Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1300-luvun alkupuolella. Seurakuntaan kuulunut Lokalahti perustettiin kappeliksi 1409, oli erotettuna itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1630-1690, tämän jälkeen uudelleen Vehmaan kappeliksi ja erotettiin uudelleen 1905. Seurakunnan pappilan maalle ja Nuhjalaan rakennettiin rukoushuoneet 1903. Vehmaan kunta perustettiin 1869.
Muut nimet
Vemo, Kaland, Kalandia
Kylät
Ane, Antola, Askainen, Ennyinen (Ennys), Heikola, Hietamäki, Hietajärvi, Hieto (Hiedo), Hilleinen (Hilleis), Himoinen, Hinnuri, Huovari, Huruinen, Huukainen, Hylkilä, Ilmarinen (Ilmaris), Inkala (Ingola), Inkurinen (Inguris), Irjala, Isoalho, Isohermula, Isovartainen, Kaipinen, Kaivoinen, Karanluoto, Karintaka, Kaukola, Kaukurla, Kauppila, Kauramäki, Keräsaari, Kesoinen, Ketto, Kierikkala, Kiikoinen, Kiima, Kiimkallio, Kirkkomäki, Kirkonkylä, Kivijärvi, Korpi, Koski, Krookinen, Kumiruona, Kummula, Kunnila (Gunnila), Kupusjärvi, Kuulila, Lahdenranta, Lahdinko, Laittinen, Lallinen, Lammi, Laukapelto, Lautanala, Lempiö, Lutila, Maarijärvi, Mannerkaisti, Merilä, Metsänkylä, Mylly, Nakkua, Nuhjalan kartano, Oja, Paitulainen, Pankkio, Papala, Pappila, Penttilä, Piettinen, Piiloinen, Pitkiskallio, Pullila, Pummainen, Puosta, Puotila (Buodila), Putta, Pyöli (Böhle), Rahikkala, Rahkmala,Rantaniittu, Rautila, Ravea, Reinilä, Revo, Riihivainio, Riittiö, Ristimäki, Ristinkylä (Korsnäs), Rokkainen, Saarikkala, Salo, Seipsaari, Siidersalo, Sillankorva, Soinila, Sunila, Suttila, Takala, Tanila (Danila), Tarvola, Taskala, Tommila, Tuomarla (Duomarla), Tuomarpyöli, Tuomoinen, Tuppurla, Uhlu, Ukkila, Uusikartano, Vahilainen, Vainionperä, Valaskallio, Vallila, Vanhakylä, Vanhapappila, Varsvainio, Vihtjärvi, Viiainen, Vikainen, Viljainen, Vilu, Vinkkilä, Vähähermula, Vähävartainen, Ylikylä, Ylöjärvi, Yöttiö
Naapuriseurakunnat
Papisto
Pääsiäisrahasta keisarin päätöksessä 23.8.1814. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista ainakin vuodesta 1636, kunnes toisen kappalaisen virka toistaiseksi lakkautettiin tuomiokapitulin päätöksellä 17.10.1883. Ensimmäisen kappalaisen Penttilän virkatalo luovutettiin seurakunnalle, joka maksoi vuosittain kappalaiselle tilasta vuokraa 12 tynnyriä viljaa. Kappalaisen palkasta keisarin päätöksessä 29.11.1860 ja tuomiokapitulin päätös 17.10.1883.
Kirkkoherrat
1551–1580 Petrus Michaelis Mara
1581–1610 Jacobus Henrici
1612 Magnus Andreæ
1612–1619 Ericus Michaelis Kurck
1620 Stephanus Henrici, vt. kirkkoherra
1620–1642 Zacharias Jacobi
1626–1657 Matthias Sigfridi Sciurus
1684–1712 Kristian Walstenius
1736–1787 Henrik Alanus
1791–1800 Fredrik Reinhold Brander
1805–1835 Isak Eneberg
1837–1867 Johan Henrik Mollin
1871–1886 Daniel Ezekiel Hildeen
Kappalaiset, ensimmäinen sarja
1593–1623 Stephanus Henrici
–1634 Ericus
1630 Jören
1635–1645 Simon Sigfridi Winkelmannus
1636 Henricus
1722–1748 David Sciurenius
1750–1753 Johan Omenius
1754–1763 Jakob Leistenius
1763–1766 Thomas Nordlund
1766–1772 Abraham Indrenius
1773–1798 Esaias Hollberg
1800–1806 Jakob Syrenius
1807–1851 Abraham Renström
1854–1859 Johan Vilhelm Blom
1861–1866 Alfred Brynolf Roos
1867–1873 Nils Johan Almark
1874–1880 Johan Peter Silcke
1881–1887 Fredrik Valdemar Bergroth
1888–1896 Berndt Vilhelm Sandell
1897–1901 Henrik August Mäkinen
1901–1908 Oskar Albinus Palletvuori
1909– Jaakko Ilmonen
Kappalaiset, toinen sarja
1733–1737 Johan Grönholm
1737–1745 Johan Sonck
1745–1749 Gabriel Procopaeus
1781–1809 Anders Björkqvist
1814–1852 Erik Rosengren
1853–1865 Viktor Mauritz Roslin, ensin vt. kappalainen
1870–1876 Henrik Zoliman Salonius
Ylimääräiset papit
1727–1728 Johan Wallenius, vt. kirkkoherra
1729–1731 Nils Bursman, kirkkoherran apulainen
1732–1733 Matthias Forsinius, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1744– Simon Åström, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1745–1746 Gabriel Procopaeus, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1753–1755 Henrik Tallquist, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1755–1759 Jeremias Kruuse, kappalaisen apulainen
1760– Erik Sannholm, kirkkoherran apulainen
1764–1765 Henrik Reilin, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1766–1768 Johan Ström, vt. kirkkoherra
1767–1768 David Emanuel Tenlenius, kappalaisen apulainen
1771– Johan Sourander, kirkkoherran apulainen
1779–1781 Erik Nylund, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1781– Isak Eneberg, kirkoherran apulainen
1791– Abraham Renström, kappalaisen apulainen
1798–1804 Gabriel Domander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1804–1807 Johan Strandell, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1807–1808 Olof Rehnström, kirkkoherran apulainen
1808–1812 Karl Sarlin, kirkkoherra apulainen
1810–1814 Adolf Samuel Fridén, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja
1812–1817 Mikael Hellsten, kirkkoherran apulainen
1817–1821 Karl Ulrik Svahn, kirkkoherran apulainen
1821–1822 Gustaf Adrian Jordan, kirkkoherran apulainen
1822–1826 Kristian Ahlfors, kirkkoherran apulainen
1826–1828 Berndt Gustaf Ringbom, kirkkoherran apulainen
1828–1831 Isak Renholdd Eneberg, kirkkoherran apulainen
1829– Otto Abraham Renström, kappalaisen apulainen
1833–1835 Frans Mauritz Ljungberg, kirkkoherran apulainen
1836–1837 Josef Ernvall, armovuodensaarnaaja
1848–1854 Karl Isak Ridderborg, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1865–1867 Adolf Fredrik Molin, välisaarnaaja
1868–1870 Karl Henrik Ekblom, armovuodensaarnaaja
1880–1881 Johan Gustaf Alfred Helenius, vt. kappalainen
1886–1887 Gustaf Verner Törnvall, armovuodensaarnaaja
1887–1888 Viktor Brusila, vt. kappalainen
1896–1897 Johan Axel Friberg, vt. kappalainen
1908–1909 Jaakko Ilmonen, vt. kappalainen
Arkisto
Vehmaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1632 ja historiakirjat vuodesta 1685. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1632–1956.
Seurakunnan historiakirjat vuosilta 1723–1751 sekä eräitä muita asiakirjoja puuttui rovasti Isak Enebergin astuessa kirkkoherran virkaan tuomiokapitulin pöytäkirjan mukaan 26.2.1806. Kyseinen historiakirja on tämän jälkeen ollut kadonneena.
Kansallisarkisto on digitoinut Vehmaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.