Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja omana pitäjänään ainakin jo 1366. Seurakunta oli Turun kymnaasin historian lehtorin ja sittemmin Turun arkkipiispa Edvard Bergenheimin prebendana 1840–1851. Kirkon korjaukseen myönnettiin 25 000 markan kuoletuslaina 27.6.1896. Seurakunnassa pidettiin koulua Ahlmanin testamentin varoilla vuodesta 1817 ja seurakuntaan perustettiin Suomen ensimmäinen kansanopisto 1889. Kangasalan kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kaupungiksi 2018.
Seurakuntaan kuuluneista Kuhmalahti perustettiin kappeliksi noin 1640 ja liitettiin kuulumaan perustettuun Sahalahden kirkkoherrakuntaan 1896. Pälkäne mainitaan Kangasalan kappeliksi 1409, joskin se mainitaan myös itsenäisenä kirkkoherrana kuntana jo 1405 ja vuodesta 1445 alkaen. Seurakuntaan kuulunut Havisevan rukoushuone perustettiin 1911.
Muut nimet
Kangasalusta
Maakirjakylät
Alanen (Alais), Apajanpohja, Haapaniemi, Haavisto, Haviseva, Heponiemi, Herttuala, Hykönsalo, Hyppärilä, Jokioinen, Joutsiniemi, Kaltila, Kaukola, Kautiala, Keljo, Kerppola, Keso (Kesomalahti), Koivisto, Kuru, Kyötikkälä, Köyrä, Leipi, Lemponen (Riunvaiva), Lentola (Frigård), Lihasula, Liuksiala, Luukkala, Monikkala, Musto, Mutikko (Liljekulla), Mäyrä, Neulaniemi, Nuorto, Ohtola, Paalila, Palo, Pappila, Parvela, Pikkola, Pispala, Ponsa, Raikku, Ranssila, Raronsalo, Rekiälä, Riku, Ruokonen, Sammalisto, Sarkkila, Sarsa, Savo, Sorola, Suinula, Suomatka, Suomela, Suoramaa, Tarkeela, Tarpila, Tiihala, Tohkala, Toikkola, Toosila (Petternäs), Tursola, Vahderpää, Varala, Vatiala, Vehoniemi, Vihtinen, Vihtiälä, Vänninsalo, Vääksy
Naapuriseurakunnat
Papisto
Pitäjänapulaisia mainitaan seurakunnassa ainakin vuodesta 1669, mutta virka lakkautettiin tuomiokapitulin päätöksellä 8.10.1885 ja pitäjänapulaisen palkka jaettiin seurakunnan muiden pappien kesken. Kappalaisen virkataloon kuuluivat Pynnölän ja Klemolan tilat. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 5.10.1870.
Kirkkoherrat
1403–1409 Rotgerus Pauli Trast
1460–1476 Olaus Finke
1490–luku Sigfridus
1510 Henricus
1541–1554 Laurentius Henrici
1555–1584 Olaus Olaui Björn
1585–1609 Georgius Henrici
1610–1617 Johannes Henrici Agricola
1618 Andreas Judas
1619 Andreas Jacobi
1621–1625 Andreas Judas
1628–1632 Henricus Georgii
1634–1654 Josephus Matthiae Melartopaeus
1656–1672 Johannes Arvidi Frisius
1674–1701 Johannes Thuroni Waenerus (Thuronius)
1701–1714 Abraham Johannis Thuronius
1718–1721 Elias Enckell
1721–1731 Martin Florinus
1733–1749 Petter Widbom
1751–1785 Gustaf Allenius
1786–1809 Johan Tennberg
1811–1837 Abraham Liljenstrand
1840–1851 Edvard Bergenheim
1852–1854 Henrik Tallqvist
1856–1875 Esaias Vegelius, ensin vt. kirkkoherra
1878–1889 Johan Adolf Colérus
1892–1909 Frans Fritjof Vallenius
1910–1941 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen
1943–1961 Johannes Samuel Heriberg (Hannes) Pihlamaa (Pihlman)
Kappalaiset
1560 Henricus Erici
1571 Thomas Johannis
1593–1610 Johannes Henrici Agricola
1613–1628 Henricus Georgii
1628 Ericus Georgii
1636–1639 Henricus Arvidi
1642–1652 Johannes Matthiae
1657–1670 Johannes Gregorii Utter
1670–1680 Henricus Thomae Wichtilaeus
1680–1693 Krister Melartopaeus
1693–1701 Johannes Enckell
1702–1721 Elias Enckell
1722–1733 Petter Widbom
1733–1753 Martin Florin
1753–1771 Gustaf Lilius
1772–1782 Matthias Antonius
1783–1814 Johan Justin
1815–1834 Anders Johan Steen
1836–1849 Per Gustaf Rikberg
1853–1856 Alexander Magnus Jungberg
1857–1861 Klas Erik Inberg
1861–1869 Henrik Erland Brander
1870–1874 Johan Stefan Tallqvist
1874–1886 Johan Särkkä
1886–1905 Emil Filemon Eränen
1907–1910 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen
1910–1916 Akseli Einar Leiniö
1919–1922 Ville Laurila
1923–1962 Tuomas Eemil Ponsimaa
Pitäjänapulaiset
1656–1670 Henricus Thomae Wichtilaeus
1671–1677 Andreas Mikaeli Dalmannus (Almannus)
1678–1688 Daniel Lignipaeus
1689–1693 Johannes Enckell
1695–1703 Johan Hulchovius (Hulkovius)
1703–1704 Johan Langius
1704–1713– Johan Hedenius (Edenius)
1715–1722 Petter Wijdbom
1722–1729 Kristofer Enckell
1729–1747 Johan Mennander
1748–1772 Matthias Antonius
1772–1773 Abraham Wanochius
1773–1783 Johan Justin
1783–1799 Anders Grönlund
1800–1815 Anders Johan Steen
1816–1836 Per Gustaf Rikberg
1837 Karl Abraham Rikberg
1837–1853 Alexander Magnus Jungberg
1853–1885 Vilhelm Pomoell, virka lakkautettiin 1885
Ylimääräiset papit
1740–1748 Matthias Antonius, kirkkoherran apulainen
1749– Nils Widbom, vt. kirkkoherra
1757–1767 Gustaf Allenius, vt. kirkkoherra
1775–1780 Johan Tennberg, kirkkoherran apulainen
1777–1783 Anders Grönlund, kirkkoherran apulainen
1779–1784 Jakob Mennander, kappalaisen apulainen
1785–1787 Johan Utter, vt. kirkkoherra
1790–1800 Anders Johan Steen, kirkkoherran apulainen
1793–1805 Henrik Justin, kappalaisen apulainen
1803–1812 Johan Essbjörn, kirkkoherran apulainen
1803–1807 Alexander Wialén, kappalaisen apulainen
1807–1813 Johan Widberg, kappalaisen apulainen
1813–1817 Matias Grönberg, kirkkoherran apulainen
1817–1818 Johan Aurén, kirkkoherran apulainen
1818–1820 Johan Henrik Nordlund, kirkkoherran apulainen
1819–1820 Berndt Adolf Nordlund, kappalaisen apulainen
1820–1823 Fredrik Elers, kappalaisen apulainen
1820–1822 Tuomas Lundell, kirkkoherran apulainen
1822–1825 Josef Heldán, kirkkoherran apulainen
1825–1827 Reinhold Hertzberg, kirkkoherran apulainen
1827–1828 Adrian Elers, kirkkoherran apulainen
1828–1830 Johan Erik Immanuel Telenius, kirkkoherran apulainen
1829–1832 August Timoteus Sumelius, kappalaisen apulainen
1831–1836 Karl Enebäck, kirkkoherran apulainen
1832–1837 Johan Per Leander, kappalaisen apulainen
1836–1838 Mikael Palenius, kappalaisen apulainen
1838–1840 Karl Abraham Rikberg, välisaarnaaja
1840–1846 Johan Fredrik Färling, sijaiskirkkoherra
1840–1845 Per Alexander Polviander, kappalaisen apulainen
1845–1852 Berndt Robert Rikberg, kappalaisen apulainen
1846–1853 Vilhelm Pomoell, sijaiskirkkoherra
1889–1891 Karl Anton Pomoell, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja
1896–1898 Juho Oskar Kättö, vt. kappalainen
1898 Kustaa Emil Erander, vt. kappalainen
1899–1901 Kaarle Konstantin Aalto, vt. kappalainen
1901–1903 Kustaa Iivari Savander, vt. kappalainen
1903–1904 Uno Ivar Vallenius, vt. kappalainen
1904–1907 Fabian Kalervo, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1909– Akseli Einar Leiniö, virka– ja armovuodensaarnaaja
Arkisto
Kangasalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1708, tilikirjat vuodesta 1714 ja historiakirjat vuodesta 1714. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1708–1963.
Kansallisarkisto on digitoinut Kangasalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments