Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1200-luvun loppupuolella. Kirjallisuudessa on arveltu seurakunnan kirkon olleen vuodelta 1260 ja Pyhän Erikin ja Pyhän Laurentiuksen nimikko. Kirkko paloi ennen vuotta 1578. Mynämäen kunta perustettiin 1868. Mynämäen kuntaan liitettiin Karjalan kunta 1977 ja Mietoisten kunta 2007.
Seurakuntaan kuuluneista Hietamäki mainitaan jo 1366 ja se lakkautettiin 1731. Mietoinen perustettiin kappeliksi 1643 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865. Karjala perustettiin saarnahuonekunnaksi 1600-luvulla, muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1797 ja erotettiin itsenäiseksi kirkoherrakunnaksi 1906.
Muut nimet
Virmo
Maakirjakylät
Aakula, Aikkinen, Haapainen, Halava, Haloila, Haloinen, Halso, Honkola, Huolinen, Häntilä, Ihalainen, Jokila, Jutila, Juva, Kaarleinen, Kaivola, Karhula, Karjakoski, Kasurla, Kattelus, Kautsböle, Keijainen, Kilakallunen, Kintikkala, Kivikylä, Korvensuu, Kukola, Kurina, Kälälä, Laavainen, Lankkinen, Lemmettylä, Lempiskallio, Lepistö, Liuskallio, Lujala, Majalainen, Maunula, Mielismäki, Munnuinen, Munttinen, Mustila, Myllykylä, Mäenkylä, Nakkila, Neuvoinen, Nihattula, Nihteinen, Nukkila, Nuuskala, Pahikkala, Palolainen, Pappila, Parsila, Pellilä, Perpoinen, Pirttimäki, Pursinen, Rahkola, Raimela, Ristimäki, Ruotsinmäki, Ruutila, Seppälä, Sunila, Suorsala, Tammisto, Tapaninen, Tarvainen, Tiuvainen, Tursunperä, Vainionperä, Vallainen, Valtola, Vihava, Vihtamäki, Värräinen
Naapuriseurakunnat
Papisto
Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 2.2.1860. Kappalainen vapautettiin rakentamisvelvollisuudesta keisarin käskykirjeellä 22.6.1881.
Kirkkoherrat
1309 Gunne i Virmo
1326–1350 Thidemannus Ulfhardi Pampa
1357, 1366? Johannes Rötgeri
1375 Andreas Andreaksenpoika
1420 Nikolai Karhu
1420–1439 Reimar Gislonpoika
1448 Maunu Valdemarinpoika Garp
1462–1466 Maunu Särkilahti (Stiernkors)
1489–1500 Henrik Meyer
1505 Erik Laurinpoika, kirjuri
1506–1513 Hans Brask
1523 Laurentius Andreae
1550–1557 Olaus Petri?
1558–1573 Henricus Olai Karroi
1575–1614 Georgius Olai
1615 Nicolaus Goergii
1617–1623 Gregorius Erici
1624–1627 Martinus Matthæi Rungius
1634–1667 Johannes Nicolai Wenno
1752–1658 Jakob Gadolin
1760–1695 Anders Lizelius
1797–1816 Jakob Fredrik Gadolin
1819–1856 Anders Johan Rönnbäck
1858–1886 Gustaf Lönnmark
1887–1901 Nils Johan Almark
1902–1917 Frans Vilho Sipilä
1917 K. R. Kares, valittiin virkaan, mutta ei ottanut vastaan
1919–1951 A. Hj. Rönnevaara (Rönnberg)
Kappalaiset
–1585 Sigfridus Brücher
1589 N.N.
1593–1614 Gregorius Erici
1619 Claes Jörenson
1627–1659 Henricus Gregorij
1739–1757 Simon Forselius
1757–1782 Mikael Lundelin
1784–1799 Johan Jakob Erling
1800–1815 Simon Helenius
1817–1827 Erik Roos
1828–1833 Karl Benjamin Sevonius
1833 Karl Johan Schaeffer
1836–1838 Karl Edvard Törnroth
1841–1857 Gustaf Jernberg
1859–1869 Henrik Johan von Pfaler
1869–1881 Arvid Utter
1883–1909 John Kristian Mittler
1913–1937 Väinö Henrik Haveri
1938–1940 Yrjö Ilmari Lähteenmäki, papiston apulainen
1941–1953 Eero Jaakko Vähäpassi
Pitäjänapulaiset
1634 Lambertus Matthiæ
1722–1739 Simon Forselius
1730–1740 Johan Randelin
1740–1757 Mikael Lundelin
1758–1779 Anders Forselius, virka lakkautettiin 1860
Ylimääräiset papit
1746– Anders Forselius, kappalaisen apulainen
1746–1750 Adam Gerhard Sacklinius, kirkkoherran apulainen
1757– Johan Malmberg, kirkkoherran apulainen
1772–1780 Gustaf Bange, pedagogi ja saarnaaja
1779– Mikael Lunden, kappalaisen apulainen
1780–1782 Johan Gustaf Federley, kirkkoherran apulainen
1781– Barthold Fagerström, kappalaisen apulainen, pitäjänpedagogi
1799–1808 Gustaf Rickstén, kirkkoherran apulainen
1808–1809 Tomas Henrik Sallmenius, kirkkoherran apulainen
1810–1811 Johan Stenfors, kirkkoherran apulainen
1811–1813 Matias Kumlin, kirkkoherran apulainen
1813–1819 Johan Arell, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1816–1817 Henrik Cavonius, armovuodensaarnaaja
1820–1824 Per Rönnbäck, kirkkoherran apulainen
1828–1829 Jakob Vilhelm Mittler, kirkkoherran apulainen
1829–1839 August Fredrik Mittler, kirkkoherran apulainen
1833–1834 Isak Ahlroth, virkavuodensaarnaaja
1834–1836 Gustaf Fredrik Palander, armovuodensaarnaaja
1836–1838 Erik Eldén, kirkkoherran apulainen
1838–1840 Johan Henrik Björkman, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1839–1840 Samuel Nordgrén, armovuodensaarnaaja
1840–1841 Magnus Edvard Alander, armovuodensaarnaaja
1841–1852 Henrik Johan von Pfaler, kirkkoherran apulainen
1852–1856 Erik Johan Liljestrand, kirkkoherran apulainen
1856–1858 Karl Johan August Gotthard Leidenius, sijaiskirkkoherra
1857–1859 Vilhelm Adolf Skogström, välisaarnaaja
1885 Ludvig Leonard Lönnmark, kirkkoherran apulainen
1886 Adolf Henrik Järveläinen, välisaarnaaja
1887 Frans Vilho Sipilä, välisaarnaaja
1901 Väinö Mathias Ropponen, välisaarnaaja
1902 Anders Kristofer Kuhlman, välisaarnaaja
1908 Vihtori Tiitola, vt. kirkkoherra
1934–1938 Yrjö Ilmari Lähteenmäki, papiston apulainen
Arkisto
Mynämäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1665. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1500–1913.
Kansallisarkisto on digitoinut Mynämäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit