Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja omana pitäjänään ainakin jo 1418. Uudenkaupungin kappeli liitettiin seurakuntaan kuninkaan käskykirjeellä 5.2.1808 ja seurakunnan erotettiin toisistaan itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi keisarin käskykirjeellä 8.12.1866. UUdenkirkon kunnan ja seurakunnan nimi muutettiin Kalanniksi 1936. Kalannin kunta liiitettiin Uuteenkaupunkiin 1993.
Muut nimet
Uusikirkko, Nykyrka, Kaland, Kalanti, Nykyrko, Kalais
Kylät
Alsila, Arvassalo, Elkkynen, Häähä, Hakoinen, Hallu, Haloila, Harikkala, Hauto, Haudonsaari, Heikkalanpää, Heinänen, Hyyninen, Inhamo, Jaakolankorpi, Kahloinen, Kainu, Kaivola, Kallela, Kaskinen, Katina, Kaukola, Kingo, Korvenkylä (Korpi), Kotjala, Kuantaka, Kursila, Kylähiide, Kytämäki, Lahti, Männäinen, Maurumaa, Orivo, Palsa, Pappila, Paulehti, Pehto, Petes, Pettäinen, Pitorauma, Putta, Pyrrilä, Ranevo, Ridanala, Ruonanperä, Saarnisto, Sairinen, Salmi, Salo, Sannainen, Santio, Siivola, Siivottu, Siuttula, Suontaka, Suurikkala, Taipale, Tammisto, Tuorlahti, Tynki, Uusikaupunki, Uussaari, Vahterus, Vanhakartano, Varhela, Varjaranta, Vellua, Viisola, Villilä, Vohdensaari
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta kuninkaan käskykirjeessä 10.6.1808. Kappalaisen oikeudesta saada vapaa jauhatus Männäisten myllyssä hovioikeuden päätös 11.1.1814. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1691, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 23.2.1865, ja pitäjänapulaisen palkka jaettiin kirkkoherran ja kappalaisen kesken. Aikanaan seurakunnan papisto sanotaan saaneen merimiehiltä niin sanottuja "Saksamaan lahjoja".
Kirkkoherrat
1411 Andreas Beronis
1477 Martinus Olai Skytte
1484 Martinus Olai Skytte
1554–1572 Andreas Petri
1573–1586 Jacobus Michaelis
1587–1609 Mathaeus Petri
1610–1628 Nicolaus Erici
1628–1629 Ericus Nicolai
1630–1643 Henricus Andrae
1643–1658 Ericus Nicolai
1659–1665 Sigfrid Bartholdi
1665–1689 Johannes Harclerus
1690–1697 Gustaf Fontelius
1699–1713 Mikael Brunlöf
1714–1721 Thomas Selenius, vt. kirkkoherra
1722–1758 Immanuel Brunlöf
1760–1786 Johan Gottleben
1786–1815 Johan Ström
1818–1829 Johannes Aemeleus
1832 Anders Forsius
1835–1853 Erik Johan Cumenius
1856–1883 Wilhelm Heikel
1887–1896 Johan Gustaf Hällfors
1898–1920 Frans Oskar Blomqvist
1921–1938 Kaarlo Erne,sti Aarnio
Kappalaiset
1586 Salomon Pietarinpoika
1591 Henricus Michaelis
1593–1610 Nicolaus Erici
1610–1630 Henricus Andrae
1632 Daniel
1632–1635 Ericus Nicolai
1640–1675 Jonas Matthiæ Raumanus
1675 Anders Mennander
1675–1687 Eric Palenius
1688–1710 Daniel Lignipaeus
1712 Johan Bursman
1717–1721 Immanuel Brunlöf
1718–1721 Sakari Boelius
1721–1735 Thomas Selenius
1736–1737 Gabriel Melander
1737–1750 Johan Grönholm
1751–1774 Johan Tenlenius
1774–1789 Johan Samblerus
1790–1808 Henrik Solin, vanhempi
1810–1822 Adam Reinhold Vidqvist
1824–1830 Henrik Solin, nuorempi
1831–1843 Mats Gonander
1844–1871 Karl Gustaf Sadenius
1874–1882 Otto Edvard Härmälä
1882–1889 Frans Oskar Blomqvist
1890–1907 August Fredrik Valdstedt
1907–1910 Frans Arvid Vasama
1911–1922 William Oskari Aarnio (Grip)
1923–1932 Paavo Antero Kiviniemi
Pitäjänapulaiset
1691–1695 Erik Rithovius
1709–1713 Jacob Gadolin
1713–1721 Jacob Lignipaeus
1721–1727 Henric Berg
1727–1736 Gabriel Melander
1737–1751 Johan Tenlenius
1751–1774 Johan Samblerus
1772 Gabriel Gottleben
1775–1790 Henrik Solin, vanhempi
1791–1798 Isak Wellenius
1799–1810 Adam Reinhold Vidqvist
1812–1824 Henrik Solin nuorempi
1825–1831 Mats Gonander
1832–1836 Henrik Sandberg
1842–1848 Lars Johan Aejmelæus
1848–1865 Herman Gustaf Finckenberg, virka lakkautettiin 1865
Ylimääräiset papit
1755–1760 Karl Wallenström, kirkkoherran apulainen
1760–1765 Johan Gottleben, apupappi
1766–1770 Jonathan Abraham Höckert, kirkkoherran apulainen
1772–1781 Gabriel Gottleben, kirkkoherran apulainen
1781–1787 Erik Nylund, kirkkoherran apulainen
1784–1787 Matthias Solenius
1800–1806 Johan Gustaf Andrell, kirkkoherran apulainen
1805–1812 Henrik Solin nuorempi, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1806–1810 Karl Gustaf Ahlstedt, kirkkoherran apulainen
1810–1825 Mats Gonander, kirkkoherran apulainen
1822–1824 Karl Edvard Törnroth, armovuodensaarnaaja
1830–1831 Otto Johan Brander, välisaarnaaja
1831 Gustaf Sjöblad, välisaarnaaja, pitäjänapulaisen virassa
1836–1838 Adrian Elers, välisaarnaaja
1839–1840 Karl Fabian Sahlberg, armovuodensaarnaaja
1840–1842 Gustaf Adolf Hornborg, armovuodensaarnaaja
1841–1844 Georg Gustaf Gonander, kappalaisen apulainen
Arkisto
Kalanninseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1643 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1643–1975.
Kansallisarkisto on digitoinut Kalannin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.