top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Inkoo

Päivitetty: 3. toukok.


Rajakartta: Inkoo

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1361, jolloin Pyhän Nikolain kirkolle annettiin kaksi veromaata Gudlogsbölestä, jota maata myöhemmin kutsuttiin seurakunnan omistamana nimellä Gårdsböle. Tanskalaiset ryöstivät kirkkoa ja pappilaa 25.8.1509. Kirkko paloi samana aiheuttamasta tulesta 12.7.1623 ja 15.7.1736. Kirkkoa korjattiin 1733–1735 ja 1840–1742. Kirkon sakaristossa ilmoitettiin pidettävän joskus jumalanpalveluksia suomeksi 1677, ja myöhemmin seurakunnassa pidettiin suomenkielinen jumalanpalvelus vähintään neljä kertaa vuodessa. Seurakunta muodostettiin Helsingin Aleksanterin-yliopiston prebendaksi keisarin käskykirjeellä 24.11.1831 ja prebenda lakkautettiin 1865. Seurakuntaan perustettiin Westanqvarnin kansanopisto 1895.


Muut nimet

Ingå

Kylät

Ålkila, Ålö, Backa, Barö, Bastö, Bjurs, Böle, Bolstad, Breds, Bredslätt, Dal, Dams, Elsjö, Espings, Fagervik, Finnböle, Finnpadda, Gårdsböle, Gråmarböle, Gumböle, Haga, Hirdal, Hovgård, Illans, Ingarskila, Innanbäck, Joddböle, Johannesberk (Jävurböle), Jutans, Kalkulia, Krämars, Kusans, Lågnäs, Långvik, Lill-Ramsjö, Linkulla, Mosaböle, Näs, Ors (Mars), Österkulla, Pålsböle, Prästgården, Rankila, Rövass, Sågars, Siggböle, Sonasund, Stormora, Stor-Ramsjö, Ström, Svartbäck, Svenskby, Täkter, Torp, Torstholm, Utanåker, Vars, Vassböle, Vestanby, Vestankvarn, Vesterby, Vesterkulla


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta tehtiin suostumus 23.6.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kalakymmenyksistä keisarillisen senaatin päätös 27.5.1819. Kirkkoherralle maksetuista kymmenyksistä keisarillisen senaatin päätös 20.7.1841. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 29.9.1868. Seurakunnassa oli ajoittain kaksi kappalaista, kunnes yhdestä kappalaisesta säädettiin kuninkaan kirjeellä 3.8.1723.


Kirkkoherrat

1392 Olof

1405 Anders

1423 Henrik Bertilsson Svarte

1437–1451 Jönis Hvit

1479 Ragvald

1536–1537 Jöran

1540–1549 Thomas Johannis

1552–1593 Henricus Thomæ

1599–1601 Henricus Johannis

1601–1619 Nicolaus Laurentii Forsius

1620–1627 Jacobus Matthiae

1633–1656 Henricus Henrici

1693–1711 Gabriel Stenberg

1711–1713 Henric Alanus

1713–1719 Johan Drysenius

1719–1730 Gabriel Hartman

1739–1774 Jakob Sirelius

1799–1831 Johan Åhman

1831–1837 Benjamin Frosterus

1838–1847 Alex Adolf Laurell

1867–1885 Jakob Henrik Roos


Kappalaiset

1590– Henricus Johannis

1606–1619 Jacobus Matthæi

1625– Henricus Henrici

1635–1658 Martinus

1672–1676 Andreas Ståhlfoth

1677–1692 Jacobus Lanæus

1692–1720 Jacobus Wendalius

1722–1729 Jakob Junge

1724–1734 Henrik Astenius

1776–1789 Karl Bergman

1790–1830 Fredrik Gråå

1835–1864 Jonas Fredrik Berg

1917–1925 Paul Berndt Danielsson

1926–1928 Artur Emil Ahlblad


Apulaiset ja sijaiset

1730–1731 Abraham Miödh, armovuodensaarnaaja

1730–1732 Daniel Sirelius, armovuodensaarnaaja

1785– Lars Anders Borgström, kirkkoherran apulainen

1790–luku Daniel Olenius, kirkkoherran apulainen

1794 Henrik Tötterman, apulaispappi

1801–1825 Karl Gustaf Pihl, kirkkoherran apulainen

1825–1832 Adolf Dahlberg, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1827–1828 Johan Fredrik Tötterman, kirkkoherran apulainen

1828–1831 Tomas Lundell, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra

1832–1838 Johan Fredrik Hilldén, kirkkoherran apulainen

1834–1835 Otto Reinhold Halleen, välisaarnaaja kappalaisen virassa

1838–1850 Josef Lindgren, kirkkoherran apulainen

1840–1841 Johan Salenius, kappalaisen apulainen

1841 Johan Fredrik Hällfors, kappalaisen apulainen

1841–1842 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall, kappalaisen apulainen

1842–1844 Josef Reinhold Hedberg, kappalaisen apulainen

1844–1847 Karl Kasmir Bernstedt, kappalaisen apulainen

1848–1854 Ernst Odert Reuter, kirkkoherran apulainen

1851–1852 Johan Fredrik Grönlund, kappalaisen apulainen

1852–1867 Frans Joakim Torckell, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1854–1855 Emil Teodor Grestrin, kappalaisen apulainen

1855 Johan Gustaf Hällfors, kappalaisen apulainen

1856–1857 Karl Johan Engelbrecht Blombergh, kappalaisen apulainen

1857–1858 August Vilhelm Bergman, kappalaisen apulainen

1858–1860 Karl Dahlberg, kappalaisen apulainen

1860–1867 Mauritz Hultman, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1879 Viktor Emil Ahlstedt, vt. kappalainen

1879–1883 Edvard Eliel Lundell, vt. kappalainen

1883–1884 Karl Alex Adhemar Koski, vt, kappalainen

1884–1885 Reinhold Alexander Vikström, vt. kappalainen

1885–1887 Ludvig Leonard Lönnmark, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1887–1891 Oskar Fredrik Lindvall, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1891–1897 Fredrik Villenius, vt. kappalainen

1897–1898 Paul Gustaf Vikman, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1898–1900 Anders Kristofer Kuhlman, vt. kappalainen

1900–1901 Verner Adolf Kyrö, vt. kappalainen

1903 Artturi Heikki Arho, vt. kappalainen

 

Arkisto


Inkoon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1637 ja historiakirjat vuodesta 1636. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnssa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1694–.


Kansallisarkisto on digitoinut Inkoon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

10 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page