top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Uusikirkko (Turun lääni)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja omana pitäjänään ainakin jo 1418. Uudenkaupungin kappeli liitettiin seurakuntaan kuninkaan käskykirjeellä 5.2.1808 ja seurakunnan erotettiin toisistaan itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi keisarin käskykirjeellä 8.12.1866. UUdenkirkon kunnan ja seurakunnan nimi muutettiin Kalanniksi 1936. Kalannin kunta liiitettiin Uuteenkaupunkiin 1993.


Muut nimet

Uusikirkko, Nykyrka, Kaland, Nykyrko, Kalais


Kylät

Alsila, Elkkynen, Häähä, Hakoinen, Hallu, Halola, Harikkala, Haudo, Haudonsaari, Hyyninen, Inhamo, Jaakkolankorpi, Kahlonen, Kainu, Kaivola, Kallela, Kaskinen, Katina, Kaukola, Kinko, Korvenkylä (Korpi), Kuuvantaka, Kylähiisi, Kytämäki, Lahti, Männäinen, Maurumaa, Orivo, Palsa, Paulahti, Pehto, Petes, Pettänen, Piitorauma, Putta, Pyrrilä, Ridanala, Ruonanperä, Saarnisto, Sairinen, Sannainen, Santtio, Siivola, Siivottu, Siuttila, Sundholm, Suontaka, Suurikkala, Taipale, Tammisto, Tuorlahti, Tynki, Uussaari, Vahterus, Varhela, Varjoranta, Vellua, Viisola, Villilä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen palkasta kuninkaan käskykirjeessä 10.6.1808. Kappalaisen oikeudesta saada vapaa jauhatus Männäisten myllyssä hovioikeuden päätös 11.1.1814. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1691, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 23.2.1865, ja pitäjänapulaisen palkka jaettiin kirkkoherran ja kappalaisen kesken. Aikanaan seurakunnan papisto sanotaan saaneen merimiehiltä niin sanottuja "Saksamaan lahjoja".


Kirkkoherrat

1411 Andreas Beronis

1477 Martinus Olai Skytte

1484 Martinus Olai Skytte

1554–1572 Andreas Petri

1573–1586 Jacobus Michaelis

1587–1609 Mathaeus Petri

1610–1628 Nicolaus Erici

1628–1629 Ericus Nicolai

1630–1643 Henricus Andrae

1643–1658 Ericus Nicolai

1659–1665 Sigfrid Bartholdi

1665–1689 Johannes Harclerus

1690–1697 Gustaf Fontelius

1699–1713 Mikael Brunlöf

1714–1721 Thomas Selenius, vt. kirkkoherra

1722–1758 Immanuel Brunlöf

1760–1786 Johan Gottleben

1786–1815 Johan Ström

1818–1829 Johannes Aemeleus

1832 Anders Forsius

1856–1883 Wilhelm Heikel


Kappalaiset

1586 Salomon Pietarinpoika

1591 Henricus Michaelis

1593–1610 Nicolaus Erici

1610–1630 Henricus Andrae

1632 Daniel

1632–1635 Ericus Nicolai

1640–1675 Jonas Matthiæ Raumanus

1675–1687 Eric Palenius

1688–1710 Daniel Lignipaeus

1717–1721 Immanuel Brunlöf

1718–1721 Sakari Boelius

1721–1735 Thomas Selenius

1736–1737 Gabriel Melander

1737–1750 Johan Grönholm

1751–1774 Johan Tenlenius

1774–1789 Johan Samblerus

1790–1808 Henrik Solin, vanhempi

1824–1830 Henrik Solin, nuorempi

1831–1843 Mats Gonander

1907–1910 Frans Arvid Vasama

1911–1922 William Oskari Aarnio (Grip)

1923–1932 Paavo Antero Kiviniemi


Pitäjänapulaiset

1691–1695 Erik Rithovius

1709–1713 Jacob Gadolin

1713–1721 Jacob Lignipaeus

1721–1727 Henric Berg

1727–1736 Gabriel Melander

1737–1751 Johan Tenlenius

1751–1774 Johan Samblerus

1775–1790 Henrik Solin, vanhempi

1791–1798 Isak Wellenius

1812–1824 Henrik Solin nuorempi

1825–1831 Mats Gonander

1832–1836 Henrik Sandberg

1848–1865 Herman Gustaf Finckenberg, ensin vt., virka lakkautettiin 1865


Ylimääräiset papit

1755–1760 Karl Wallenström, kirkkoherran apulainen

1760–1765 Johan Gottleben, apupappi

1766–1770 Jonathan Abraham Höckert, kirkkoherran apulainen

1772–1781 Gabriel Gottleben, kirkkoherran apulainen

1781–1787 Erik Nylund, kirkkoherran apulainen

1784–1787 Matthias Solenius

1800–1806 Johan Gustaf Andrell, kirkkoherran apulainen

1805–1812 Henrik Solin nuorempi, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1806–1810 Karl Gustaf Ahlstedt, kirkkoherran apulainen

1810–1825 Mats Gonander, kirkkoherran apulainen

1822–1824 Karl Edvard Törnroth, armovuodensaarnaaja

1830–1831 Otto Johan Brander, välisaarnaaja

1831 Gustaf Sjöblad, välisaarnaaja, pitäjänapulaisen virassa

1836–1838 Adrian Elers, välisaarnaaja

1839–1840 Karl Fabian Sahlberg, armovuodensaarnaaja

1840–1842 Gustaf Adolf Hornborg, armovuodensaarnaaja

1841–1844 Georg Gustaf Gonander, kappalaisen apulainen

 

Arkisto


Kalantin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1643 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1643–1975.


Linkit

10 katselukertaa

コメント


Hae

bottom of page