top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Karjala

Päivitetty: 7 päivää sitten


Rajakartta: Karjala

Perustettiin Mynämäen emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1600-luvulla. Anomukseen määrätä saarnahuonekuntaan oma kappalainen annettiin kieltävä vastaus 1772, ja toisen kerran talonemäntä Maria Mikontytär, joka kolmasti oli vaivannut hänen kuninkaallista majesteettiaan eli kuningasta vastaavalla anomuksella, tuomittiin kahdeksaksi vuorokaudeksi vankeuteen 1776. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan myöntymyksellä 18.7.1797 ja ensimmäinen kappalainen astui virkaansa 1798. Seurakuntaan liitettiin Vehmalaisten kappeli keisarillisella käskykirjeellä 2.2.1860. Erotettiin Mynämäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 6.11.1906. Karjalan seurakunta lakkautettiin ja liitettiin Mynämäkeen 1977.


Muut nimet

Karjala (Turun lääni), Karppinen


Kylät

Haankylä, Haanperä, Kalela, Karjala, Karppinen, Ketelinen, Laajoki, Sairinen, Salavainen, Suojoki, Suutila, Tallola, Vehmalainen, Vuoloinen


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaiset

1798–1800 Jakob Syrenius

1801–1818 Matias Antell

1821–1827 Johan Arell

1827–1832 Adam Syrenius

1845–1851 Gabriel Nestén


Ylimääräiset papit

1800–1801 Jakob Calenius, vt. kappalainen

1818–1821 Simon Helenius, vt. kappalainen

1845 Gustaf Norrmén, välisaarnaaja

1851–1852 Sven Emil Krook, välisaarnaaja

1859–1865 Frans Ludvig Ingerman, vt. kappalainen

1874 Frans Anshelm Almberg, vt. kappalainen

1876–1877 Erik Johan Gröndahl, vt. kappalainen

1878–1880 Gustaf Oskar Holmberg, vt. kappalainen

1880–1893 Johan Vilhelm Ahlroos, vt. kappalainen

1888 Karl Töyry, vt. kappalainen

1893–1895 Aleksander Kulla, vt. kappalainen

1895–1896 Isak Elenius, vt. kappalainen

1896 Frans Bernhard Inberg, vt. kappalainen

1897–1899 Oskar Albinus Palletvuori, vt. kappalainen

1901–1902 Ernst Edvard Engström, vt. kappalainen

 

Arkisto


Karjalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1869 ja historiakirjat vuodesta 1798. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1770–1935.


Kansallisarkisto on digitoinut Karjalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

88 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page