Kiteen emäseurakunnan kappeli, jossa mainitaan olleen kirkko jo 1686. Alkuaan emäseurakunnan kappalaiset pitivät joka kolmantena sunnuntaina jumalanpalveluksen Rääkkylässä kunnes Rääkkylä sai oman papin emäseurakunnan toisen kappalaisen muutettua sinne 1794. Seurakunnan kirkko sijaitsi Oravilahden kylässä 1739–1793. Venäläiset turmelivat kirkkoa isonvihan aikana ja se paloi 1765. Vuonna 1793 rakennettu kirkko ja kellotapuli paloivat salaman iskusta 23.7.1837.
Keisarin käskykirjeessä 20.4.1829 määrättiin Kiteen kirkkoherra palkkaamaan virallinen apulainen seurakuntaan. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.10.1857, jolloin seurakunta määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Seurakuntaan liitettiin Liperistä Rääkkylän, Hypönniemen ja Hernevaaran kylät. Rääkkylän kunta perustettiin 1874.
Muut nimet
Bräkylä, Oravisalo
Maakirjakylät
Haapasalmi, Heinoniemi, Hernevaara, Hypönniemi (Liperin-Oravisalo), Jaama, Kiesvaara, Nieminen, Oravilahti, Oravisalo, Piimälahti, Pötsönlahti, Rasivaara, Rääkkylä (Bräkylä), Sangenlahti, Sintsi (Onkamo), Täitimänniemi, Varpasalo, Venturinniemi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1893–1908 Simo Adolf Virkkula
1909– Frans Evert Blomberg
Kappalaiset
1794–1819 Anders Kiljander
1822–1827 Mårten Kiljander
1830–1836 Jakob Johan Lindström
1839–1844 Karl Johan Veckman
1847–1855 Alexander Magnus Brummer, ensin vt. kappalainen
1858–1859 Erik Saurén, ensin vt. kappalainen, virka lakkautettiin
Pitäjänapulaiset
1863–1881 Karl Alfred Veckman
1885–1890 Albert Vitalias Ståhlhammar
1891–1900 Joel Siikanen
1901–1910 Kaarle Albert Lauri
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1800–1803 Isak Blom, apupappi
1807 Kristian Vilhelm Järnström, apupappi
1807 Simon Vehonius, apupappi
1809–1816 Mårten Kiljander, apupappi
1816–1820 David Petrelius, apupappi
1820–1822 Klas Anders Lindblad, vt. kappalainen
1827–1830 Nils Aschan, vt. kappalainen
1832–1833 Alexander Magnus Oleander, apupappi
1833–1842 August Blomqvist, apupappi, vt. kappalainen
1844–1846 Albert Vilhelm Handolin, virka– ja armovuodensaarnaaja
1846–1847 Karl Linjeqvist, armovuodensaarnaaja.
1850–1853 Johan Henrik Lagus, apupappi
1853–1856 Nils August Berghäll, apupappi, armovuodensaarnaaja.
1856–1857 Gabriel Vilhelm Melart, armovuodensaarnaaja ja Kiteenkirkkoherran apulainen
1857 Lars Erik Mozelli, kirkkoherran apulainen
1857–1858 Jakob Helenius, kirkkoherran apulainen ja armovuodensaarnaaja
1859–1860 Karl Alfred Veckman, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1860–1863 Per Jakob Igoni, virka– ja armovuodensaarnaaja
1865 Karl Karttunen, kirkkoherran apulainen
1877 Mats Emil Zimmerman, kirkkoherran apulainen
1877 Henrik Puhakka, kirkkoherran apulainen
1878–1880 Isak Puustinen, kirkkoherran apulainen
1880–1882 Artur Olivier Blomberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja.
1882–1888 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius, kirkkoherran apulainen ja vt. pitäjänapulainen
1889–1891 Johannes Sidensnöre, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen
1898 Frans Evert Blomberg, vt. pitäjänapulainen
1898–1899 Kaarle Reetrikki Sorri, vt. pitäjänapulainen
1899–1900 Niilo Vitikainen, vt. pitäjänapulainen
1900–1901 Henrik Johan Helin, vt. pitäjänapulainen
Arkisto
Rääkkylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1756, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1802. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1756–2004.
Kansallisarkisto on digitoinut Rääkkylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.