Perustettiin Ilmajoen rukoushuonekunnaksi 1689. Seurakunnan asukkaat rakensivat vuonna 1712 oman kirkon, joka määrättiin vihittäväksi piispantarkastuksesssa 1725. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1730. Seurakunnan asukkaat lähettivät tuomiokapitulille 1793 anomuksen päästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi mutta anomus sai kieltävän vastauksen. Erotettiin Ilmajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 8.11.1858. Ero toteutui 1882 ja lopullisesti vasta ensimmäisen kirkkoherran astuttua virkaansa 1894. Seurakuntaan on kuulunut vuonna 1912 perustettu Koskueen rukoushuonekunta, jonka rukoushuone muutettiin kyläkirkoksi 1934. Tällöin seurakunta lunasti kiinteistön ja rukoushuonekunta sai oman papin 1941. Jalasjärven kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Kurikan kaupunkiin 2016.
Maakirjakylät
Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jalasjärvi, Jokipii, Jouppila, Keskikylä, Kirkonkylä, Kokkola, Koskue, Lahti, Luopajärvi, Nummijärvi, Peltoniemi, Peurala, Röyskölä, Walli
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen virkatalo sai kuninkaan vahvistuksen 1733. Kappalaisen palkasta kihlakunnan oikeuden pöytäkirjassa 23.1.1730 ja tuomiokapitulin päätös 14.1.1815. Seurakunnan rakennusrahasto kertyi aikoinaan kokonaan metsän myynnistä.
Kirkkoherrat
1894–1907 Arvid Lundén
1908–1948 Nikolai Blom
1948–1973 Väinö Verner Kivistö
Kappalaiset
1730–1731 Isak Astrén (Astenius)
1731–1759 Gabriel Lagus
1760–1773 Jonas Lagus
1774–1797 Elias Gabrielisson Lagus
1798–1814 Gabriel Jonae Lagus
1816–1824 Jakob Cajanus
1828–1855 Johan Lindlöf
1857–1889 Gustaf Jernberg
1894–1927 Yrjö Gideon Koskimies (Forsman)
1928–1940 Uuno Nikolai Taipale
1941–1943 Jorma Helasvuo
1944–1957 Paavo Kattelus
Ylimääräiset papit
1753–1756 Gabriel Lagus, kappalaisen apulainen
1757–1758 Isak Lagus, kappalaisen apulainen
1814–1816 Erik Henrik Holm, välisaarnaaja
1819–1821 Johan Janson, apulainen, armovuoden saarnaaja
1823–1825 Johan Janson, apulainen, armovuoden saarnaaja
1825 Jonas Gabriel Taxell, armovuoden saarnaaja
1825–1826 Fredrik Vilhelm Sjöstedt, armovuoden saarnaaja
1826–1828 Per Adolf Hällfors, armovuoden saarnaaja
1828–1829 Johan Fredrik Lindberg, kappalaisen apulainen
1830–1834 Frans Isak Fortell, kappalaisen apulainen
1836–1839 Karl Gustaf Hjerpe, kappalaisen apulainen
1839–1843 Berndt Ferdinand Cajanus, kappalaisen apulainen
1843–1844 Frans Henrik Hällfors, kappalaisen apulainen
1844–1860 Knut Adolf Bäckman, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1870–1871 Berndt Vilhelm Ebeling, kappalaisen apulainen
1871–1872 Jakob Vilhelm Bärlund, kappalaisen apulainen
1873–1881 Karl Mikael Erenius, kappalaisen apulainen
1881–1882 Aron Gustaf Snellman, kappalaisen apulainen
1882–1886 Isak Erenius, kappalaisen apulainen
1884–1894 Adolf Fredrik Molin, vt. kirkkoherra
1887–1890 Julius Ivar Engström, vt. kappalainen
1890 Matti Haataja, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen
1890–1891 Emanuel Antila, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja
1891–1893 Kaarlo Töyry, väliajansaarnaaja, vt. kappalainen
1893–1894 Emanuel Antila, väliajansaarnaaja, vt. kappalainen
1893–1894 Kaarlo Korpela, vt. kappalainen
1940–1941 Arvi Tukiainen, vt. kappalainen
Arkisto
Jalasjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1729. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1726–1926.
Kansallisarkisto on digitoinut Jalasjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.