Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1361, jolloin Pyhän Nikolain kirkolle annettiin kaksi veromaata Gudlogsbölestä. Seurakunnan omistamaa aluetta kutsuttiin myöhemmin nimellä Gårdsböle. Tanskalaiset ryöstivät kirkkoa ja pappilaa 25.8.1509. Kirkko paloi salanmaniskun aiheuttamasta palosta 12.7.1623 ja 15.7.1736. Kirkkoa korjattiin 1733–1735 ja 1840–1742. Vuonna 1677 kirkon sakaristossa ilmoitettiin pidettävän joskus jumalanpalveluksia suomeksi ja myöhemmin seurakunnassa pidettiin suomenkielinen jumalanpalvelus vähintään neljä kertaa vuodessa. Seurakunta muodostettiin Helsingin Aleksanterin-yliopiston prebendaksi keisarin käskykirjeellä 24.11.1831 ja prebenda lakkautettiin 1865. Seurakuntaan perustettiin Westanqvarnin kansanopisto 1895.
Muut nimet
Ingå
Maakirjakylät
Barö, Bastö, Bjurs, Berg, Bolstad, Bredslätt, Breds, Böle, Dal, Dams, Elgsjö, Espings, Finnböle, Finnpadda, Flyts, Gråmarsböle, Gumböle, Gårdsböle, Haga, Hirvdal, Hofgård, Illans, Ingarskila, Innanbäck, Joddböle, Johannesberg, Jutans, Kallkulla, Krämars, Kusans, Lill-Ramsö, Linkulla, Lågnäs, Långvik, Mossaböle, Näs, Ors, Prästgården, Pålsböle, Stor-Ramsö, Rankila, Rådkila, Rövass, Siggböle, Sonasund, Stormora, Ström, Svartbäck, Svensby, Sågars, Torp, Tostholm, Täckter, Utanåker, Wahrs, Wassböle, Westankvarn, Westerby, Westerkulla, Wålöholme, Ålkila, Ålö, Österkulla, Östersolberg, Stora Fargerö
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tehtiin suostumus 23.6.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kalakymmenyksistä keisarillisen senaatin päätös 27.5.1819. Kirkkoherralle maksetuista kymmenyksistä keisarillisen senaatin päätös 20.7.1841. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 29.9.1868. Seurakunnassa oli ajoittain kaksi kappalaista, kunnes yhdestä kappalaisesta säädettiin kuninkaan kirjeellä 3.8.1723.
Kirkkoherrat
1392 Olof
1405 Anders
1423 Henrik Bertilsson Svarte
1437–1451 Jönis Hvit
1479 Ragvald
1536–1537 Jöran
1540–1549 Thomas Johannis
1552–1593 Henricus Thomæ
1599–1601 Henricus Johannis
1601–1619 Nicolaus Laurentii Forsius
1620–1627 Jacobus Matthiae
1633–1656 Henricus Henrici
1657–1671 Johannes Georgii Krokius (Krook)
1672–1680 Gabriel Henrici Hagerus
1681–1689 Henricus Gabrielis Hagerus
1689–1692 Matthias Johannis Krook
1693–1711 Gabriel Stenberg
1711–1713 Henric Alanus
1713–1719 Johan Drysenius
1719–1730 Gabriel Hartman
1731–1738 Alexander Kepplerus
1739–1774 Jakob Sirelius
1775–1798 Anders Johan Alftan
1799–1831 Johan Åhman
1831–1837 Benjamin Frosterus
1838–1847 Alex Adolf Laurell
1848–1865 Frans Ludvig Schauman
1867–1885 Jakob Henrik Roos
1887–1897 Gustaf Magnus Boijer
1897–1912 Oskar Viktor Begroth
1914–1950 Lars Oskar Kjäldström
Kappalaiset
1590– Henricus Johannis
1606–1619 Jacobus Matthæi
1625– Henricus Henrici
1635–1658 Martinus
1659–1672 Gabriel Henrici Hagerus
1672–1676 Andreas Ståhlfoth
1677–1692 Jacobus Lanæus
1692–1720 Jacobus Wendalius
1722–1729 Jakob Junge
1724–1734 Henrik Astenius
1735–1750 Johan Haraldi Alftan
1752–1754 Henrik Gustavi Gelin
1755–1769 Jakob Abraham Alanus
1770–1775 Anders Johan Alftan
1776–1789 Karl Bergman
1790–1830 Fredrik Gråå
1831–1834 Bror Emmanuel Valbeck
1835–1864 Jonas Fredrik Berg
1870–1879 Erik Vilhelm Henrik Linderoos
1901–1902 Herman Oskar Mäkelä
1904–1915 Karl Mikael Erenius
1917–1925 Paul Berndt Danielsson
1926–1928 Artur Emil Ahlblad
1935–1937 Alf Ruben Göte Torckell
1937–1941 Martin Valdemar Sandvik
1941–1946 Knut Vilhelm Jansson
Apulaiset ja sijaiset
1730–1731 Abraham Miödh, armovuodensaarnaaja
1730–1732 Daniel Sirelius, armovuodensaarnaaja
1785– Lars Anders Borgström, kirkkoherran apulainen
1790–luku Daniel Olenius, kirkkoherran apulainen
1794 Henrik Tötterman, apulaispappi
1801–1825 Karl Gustaf Pihl, kirkkoherran apulainen
1825–1832 Adolf Dahlberg, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1827–1828 Johan Fredrik Tötterman, kirkkoherran apulainen
1828–1831 Tomas Lundell, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra
1832–1838 Johan Fredrik Hilldén, kirkkoherran apulainen
1834–1835 Otto Reinhold Halleen, välisaarnaaja kappalaisen virassa
1838–1850 Josef Lindgren, kirkkoherran apulainen
1840–1841 Johan Salenius, kappalaisen apulainen
1841 Johan Fredrik Hällfors, kappalaisen apulainen
1841–1842 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall, kappalaisen apulainen
1842–1844 Josef Reinhold Hedberg, kappalaisen apulainen
1844–1847 Karl Kasmir Bernstedt, kappalaisen apulainen
1848–1854 Ernst Odert Reuter, kirkkoherran apulainen
1851–1852 Johan Fredrik Grönlund, kappalaisen apulainen
1852–1867 Frans Joakim Torckell, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1854–1855 Emil Teodor Grestrin, kappalaisen apulainen
1855 Johan Gustaf Hällfors, kappalaisen apulainen
1856–1857 Karl Johan Engelbrecht Blombergh, kappalaisen apulainen
1857–1858 August Vilhelm Bergman, kappalaisen apulainen
1858–1860 Karl Dahlberg, kappalaisen apulainen
1860–1867 Mauritz Hultman, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1879 Viktor Emil Ahlstedt, vt. kappalainen
1879–1883 Edvard Eliel Lundell, vt. kappalainen
1883–1884 Karl Alex Adhemar Koski, vt, kappalainen
1884–1885 Reinhold Alexander Vikström, vt. kappalainen
1885–1887 Ludvig Leonard Lönnmark, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1887–1891 Oskar Fredrik Lindvall, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1891–1897 Fredrik Villenius, vt. kappalainen
1897–1898 Paul Gustaf Vikman, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1898–1900 Anders Kristofer Kuhlman, vt. kappalainen
1900–1901 Verner Adolf Kyrö, vt. kappalainen
1903 Artturi Heikki Arho, vt. kappalainen
1946–1951 Knut Vilhelm Jansson, apulaispappi
Arkisto
Inkoon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1637 ja historiakirjat vuodesta 1636. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnssa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1694–.
Kansallisarkisto on digitoinut Inkoon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.