Perustettiin Maalahden emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1626, jolloin seurakunta sai oman kirkkorakennuksen. Piispa Rothoviuksen pitämillä piispankäräjillä 19.8.1628 määrättiin, että ilman lupaa rakennetussa rukoushuoneessa pidettäisiin jumalanpalveluksia joka kolmas sunnuntai ja suurina pyhinä. Tuomiokapituli määräsi emäseurakunnan kappalaisen muuttamaan Sulvaan 1647 ja uudelleen 27.9.1649, koska määrätystä muutosta ei tahtonut tulla mitään.
Venäläiset ryöstivät seurakunnan kirkon isonvihan aikana 23.2.1714. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 8.12.1680. Erotettiin Maalahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1860. Sulvan kunta liitettiin Mustasaaren kuntaan 1973.
Muut nimet
Solf
Maakirjakylät
Munsmo, Rimal, Westersolf, Yttersundom, Översundom, Östersolf
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran virkatalosta Keisarillisen senaatin päätöksessä 15.10.1889.
Krikkoherrat
1875–1882 Fredrik Hedberg
1883–1885 Georg Leonard Udelius
1888–1891 Matias Sandström
1894–1912 Johan Alarik Roos
1915–1924 Carl Isidorus Lundberg
1925–1926 Carl Atle Wester
1927–1934 Max Oterdahl
1934– Birger Alexander Geber
Kappalaiset
1628–1630 Michael Gregorii
1630–1659 Mathias Enevaldii
1659–1679 Gregorius Mathiae Arenius
1680–1687 Jacob Laxenius
1688–1689 Tomas Olai Arenius
1689–1697 Gustav Gronovius
1697–1704 Gustav Werander
1706–1725 Jacob Brunell
1727–1742 Georg Tengström
1744–1779 Tomas Gabrielis Arenius
1781–1793 Georg Mathesius
1795–1809 Karl Hällström
1812–1826 Zakarias Gallenius, vanhempi
1828–1832 Jakob Vegelius
1833–1847 Karl Peter Thodén
1850–1857 Zakris Ulrik Gallenius, nuorempi
1860–1872 Frans Isak Selin
1874–1879 Olof Alfred Vallin
1882–1888 Natanael Elfving
1889–1901 Ernst Gustaf Appelberg
1901–1921 Alfred Teodor Appelberg
Ylimääräiset papit
1745 Samuel Simalin, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1754–1772 Karl Zederman, kappalaisen apulainen
1773– Anders Ehström, kappalaisen apulainen
1781– Alexander Achtman, kappalaisen apulainen
1782–1786 Lars Mathesius, kappalaisen apulainen
1788– Zacharias Gallenius, kappalaisen apulainen
1801–1804 Johan Renström, kappalaisen apulainen
1805–1807 Abraham Hellström, apupappi
1807 Henrik Damstén, apupappi
1807–1812 Erik Johan Chydenius, apupappi, armovuodensaarnaaja
1826–1828 Konrad Ottelin, armovuodensaarnaaja
1828–1830 Johan Emanuel Fonselius, apupappi
1831–1832 Esaias Wegelius, apupappi
1832–1833 Vilhelm Österbladh, välisaarnaaja
1841–1843 Karl Fredrik Staudinger, apupappi
1847–1850 Elias Fredrik Alcenius, apupappi, armovuodensaarnaaja
1857–1858 Elias Malmberg, armovuodensaarnaaja
1858–1859 Alexander Teodor Sternberg, armovuodensaarnaaja
1859–1860 Karl Alfred Konstantin Moliis, armovuodensaarnaaja
1862–1875 Gustaf Vilhelm Lybeck, sijaiskirkkoherra
Arkisto
Sulvan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1747 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa.
Kansallisarkisto on digitoinut Sulvan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.