
1580–1586 Matthias Matthiae
Henricus Nicolai
1616–1626 Ericus Åke eli Ocus
1631 Olaus
1635 Matthias Thomae Hirvi
1645–1648 Simon Michaelis
1648–1665 Thomas Bartholdi Rajalenius
1689–1702 Laurentius Matthiae Elg
1703–1717 Johan Laurentii Elg
1723–1730 Johan Thurovius
1730–1752 Gabriel Wallman
1751–1780 Jakob Carenius
1781–1789 Karl Höglund
1790–1822 Henrik Krusberg
1824–1846 Mikael Malmstén
1848–1862 Gustaf Wilhelm Limon
1864–1893 Johan Lagerstedt
1896–1917 Gustaf Valfrid Stenros
1917–1922 Eeli Johannes Hakala
1922–1956 Lauri Jokinen
Pitäjänapulaiset
1631–1634 Canutus Johannis
–1645 Simon Michaelis
1646–1648 Thomas Rajalenius
? Jacobus Collinus
1669–1674 Mathias Georgii
1674–1689 Laurentius Mathiae Elg
1691–1697 Mathias Tackou
1698–1718 Johannes Thurovius
1718–1722 Gabriel Wahlman
1722–1730 Anders Gummerus
1731–1751 Jakob Carenius
1751–1756 Mikael Rajalin
1757–1765 Anders Gummerus
1767–1774 Anders Lagerbom
1775–1790 Henrik Krusberg
1791–1809 Erik Cumenius
1810–1816 Gustaf Rickstén
1816–1826 Gustaf Immanuel Krusberg
1827–1829 Fredrik Elers
1831–1847 Adrian Gabriel Björnberg
1849–1856 August Herman Sevon
1857–1862 Karl Isak Ridderborg
1867–1874 Jonatan Johansson
1875–1878 Frans Peter Krank
1882–1930 Fredrik Verner Mannelin, virka lakkautettiin 1924
Ylimääräiset papit
1740–1749 Nils Idman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1744–1748 Daniel Idman, kirkkoherran apulainen
1746–1751 Mikael Rajalin, kappalaisen apulainen
1755– Israel Idman, kirkkoherran apulainen
1763–1766 Efraim Carenius, kappalaisen apulainen
1769–1773 Mikael Cheilanus, kirkkoherran apulainen
1773–1777 Israel Holmstedt, virkaatekevä kappalainen
1773–1781 Karl Hoglund, kirkkoherran apulainen
1781– Erik Cumenius, armovuodensaarnaaja
1784–1787 Daniel Idman, kirkkoherran apulainen
1800–1802 Georg Laurell, kirkkoherran apulainen
1803–1807 Adolf Wassbom, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1808–1810 Gustaf Ricksten, kirkkoherran apulainen
1811–1813 Johan Sonck, kirkkoherran apulainen
1813–1816 Isak Nordlund, kirkkoherran apulainen
1816–1824 Efraim Dahlstedt, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1817 Isak Daniel Forsman, papin apulainen
1822–1827 Gabriel Granlund, välisaarnaaja, kappalaisen sijainen
1829–1831 Abraham Engblom, kirkkoherran apulainen
1830–1832 Johan Fredrik Färling, kirkkoherran apulainen
1832 Lars Reinhold Malmstén, kappalaisen apulainen
1832–1837 Gustaf Randelin, kirkkoherran apulainen
1837–1841 Viktor Adrian Bergroth, kirkkoherran apulainen
1838–1840 Karl Enebäck, kappalaisen apulainen
1839 Karl Hacklin, kappalaisen apulainen
1840–1842 Sven Emil Krook, kappalaisen apulainen
1842–1843 Gustaf Adolf Sarin, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1842–1848 Johan Fredrik Hällfors, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1844–1845 Gustaf Fredrik Palander, kappalaisen apulainen
1845–1847 Karl Fabian Springert, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja
1847–1849 Nils Fellman, virka- ja armovuosisaarnaaja
1847–1852 Gustaf Adolf Sarin, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1856 Berndt August Paldani, välisaarnaaja
1860–1861 Herman Pihlman, kappalaisen apulainen
1861–1862 Robert Johan Uskelin, kappalaisen apulainen
1862–1863 Karl Dahlberg, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1862–1864 Johan Adolf Lindström, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1865 Karl Robert Malmström, virkavuodensaarnaaja
1865–1867 Johan Holmberg, armovuodensaarnaaja
1878–1882 Fredrik Verner Mannelin, vt. pitäjänapulainen
1884–1890 Ernesti Juho Konstantin Luoma (Grönroos), kirkkoherran apulainen
1890–1896 Gustaf Valfrid Stenros, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1906 Yrjö Arvid Vilhelm Loimaranta (Lindstedt), vt. kirkkoherra
1909 Juho Kustaa Saarento, kirkkoherran apulainen
1909– Oskar Vilhelm Saario, kirkkoherran apulainen
1927–1934 Vilho Suurkari (Stenros), apupappi
Arkisto
Huittisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1801. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1954.
Kansallisarkisto on digitoinut Huittisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments