Perustettiin Mynämäen emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1600-luvulla. Anomukseen määrätä saarnahuonekuntaan oma kappalainen annettiin kieltävä vastaus 1772, ja toisen kerran talonemäntä Maria Mikontytär, joka kolmasti oli vaivannut hänen kuninkaallista majesteettiaan eli kuningasta vastaavalla anomuksella, tuomittiin kahdeksaksi vuorokaudeksi vankeuteen 1776. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan myöntymyksellä 18.7.1797 ja ensimmäinen kappalainen astui virkaansa 1798. Seurakuntaan liitettiin Vehmalaisten kappeli 1860. Erotettiin Mynämäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Karjalan seurakunta lakkautettiin ja liitettiin Mynämäkeen 1977.
Muut nimet
Karjala (Turun lääni), Karppinen
Kylät
Haankylä, Haanperä, Kalela, Karjala, Karppinen, Ketelinen, Laajoki, Sairinen, Salavainen, Suojoki, Suutila, Tallola, Vehmalainen, Vuoloinen
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaiset
1798–1800 Jakob Syrenius
1801–1818 Matias Antell
1821–1827 Johan Arell
1827–1832 Adam Syrenius
1832–1845 Johan Henrik Lundén
1845–1851 Gabriel Nestén
1852–1859 Gustaf Enok Springert
1865–1866 Frans Edvin Ahonius
1869–1874 Karl Viktor Berghäll
1877 Sven Rydberg
1896–1897 Frans Bernhard Inberg
1899–1901 Oskar Albinus Palletvuori
1902–1905 Vilhelm Oskari Lampo
1905–1910 Edvin Theodor Schönberg
Ylimääräiset papit
1800–1801 Jakob Calenius, vt. kappalainen
1818–1821 Simon Helenius, vt. kappalainen
1845 Gustaf Norrmén, välisaarnaaja
1851–1852 Sven Emil Krook, välisaarnaaja
1859–1865 Frans Ludvig Ingerman, vt. kappalainen
1874 Frans Anshelm Almberg, vt. kappalainen
1876–1877 Erik Johan Gröndahl, vt. kappalainen
1878–1880 Gustaf Oskar Holmberg, vt. kappalainen
1880–1893 Johan Vilhelm Ahlroos, vt. kappalainen
1888 Karl Töyry, vt. kappalainen
1893–1895 Aleksander Kulla, vt. kappalainen
1895–1896 Isak Elenius, vt. kappalainen
1896 Frans Bernhard Inberg, vt. kappalainen
1897–1899 Oskar Albinus Palletvuori, vt. kappalainen
1901–1902 Ernst Edvard Engström, vt. kappalainen
Arkisto
Karjalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1869 ja historiakirjat vuodesta 1798. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1770–1935.
Kansallisarkisto on digitoinut Karjalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit