top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Utsjoki

Päivitetty: 20. toukok.


Rajakartta: Utsjoki

Alkuaan Ruotsin Härnösandin hiippakunnan Kautokeinon emäseurakunnan anneksi. Utsjoki mainitaan ensimmäisen kerran kylänä 1551. Koutokeino jäi vuoden 1747 rajakäynnissä Norjan kuningaskunnan puolelle ja Utsjoki Ruotsin, minkä jälkeen Utsjoen kappeli määrättiin yhdessä Kuusamon emäseurakunnan Inarin kappelin kanssa muodostettavaksi omaksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaallisella kirjeellä 26.6.1747, jolloin seurakunta määrättiin kuuluvaksi Turun hiippakuntaan. Aluksi kirkkoherra määrättiin asumaan Utsjoella talvisin, jolloin saamelaiset peuroineen oleskelivat siellä, mutta heidän siirtyessään kesäisin merenrannalle, piti kirkkoherran muuttaa Inariin, jonka asukkailla oli vakinaiset asunnot. Myöhemmin kirkkoherrat oleskelivat kesäisin pitäjän eteläosissa ja muuttivat vasta talven alussa Utsjoelle. Lapin kirkollisten asiain johtokunta määräsi kirjeessään 9.11.1748, että saamen kieltä tuli käyttää katekeettakouluissa ja jumalanpalveluksissa. Saameksi saarnattiin etenkin juhlina ja silloin, kun ihmisiä oli enemmän koossa, jos pappi siihen kykeni, ja tavallisesti saarnattiin suomeksi. Utsjoen kunta perustettiin 1876.


Ensimmäisen Tenojoen varrella Talvadisissa sijainneen kirkon kerrotaan vihavenäläisten polttaneen jo ikivanhana aikana. Seurakunta sai ensimmäisen varsinaisen kirkon Mantojärven rannalle 1700 ja kirkko oli Pyhä Ulrikan nimikko. Uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi kivestä keisarin käskykirjeellä 30.4.1842 ja sen rakennuskustannuksiksi arvioitiin yhteensä 6 841 ruplaa. Kirkko rakennettiin Utsjoen kirkonkylän eteläpuolelle saksalaissyntyisen arkkitehti Ernst Lohrmnannin suunnitelmien mukaan 1850–1853.


Seurakuntaan kuulunut Inari erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1881. Seurakuntaan on vuodesta 1853 kuulunut myös Outakosken rukoushuone eli kinkeritupa, jossa aikanaan pidettiin kesäisin lukukinkereitä. Outakosken lisäksi kulmasaarnoja pidettiin kinkerien aikaan Nuorgamissa.


Muut nimet

Ohcejohka, Aritsby


Kylät

Kirkonkylä, Nuorgam (Njuorggán), Outakoski (Vuovdaguoika)


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Hornborgin ja Wennerströmin Suomen seurakuntien ja papiston matrikkelin (1885) mukaan kirkkoherran virkatalo oli väliaikaisesti virkataloksi määrätty 1856 ja sijaitsi kolmasosa virstan päässä kirkossa Mantojärven rannalla. Virkatalo oli hyvin rakennettu. Päärakennuksessa oli seitsemän suurta huonetta, kyökki ja tampuuri, jonka lisäksi oli pienempi asuinrakennus, jossa oli neljä huonetta ja kyökki. Ulkohuoneet olivat hyvät. Virkatalolla oli peltoa yksi tynnyrinala, niittyä 12 tynnyrinalaa ja metsää, joka oli jakamaton, huonoa ja kasvoi vaivaiskoivuja. Jäkälän avulla riittivät heinät yhdelle vetohärälle ja viidelle lehmälle.


Kirkkoherran palkka oli edellä mainitun matrikkelin mukaan 1880-luvulla valtiota 3 500 markkaa, joka maksettiin Oulun läänin rahastosta. Kahden viikon virantoimituksesta Kivijärven rukoushuoneessa joka toinen vuosi kirkkoherra sai 200 markkaa. Saamen kielen taidosta maksettiin 600 markkaa. Seurakuntalaiset maksoivat kirkkoherralle lihaa tai kalaa kaikilta verovelvollisilta yhden leiviskän eli 4 markkaa, jokaiselta ripillä käyvältä yhden oravannahkan eli 25 penniä, maahanlaskusta isännän tai emännän jälkeen naarasporon, lapsista ja muista puolileiviskää haukia eli 2 markkaa 50 pernniä tai paria kaksi paria rukkasia eli 3 markkaa 50 penniä, joka kolmanneltakymmenenneltä porolta yhden naulan juustoa eli 1 markka 15 penniä sekä kuulutuksista, vihkimisistä, ristimisistä ja kirkkoonotosta eli kirkottamisesta puolileiviskää haukia tai kaksi paria rukkasia tai 12 oravannahkaa eli 3 markka 50 penniä. Seurakuntalaisilla oli velvollisuus tuoda vuosittain kirkkoherralle ruokavaroja 30 porokuormaa Norjasta. Kirkkoherran palkka oli yhteensä noin 5 450 markkaa. Lukkarin palkka oli 125 markka sekä tavan mukaan vihkimiseltä 1 markka, joiden lisäksi seurakuntalaiset maksoivat hautauksilta varojensa mukaan.


Alkuaan seurakunnassa oli kaksi kiertävää katekeettaa ja kolmas virka asetettiin keisarillisella käskykirjeellä 26.5.1837, mutta käskykirjeellä 20.2.1857 asetettiin näiden sijaan vain yksi katekeetta, jonka tehtäväksi määrättiin opettaminen vakinaisessa koulussa Inarin kirkon luona. Katekeetalta vaadittiin inarinsaamen tuntemista, ja keisarillisessa käskykirjeessä 20.2.1858 määrättiin, että katekeetan oli oltava vihitty papiksi tai ylioppilas, jotta hänellä oli oikeus lukea hyväksi kaksinkertaiset virkavuodet. Katekeetan palkka oli 150 ruplaa ja sitä korotettiin 100 markalla keisarillisella käskykirjeellä 16.12.1887.


Kirkkoherran virkatalon korjaustöitä varten myönnettiin 2 812 markkaa Lapin kirkollisesta rahastosta keisarillisen senaatin päätöksellä 5.2.1901. Kruununmaan luontoisen maa-alueen yhdistämisestä Utsjoen hautausmaahan keisairllisen senaatin pätös 23.11.1903.


Kirkkoherrat

1747–1757 Anders Hellander

1758–1765 Henrik Wegelius

1766–1781 David Eric Högman

1782–1793 Henrik Sund

1794–1797 Samuel Castrén

1798–1804 Johan Wegelius

1804–1816 Henric Wegelius

1820–1833 Jakob Fellman

1854–1859 Anders Andelin

1877–1886 Jonatan Gummerus

1892–1898 Aukusti Koivisto


Ylimääräiset papit

1798–1799 Erik Castrén, vt. kirkkoherra

1819 Jakob Fellman, sijaiskirkkoherra

1831–1833 Karl Fredrik Stenbäck, kirkkoherran sijainen

1845–1848 Fredrik Vilhelm Stjerncreutz, sijaiskirkkoherra

1883–1885 Viktor Alfred Virkkula, vt. kirkkoherra

1886–1887 Viktor Alfred Virkkula, vt. kirkkoherra

1892 Aukusti Koivisto, vt. kirkkoherra

1898–1899 Aukusti Koivisto, vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra

1899 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra

1904 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra

1905 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra

1909 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra

1912 Lauri Arvid Itkonen, vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra

 

Arkisto


Utsjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1742, tilikirjat vuodesta 1721 ja historiakirjat vuodesta 1742. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1696–1987.


Seurakunnan haudattujen luettelot puuttuvat vuosilta 1821–1840. Seurakunnan pappila paloi 10.4.1834 ja edelleen käytännössä olevan ehtoolliskalkin jalassa on kirjoitus: "Efter eldsvådan på Utsjoki prestegård den 10 Aprill 1834 omgjord på Eccl. Fondens bekostnad 1840".


Kansallisarkisto on digitoinut Utsjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

266 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page