top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Messukylä

Mainitaan Pirkkalan emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1446. Messukylä mainitaan ilmeisesti kylänä jo 1439. Seurakunnan keskiaikaista harmaakivikirkkoa korjattiin 1797 ja kirkon mukaan seurakuntaa on kutsuttu nimellä Kivikirkko erotuksena Pirkkalasta, jossa kirkko oli rakennettu puusta. Erotettiin Pirkkalaista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 6.8.1636. Messukylän kunnasta liitettiin Tampereen kaupunkiin kuuluviksi Kyttälä 1877, Hatanpään kartano 1913 ja Järvensivu 1922. Messukylän koko kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin 1947.


Seurakuntaan kuuluneista Teisko perustettiin kappeliksi 1669 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Tampereen kaupunki perustettiin 1770, sai oman saarnaajan 1786 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904.


Muut nimet

Kivikirkko, Messuby, Mässeby


Kylät

Aitoniemi, Haihara, Hallila, Hirviniemi, Hyllilä, Järvensivu, Juvela, Kaukajärven kartano, Koivisto, Laalahti, Leinola, Messukylä, Nurmi, Palo, Pappila, Rasula, Sorila, Takahuhti, Uusikylä, Vehmainen


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Pitäjänapulaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 29.6.1837. Sopimus karja- ja voikymmenysten korvaamisesta papistolle keisarillisen senaatin vahvitus 22.3.1850. Kirkkoherran saatavista Hatanpään alueella olleista teollisuuslaitoksista keisarillisen senaatin päätös 27.3.1873. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätökset 11.5.1851 ja 6.8.1874. Keisarillisen senaatin päätöksen 20.11.1879 mukaan kirkkoherra Josef Grönbergin poistuttua virasta kappalaisen virka lakkautettiin ja jälkeen kappalaisen palkka lisättiin kirkkoherran palkkaan. Uusi kirkkoherra viljeli tämän jälkeen myös kappalaisen virkataloa, mutta rakensi ja ylläpiti vain ne huoneet, jotka katsoi tarpeelliseksi virkatalon hoidolle.


Kirkkoherrat

1636–1660 Severinus Matthae Birkalmannus

1687–1690 Nicolaus Agricola

1690–1706 Gustavus Lilius

1706–1717 Ericus Indrenius

1718–1730 Thomas Forselius

1730–1745 Henrik Lilius

1745–1771 Anders Lilius

1771–1782 Gustaf Lilius, vanhempi

1783–1806 Gustaf Lilius, nuorempi

1810–1824 Henrik Weckman

1826–1848 Abraham Lilius

1861–1903 Josef Grönberg


Kappalaiset

1635 Severinus Matthiae Birkalmannus

1679–1690 Gustavus Lilius

1690–1712 Johannes Mulinus

1713– Carolus Asp

1722–1739 Kristern Stodius

1739–1743 Anders Lilius

1744–1790 Gabriel Hällsten

1791–1806 Martin Lilius

1809–1810 Johan Wanonius

1811–1820 Karl Indrén

1852–1857 Klas Erik Inberg

1875–1878 Gustaf Erander, virka lakkautettiin 1879


Pitäjänapulaiset

1677–1679 Georg Taulerus

1722–1739 Anders Lilius

1739–1744 Gabriel Hällsten

1746–1753 Gustaf Lilius

1754–1793 Jakob Wanochius

1794–1806 Sigfrid Alm

1806–1809 Johan Wanonius

1801–1810 Karl Indrén

1813–1818 Gustaf Tillberg

1818–1829 Johan Skogström

1839–1852 Klas Erik Inberg

1859–1861 Fredrik Julius Lilius, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1740–1741 Anders Lilius, kirkkoherran apulainen

1743–1755 Anders Nurmelin, kirkkoherran apulainen

1749–1776 Anders Asp, kappalaisen apulainen

1752–1754 Jakob Wanochius, kirkkoherran apulainen

1759–1766 Abraham Indrenius, kirkkoherran apulainen

1764–1776 Mikael Grönström, kirkkoherran apulainen

1777–1782 Gustaf Lilius, kirkkoherran apulainen

1779–1788 Jakob Gullsten, kappalaisen apulainen

1789–1791 Martin Lilius, kappalaisen apulainen

1801–1810 Martin Indrén, apulaispappi

1806–1808 Johan Wanonius, vt. pitäjänapulainen

1812–1813 Matias Grönberg, kirkkoherran apulainen

1816–1820 Karl Henrik Grönlund, kirkkoherran apulainen

1822–1824 Isak Immanuel Hällfors, sijaiskirkkoherra

1825–1826 Johan Axel Zidbäck, välisaarnaaja

1826–1829 Karl Gustaf Lilius, kirkkoherran apulainen

1832–1834 Lars Johan Aejmelœus, kirkkoherran apulainen

1834–1838 Johan Henrik Keckman, kirkkoherran sijainen

1835 Karl Johan Palander, kappalaisen apulainen

1835–1836 Henrik Hidén, kappalaisen apulainen

1836–1837 Adolf Andberg, armovuodensaarnaaja

1837 Mikael Palenius, armovuodensaarnaaja

1837–1839 Johan Ambrosius Hedenberg, armovuodensaarnaaja

1838–1843 Bror Henrik Reinhold Aspelin, kirkkoherran sijainen

1843–1850 Johan Ernst Lovén, kirkkoherran sijainen

1852–1853 Richard Teofil Pontelius, vt. pitäjänapulainen

1853–1854 Frans Edvin Ahonius, armovuodensaarnaaja

1854–1855 Anders Vilhelm Ingman, armovuodensaarnaaja

1855–1860 Johan Gustaf Skogström, armovuodensaarnaaja, Ahlmanin koulun opettaja

1857–1862 Karl Gustaf Bergroth, armovuodensaarnaaja, vt. pitäjänapulainen

1869–1870 Frans Emil Lilius, vt. kappalainen

1871 Josua Johansson, vt. kappalainen

1871–1874 Magnus Edvard Alander, vt. kappalainen

1875 Julius Bergroth, vt. kappalainen

1878–1881 Emanuel Törmälä, vt. kappalainen

1881–1884 Henrik Hermonen, vt. kappalainen

1884–1888 Johan Adam Sandroos, vt. kappalainen

1888–1896 Ludvig Leonard Lönnmark, vt. kappalainen

1893–1894 Kaarlo Kustaa Turtola, kirkkoherran apulainen

1895–1899 Juho Pyhälä, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1896–1897 Frans Oskar Lampola, kirkkoherran apulainen

1897 Kaarlo Haavio, kirkkoherran apulainen

1897–1898 Frans Viktor Leino, Kirkkoherran apulainen

1899 Frans Alfred Penttinen, vt. kappalainen

1899–1901 Elias Hyytiäinen, vt. kappalainen

1899–1904 Kustaa Eemil Erander, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1902 Frans Adolf Rudanko, vt. kappalainen

1902 Juhana Kustaa Toppola, vt. kappalainen

1902 Jooseppi Arra, vt. kappalainen

1903 Frans Oskar Sandberg, vt. kirkkoherra

1903–1904 Karl Oskar Fontell, vt. kirkkoherra

1907–1908 Toimi Armas Valtari, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Messukylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1762, tilikirjat vuodesta 1698 ja historiakirjat vuodesta 1751. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1666–1940.


Seurakunnan vanhemman kirkonarkiston sanotaan tuhoutuneen aikanaan tulipalossa. Pappila paloi sisällissodan aikana 24.3.1918, jolloin käytössä olleet syntyneitten ja muuttaneitten luettelot tuhoutuivat.


Linkit

18 katselukertaa

Hae

bottom of page