Perustettiin Pirkkalan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1770. Ylöjärven eli Peräkunnan asukaat saivat oman kirkon rakentamiseen luvan kuninkaalta 28.7.1779 ja kirkko rakennettiin 1792. Seurakunnalla oli yhteinen kappalainen vuonna 1639 perustetun Harjun kappelin kanssa ja kappalainen asui Harjussa. Harjun kappeli lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 12.10.1839 ja sen osia siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Ylöjärven kappeliin 1841. Kirkko kastareineen paloi salaman sytyttämänä 10.7.1842. Uusi kirkko rakennettiin 1848–1850. Erotettiin Pirkkalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 27.3.1895 ja ero toteutui 1899. Seurakuntaan kuulunut Pengonpohjan rukoushuone vihittiin käyttöön 1898. Ylöjärven kunta perustettiin 1869 ja muodostettiin kaupungiksi 2004. Ylöjärven kaupunkiin liitettiin Viljakkalan kunta 2007 ja Kurun kunta 2009.
Muut nimet
Peräkunta
Kylät
Ilmari, Kaihari, Keijärvi, Kuusisto, Kyöstilä, Lempiäniemi, Liimola, Metsäkylä, Mutala, Pengonpohja, Pohjankylä, Siivikkala, Takamaa, Ylöjärvi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Harjun kappeliseurakunnan entisestä kirkosta tehtiin kansakoulurakennus 1862 ja kappalaisen virkatalo Raso tuli Ylöjärven kappalaisen käytettäväksi, kunnes se vaihdettiin Äijälän tilaan keisarillisella käskykirjeellä 15.4.1858. Kappalaisen palkasta ja virkatalosta keisarillisen senaatin päätös 21.2.1867. Uuden palkkausjärjestyksen 18.1.1898 mukaan talollisilta ja torppareilta koottiin vuosittain 500 markkaa kirkkoherralle palkanlisäksi. Äijälän virkatalo määrättiin tuomiokapitulin kiertokirjeellä pantavaksi kuntoon ennen kuin seurakunnan kirkkoherran virka julistettiin haettavaksi.
Kirkkoherrat
1915–1925 Edvin Pettersson
1926–1936 Hemming Nestor Alanko
Kappalaiset
1593–1639 Simon Thomae
1659–1677 Laurentius Forlundius
1678–1695 Paulus Båge
1696–1713 Johan Lydius
1722–1738 Isaac Thalin
1739–1767 Johan Edenius
1768–1790 Mårten Ringbom
1791–1807 Georg Voivalén
1808–1818 Johan Ringbom
1821–1841 Elias Sjöholm
1841–1885 Ernst Vilhelm Tamlander
1868–1885 Karl Alfred Sadenius
1885–1892 Gustaf Adolf Heman
1893–1897 Lahja Hyvä Durchman, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1792–1808 Johan Ringbom, kappalaisen apulainen
1808–1811 Jakob Juselius, kappalaisen apulainen
1812–1818 Johan Skogström, kappalaisen apulainen
1818–1821 Karl Fredrik Bergroth, kappalaisen apulainen
1822–1829 Gustaf Fredri Brander, kappalaisen apulainen
1829–1832 Karl Gustaf Lilius, kappalaisen apulainen
1832–1839 Johan Adolf Colérus, kappalaisen apulainen
1839–1841 Ernst Vilhelm Tamlander, kappalaisen apulainen
1866–1867 Berndt Gustaf Bergroth, vt. kappalainen
1867 Gustaf Emil Morén, vt. kappalainen
1867–1868 Karl Alfred Sadenius, vt. kappalainen
1892 Kaarlo Kustaa Kari, vt. kappalainen
1893 Erlanti Pispala, vt. kappalainen
1897–1900 Emil Oskar Ojala, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1908– Kaarle Johannes Kustaa Silvander, kirkkoherran apulainen
1925 Aarne Johannes Salo, vt. kirkkoherra
Arkisto
Ylöjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1780 ja historiakirjat vuodesta 1781. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1746–1913.
Kansallisarkisto on digitoinut Ylöjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.